Muita aiheita...
Minna Canth. Kuva 1880-luvulta. Museovirasto.
Aleksanteri III:n käynti taidenäyttelyssä Helsingissä 1885. Puteshestvie Ih Imperatorskih Velitsestv po Finljandii v 1885 godu. Pietari 1885. Museovirasto.
Joulukortti 1885. Museovirasto.
Oikea tie
Minna Canth. Kuva 1880-luvulta. Museovirasto.
Aleksanteri III:n käynti taidenäyttelyssä Helsingissä 1885. Puteshestvie Ih Imperatorskih Velitsestv po Finljandii v 1885 godu. Pietari 1885. Museovirasto.
Joulukortti 1885. Museovirasto.
Senaatin antama rukouspäivänjulistus muistutti alamaisia jälleen, että Jumala on totuus ja vain hänen tietänsä kulkevat pelastuvat. Julistuksessa varoitettiin seuraamasta mitään muuta tietä:
"Sentähden täytyy myöskin niitten, jotka Häntä odottavat, yleisissäkin asioissa, elämässään kansakuntana, vaeltaa kutsumukselleen uskollisina, noudattaa vanhurskautta ja totuutta kaikessa menossansa, välttää saastaisuutta ja kaikkea mikä pahaksi näkyy, mutta koettaa herättää ja voimassa pitää jumalanpelkoa, nuhteettomuutta ja puhtaita tapoja, jotka ovat kansan onnellisuuden ja siveellisen voiman perustuksena..."
Papin tytär ja Työmiehen vaimo
Tämän vuoden kohutut saavutukset kirjallisuudessa olivat Juhani Ahon romaani Papin tytär ja Minna Canthin näytelmä Työmiehen vaimo. Edellinen näki kirkonmiehet pimeän taantumuksen edustajina, ja Canthin näytelmä oli yhtä selvästi kirkkoa arvosteleva. Työmiehen vaimo esitettiin Suomalaisessa Teatterissa 28. tammikuuta. Vastaanotto oli jopa vihainen: "kansalliskirjallisuuden virkana on vaikuttaa puhdistavaisesti kansalliseen elämään, eikä istuttaa kuolinmätää sen elinrakennukseen". Tekijä oli hämmästynyt.
Kirjallisuusuutisia
Svenska Litteratursällskapet i Finland perustettiin 7. toukokuuta. Sen tavoite oli tukea ruotsalaista kirjallisuutta ja kulttuuria Suomessa. Sen asema alettiin kokea uhanalaiseksi fennomaanien rynnistäessä kaikilla aloilla. Jopa yliopiston rehtori August Ahlqvist piti lukukauden avajaispuheen suomeksi. Näin ei ollut ennen tapahtunut.
Teuvo Pakkala julkaisi esikoisteoksensa Lapsuuteni muistoja ja myös toisen teoksen Oulujokea soutamassa. Myös Santeri Alkio muisteli lapsuuttaan ensimmäisessä kirjassaan Kuvaelmia katovuodelta 1867.
Aleksanteri III poikkesi taidenäyttelyyn. Esillä oli mm. juuri kuolleen Johannes Takasen ehdotus Aleksanteri II:n muistopatsaaksi, jonka säädyt olivat tilanneet.
Taideuutisia
Nuori lahjakkuus Helene Schjerfbeck, joka opiskeli Pariisissa, teki vaikuttavan omakuvan. Victor Westerholm opiskeli myös ulkomailla, mutta teki Ahvenanmaalla vaikuttavia ulkokuvia, kuten Lokakuun päivä Ahvenanmaalla ja Eckerön postilaituri. Hän sai Helsingin taidenäyttelyssä kultamitalin. Albert Edelfelt teki ranskalaisten tiedemiesten Pasteurin ja Rouxin muotokuvat, Axel Galleen taas maalaisaiheen Akka ja kissa.
Musiikkiuutisia
Robert Kajanus perusti Käytännöllisen orkesterikoulun, jotta saisi orkesteriin päteviä kotimaisia soittajia. Hän sai tänä vuonna valmiiksi teoksen Aino kuorolle ja orkesterille.
Jean Sibelius pääsi Hämeenlinnan suomalaisesta lyseosta ylioppilaaksi ja kirjoittautui lainopilliseen tiedekuntaan. Hän käytti kuitenkin enemmän aikaa viulunsoiton ja musiikin teorian opiskeluun Helsingin musiikkiopistossa.
Luistelua
Luisteluseura Aktiebolag Helsingfors skridskoklubb perustettiin.
Voimistelua
Suomalaisia voimistelijoita osallistui ensimmäistä kertaa kilpailuihin ulkomailla. Tämä tapahtui 13. heinäkuuta Dresdenissä.
Emännille
Naisia opetettiin tehokkaaseen taloudenhoitoon. Heitä varten julkaistiin kirja Perheenemännille kaupungissa ja maalla: täydellinen käsikirja perhetalouden kaikilla aloilla. Kirjoittanut Mathilda Langlet.
Puhelin
"Suomessakin näet on jo käytäntöön tullut ja yhä suurempaan käytäntöön tulee telefoni eli kaukopuhuja. Telefoni on aivan nykyisen hetken lapsia, mutta näkyypä tuosta lapsesta suurikin uros sukeutuvan. Kymmenkunta vuotta sitten ei telefoni ollut tunnettu muualla kuin oppineitten kammareissa, ja nyt sen tuntee harva se mies... Meilläkin saattaa jo monessa kaupungissa ken tahansa verrattain vähäistä maksua vastaan omasta huoneestansa keskustella aivan toisessa talossa asuvan tuttavansa kanssa, huutamatta, voimiaan ponnistelematta, aivan kuten tavallisestikin."1
Postikorteista oli tullut jo yleinen tapa lähettää terveisiä tuttaville. Varsinkin joulukortti oli kaupunkilaisten suosima huvitus. Postikortteja lähetettiin tänä vuonna 425.000 kappaletta. Se oli tosin vain kymmenesosa kirjeiden määrästä.