Muita aiheita...
Patsaat
Heinäkuun 15. päivä annettiin laki muistomerkkien pystyttämisestä:
"... muistopatsasta, kuvapatsasta tahi muuta muistomerkkiä älköön pystytettäkö torille tahi muulle yleiselle paikalle kaupungissa älköönkä myöskään yleiselle paikalle tahi tappelukentälle maalla ilman että Armollista lupaamme siihen on hankittu. Sen hakemus, muassa aiotun muistomerkin piirustus, on annettava Suomen Senaattiimme ja Senaatin Talous-osaston toimitettava Oman Armollisen ratkaisumme alaiseksi..."
Määräyksellä estettiin poliittisten muistomerkkien pystyttäminen.
Venäläinen teatteri
Helsingin kaupunkikuvaan kuului myös venäläinen teatteri. Se rakennettiin sotaväen käyttöön vuonna 1880. Kun teatteri tuolloin vihittiin, esiintyjänä oli italialainen oopperaseurue. Teatteri oli kaupungin komein taidelaitos.
Vapaita aatteita?
Vapaita aatteita-lehden ensimmäisestä numerosta poisti Painoylihallitus kaksi kirjoitusta kokonaan ja lyhensi yhtä. Lehteä julkaisivat suomenmieliset radikaalit, kuten Ahon veljekset ja Minna Canth. He olivat perustamassa myös Päivälehteä, josta tuli puolueen "nuorten" äänenkannattaja.
Siniristilippu
Östra Nylands Segelförening päätti ottaa lipukseen sinikeltaisen ristilipun. Senaatti määräsi 19. toukokuuta, että suomalaisen purjehduslipun tulee olla valkoinen, jossa on sininen risti ja yläkulmassa kaupungin tai läänin vaakuna.1
Valtiopäivämies
Senaatti antoi määräyksen siitä miten Tornion valtiopäivämies tuli valita ja miten tämän palkka piti suorittaa. Samanlaiset erilliset säädökset oli kaikista kaupungeista. Porvarisäädyn edustajat olivat kaupunkien edustajia. Heidän valintaansa saivat osallistua kaikki veroamaksavat kuntalaiset, joilla ei ollut äänioikeutta toisessa säädyssä. Kaupunkien käyttämien tulorajojen vuoksi valinnassa oli suurin valta varakkailla kauppiailla ja osin virkamiehillä. He saivat tällä tavoin yhä enemmän edustajia käsityöläisten kustannuksella.
Uusi vaalitapa
Porvarissäädyn vaalitapa uudistettiin vuonna 1879.