Levotonta
Lakko
Helsingin ulkotyöläiset ilmoittivat jo viime vuonna, että jatkossa työpäivä on rajoitettava 10 tuntiin. Tähän eivät rakennuttajat suostuneet ja alalla oli useita lakkoja. Lakkovuosi oli maan ensimmäinen ja asiasta kirjoitettiin lehdissä. Työmiehen pääkirjoitus 9.5. käytti sanaa "sota" siitä ristiriidasta, joka syntyi Helsingissä rakennuttajian uhatessa tuoda kaupunkiin venäläistä työväkeä. Sivistyneistöä, joka kannatti tätä syytettiin epäisänmaallisuudesta. Ristiriidan seurauksena sivistyneistöä alkoi jäädä pois työväenyhdistyksen toiminnasta. Rakennustyömiehillä oli oma Ulkotyöväenyhdistys. Se ei ollut poliittinen vaan ammatillinen yhdistys, joka toimi ammattikunnan tapaan.
Virka-apu
Levottomuuksien sattuessa hallitusvallan viimeisenä tukena olivat sotavoimat. Jos syntyi kriittinen tilanne, kuvernöörillä oli mahdollisuus ja velvollisuus pyytää sotaväeltä virka-apua järjestyksen ylläpitämiseen. Tänä vuonna yleistyneet lakot tekivät asian ajankohtaiseksi ja siitä määrättiin hallitsijan julistuksella.
"Sotajoukot, jotka siviiliviranomaiset ovat kutsuneet estämään tahi hillitsemään epäjärjestyksiä tai kansanmetelejä, ovat palautettavat niinpian kuin väestö on alistunut tottelemaan näiden viranomaisten vaatimuksia ja viranomaiset esteettömästi saattavat ryhtyä tehtäväinsä toimittamiseen."