Valtiopäivät

Ylimääräiset valtiopäivät avattiin 24. päivä tammikuuta. Valtiopäivien anoa asia oli asevelvollisuuslaki. Hallisijan avauspuheessa tavoite sanottiin selvästi:

"Erottamattomasti yhdistettynä Keisarikuntaan ja koko Venäjän Valtakunnan suojan ja turvan alaisena Suomenmaa ei tarvitse Venäjän Armeijasta erillään olevaa sotaväkeä. Asevelvollisuutta siellä koskeva laki on sentähden saatettava yhdenmukaiseksi Keisarikunnassa voimassa olevan lain kanssa."

Säätyjen vastauspuheissa kävi ilmi, että vastaanotto oli viileä. Esitys olisi merkinnyt miesvahvuuden suurta lisäämistä, kustannusten nousua ja ehkä myös palvelua Venäjällä. Peruste oli Suomen osuus valtakunnan väestä.

Asevelvollisuusasiasta tuli perustuslaillinen kiista. Hallitsijan ratkaisu oli Armollinen julistuskirja 15. helmikuuta. Säädyt olivat koolla koko kevään, kun Pietariin yritettiin vaikuttaa Suurella adressilla. Toukokuun 27. päivä säädyt ilmoittivat, että ne eivät hyväksyneet annettua esitystä asevelvollisuuslaiksi.

Valtiopäivien päättäjäisissä säädyt esittivät vielä kerran, että Suomen kansa oli huolissaan maan valtiollisista oikeuksista ja pyysivät keisarilta tähän selitystä. Sellainen annettiin kesäkuun 20. päivä. Hallitsija selitti suomalaisten erehtyneen. Asevelvollisuusasiassa hän ei ollut riippuvainen valtiopäivistä. Laki voitiin antaa ilman niitäkin, mutta se jäi odottamaan tulevia aikoja.