Puistokaupungit
Väestön lisääntyvä keskittyminen kaupunkeihin sai vastavaikutuksena aikaan kaupunkilaisten siirtymisen huvilaryhmiin kaupunkien ulkopuolelle, paikkoihin, joihin oli tai joihin tehtiin sopivat kulkuyhteydet keskuksen kanssa.
Näitä suunnitelmallisesti ja väljästi muodostettuja asutuksia nimitettiin puistokaupungeiksi erotukseksi hajanaisesti, ilman yhtenäistä suunnitelmaa syntyvistä taaja-alaisista asutuksista. Puistokaupungit perustettiin huokeahintaiselle alueelle, joka pysyvästi säilytettiin yhteisön omistuksessa. Kaikki maakeinottelu tehtiin näin mahdottomaksi.
Haagan asemakaava. Kuva: Museovirasto 50012.
"Puistokaupunki on aatteenkannattajien mielestä uusi kaupunkimuoto, joka tekee tehoisan asuntouudistuksen mahdolliseksi, takaa teollisuudelle ja käsityölle edulliset tuotantoehdot ja vastaisuudeksi varaa suuren osan aluettaan puutarhay.m. maanviljelykselle.
Puistokaupunkiliikkeellä pyritään teollisuuden desentralisoimiseen ja siten elinkeinojen tasaisempaan jakelemiseen yli maan. Toivotaan, että tällaiset asutukset kehittävät kaupunkilaisoloja terveellisemmiksi ja monipuolisemmiksi ja että ne välittävät niihin kuuluvalle maataloudelle kaupungin sivistysarvot ja teknilliset liikekeinot sekä edullisen, suoranaisen menekin.
Sekä aatteellisesti että käytännössä on liike saanut alkunsa Englannista. Puistokaupunki nimityksellä on niin hyvä ja viehättävä kaiku, että moni keinotteluyrityskin on sen lainannut.
Luonnollisena seurauksena kaupunkien asukasluvun kasvamisesta ja vuokrain kohoamisesta syntyy pyrkimys hakea halvempia asuntoja kaupunginaseman ulkopuolella. Siellä tarjoutuu tilaisuus saada talonasemia vuokralle, jota mahdollisuutta Suomessa tavallisesti ei ole kaupungissa. Moni kaupungissa jo purettu rakennus nousee uudestaan kaupungin ulkopuolella. Rakentamista eivät siellä sido kaupungin ankarat rakennusjärjestykset."1
Tällaisia esikaupunkeja muodostui kaikkien suurempien ja useiden pientenkin kaupunkien läheisyyteen. Niiden väkilukua ja asunto-oloja koskevia tilastollisia tietoja on saatavissa sekä eri kaupunkien toimittamista asuntotutkimuksista, mm. Helsingistä ja Vaasasta vuodelta 1900, että suuremmissa kaupungeissa toimitettujen yleisten väenlaskujen tuloksista vuodelta 1900.
Esikaupunkien olojen järjestämisestä oli määrätty asetuksella 15.6.1898.
–