Esikaupungit
Hämeenlinnassa pidettiin katujen puhtaudesta huolta. Kuva: Museovirasto 142449.
Kymintehdas. Kuva: Museovirasto 153192.
"Tilastolliset selvittelyt osoittavat, että huolimatta siitä, että vuokramaksut esikaupungeissa yleensä ovat melkoista huokeammat kuin itse kaupungeissa, työväen asumusolot ahtauden, siisteyden puutteen y.m.s. puolesta ovat esikaupungeissa vielä kurjemmalla kannalla, kuin mitä ne tosiasiallisesti kaupungeissamme ovat.
Esikaupungeissa vallitsevina tai niiden olojen nykyään aiheuttamina epäkohtina mainittakoon vielä:
- – tarpeellisten kaatopaikkojen, viemärilaitosten ja muiden siivouden ylläpi tämistä tarkoittavien laitteiden puute sekä muuten riittämätön terveydenhoito;
- – tulipalojen leviämisen vaara tiheässä, järjestämättömässä rakennusryhmässä;
- – kunnollisten teiden puute;
- huono valaistus;
- – maalaiskunnalle rasittava köyhäinhoito ja sen alueella asuvan työläisköyhälistön osattomuus kaupungin järjestämiin hätäaputöihin;
- – yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämisessä esiintyvät vaikeudet;
- – oikeudenhoidon riippuvaisuus maaseudun harvoista käräjätilaisuuksista;
- – kunnallisverotuksessa ilmenevät hankaluudet ja kohtuuttomuudet;
- – luonnottomuudet kirkollisella ja kansakoululaitoksen alalla.
Näiden epäkohtien korjaamiseen voidaan käydä kahta eri tietä, joko yhdistämällä esikaupungit itse kaupunkiin kirkollisessa, hallinnollisessa ja oikeudellisessa suhteessa, niinkuin on tehty sekä Helsingissä että Tampereella, tai järjestämällä esikaupunkien olot itsenäisellä tavalla...
Säätyjen vuonna 1897 tekemän päätöksen mukaisesti on 15 p. kesäk. 1898 annettu asetus taajaväkisten maalaisyhdyskuntain järjestämisestä eräissä tapauksissa...
... Sittemmin on vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä eduskunnalle jätetty esikaupunkiolojen järjestämistä tarkoittava anomusehdotus, mikä silloin jäi lopullisesti käsittelemättä mutta uusittiin vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä, jolloin eduskunta päätti anoa hallitukselta komitean asettamista esikaupunkiolojen järjestämistä varten.
Maamme esikaupungeista ovat toistaiseksi ainoastaan harvat järjestetyt 1898 vuoden asetuksen mukaisesti. Näin on tapahtunut erinäisten Turun (1905), Helsingin (1906 ja 1908), Vaasan (1907), Porin (1908) ja Lappeenrannan (1909) esikaupunkien suhteen."1
Kymin tehtaan asutusalue Valkealan pitäjässä oli noin kahden neliökilometrin laajuinen ja siellä asui yli kolme tuhatta ihmistä. Rakennukset oli enimmäkseen sijoitettu puistikkoihin katujärjestykseen.