Port Arthur
Venäläisten antauduttua 2. tammikuuta Port Arthurissa järjestettiin Pietarissa suuri mielenosoitus keisaria vastaan. Helsingissä osa ylioppilaista juhli Port Arthurin valloitusta tervehtien toisiaan "banzai" huudoilla. Karkotetut ja maanpakoon ajetut saivat 19. tammikuuta oikeuden palata Suomeen.
Pietarissa työväestö järjesti sunnuntaina 22. tammikuuta suuren mielenosoituksen, jonka sotilaat lakkauttivat surmaten yli tuhat henkilöä. Useissa Suomen kaupungeissa järjestettiin kaksi päivää myöhemmin mielenosoituksia "verisunnuntain" johdosta. Oulussa sotaväki hajoitti mielenosoituksen. Helsingissä rikottiin mm. ravintoloiden ja Uuden Suomettaren ikkunoita. Seuraavana päivänä pidetty mielenosoitusmarssi päättyi Runebergin patsaalla ammuskeluun.
Ylioppilas Lennart Hohenthal murhasi 6. helmikuuta poliittisista syistä prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen tämän asunnossa Helsingissä. 19. helmikuuta Helsingissä järjestettiin noin 9.000 hengen mielenosoitus yleisen äänioikeuden puolesta.
Venäläinen kirjailija Maksim Gorki vapautettiin 27. helmikuuta vankeudesta. Hänen oleskelupaikakseen määrättiin Riika.
Suuriruhtinas Sergei, tsaarin lanko ja Pietarin kuvernööri, tapettiin 2. maaliskuuta Moskovassa.
Aktivisti Matti Reinikka teki maaliskuussa murhayrityksen Viipurin läänin kuvernööriä N. Mjasedovia vastaan.
Vuonna 1901 säädetty asevelvollisuuslaki määrättiin 29. maaliskuuta toistaiseksi lakkautetuksi käytännöstä, kunnes vuoden 1904 lopulla asetettu yleisvaltakunnallisen ja paikallisen lainsäädännön suhdetta selvittämään asetettu komitea olisi suorittanut tehtävänsä.
Helsingissä järjestettiin 9. huhtikuuta työväestön mielenosoitus poliisilaitosta vastaan.
Suomen aktiivinen vastustuspuolue oli edustettuna 2.–9. huhtikuuta Genèvessä pidetyssä Venäjän vallankumouksellisten puolueiden kongressissa, jossa Suomelle tunnustettiin erityisasema.
Valtiopäivillä käsiteltiin 14. huhtikuuta senaatin ehdotusta äänioikeuden laajentamisesta. Papisto ja talonpoikaissääty olisivat eräin muutoksin hyväksyneet ehdotuksen, mutta aatelisto ja porvaristo lykkäsivät asian käsittelyn "laillisten olojen" palautumisen jälkeiseen aikaan.
Istunnon aikana Säätytalon edustalla oli noin 30.000 hengen mielenosoitus yleisen äänioikeuden puolesta. Työväestö nimesi päivän "Säätyjen häpeäpäiväksi".
Kun suomalaiset oli toistaiseksi vapautettu sotilaspalveluksesta, säädyt myönsivät korvauksena 10 miljoonaa markkaa Venäjän sotilasrahaston käytettäväksi.
Turun hovioikeus vapautti syytteestä salaneuvos Schaumanin, joka oli vangittu Bobrikovin murhan jälkeen ja jota syytettiin valtiopetoksen valmistelusta.
Lainsäädäntökomitean venäläinen jäsen kenraali M.M. Borodkin arvioi Suomen asemaa 21. huhtikuuta antamassaan lausunnossa.
Aktiivisen vastustuspuolueen Vapauslehden ensimmäinen numero ilmestyi 15. toukokuuta. Puolue hyväksyi Genèven kokouksen päätöksen ja päätti heti vallankumouksen puhjetessa Venäjällä aloittaa kapinan Suomessa ja ryhtyä toimenpiteisiin yleisen, yhtäläisen, välittömän ja salaisen äänioikeuden perustalla valitun lakiasäätävän kokouksen kutsumiseksi Helsinkiin.
Helsingissä yleinen kansalaiskokous osoitti mieltään Helsingin poliisilaitoksen "rappiotilan" johdosta ja tuomitsi sanomalehdistöön kohdistetut sortotoimenpiteet sekä vaati kenraalikuvernööri F.A. Seynin ja tämän apulaisen
V.F. Deutrichin, sekä vt. kuvernööri A.A. Rheinbottin erottamista.
Japanilaiset tuhosivat 27.–28. toukokuuta Venäjän Itämeren laivaston Japanin ja Korean välisen Tsushimansalmen meritaistelussa. Amiraali Togon johtamat japanilaiset upottivat 20 venäläistä sotalaivaa.
Vaasassa järjestettiin 28. toukokuuta suuri perustuslaillinen mielenosoitus kuvernööri Theodor Knipovitshin kiellosta huolimatta.