Vapaa-aika
Musiikki
Jean Sibelius johti 25. syyskuuta kolmannen sinfoniansa kantaesityksen Helsingissä.
Kansanmusiikin tutkija Otto Andersson oli sitä mieltä, että haitari pilaa kansan musiikkimaun. Hänen mukaansa se latisti vanhat kauniit melodiat vajavaisen rakenteensa vuoksi ja totutti rahvaan rakastamaan rämeä-äänistä tanssimusiikkia. Andersson vaati jopa haitarien polttamista, koska muu ei enää tuntunut enää estävän niiden leviämistä.
Helsinkiläisten ammattiosastojen iltamissa suurta suosiota olivat saavuttamassa ns. mölyköörit, pilkkaja hupilauluryhmät, jotka sovelsivat perin kansanomaisesti kuorolauluperinnettä. Mölyköörejä johdettiin usein soppakauhalla, saunavastalla tai muulla.1
Helsingin huvielämälle esittäytyi uusi nuori kuplettilaulaja, joka tosin oli hankkinut kannuksensa jo erilaisissa työväenjärjestöjen iltamissa.
J. Alfred Tannerin läpimurtolauluna oli laulu "Vosikan renkinä".
Tanner poimii aiheensa useinmiten arkielämän pienistä asioista. Hänen laulunsa olivat usein hyvin helsinkiläisiä, joten niiden ymmärtäminen saattoi muualta tulleelle joskus tuottaa vaikeuksia.
Tannerin muita hupaisia lauluja olivat "Haloska ja ne toiset muijat", "Se on ylösotettu" ja "Vot, vot, vot".
Viimeksi mainitun laulun mukaan "Aunuksessa kaikki on niin vot, vot, vot" ja "pappi siell' on paksu, että jalkoja ei näy. Vallesmannill' sama jos se kierii eli käy".2
Elävät kuvat
Ensimmäinen suomalainen kinematograafinen näytelmäkappale, kreivi Louis Sparren ohjaama Salaviinanpolttajat, sai ensi-iltansa 29. toukokuuta Helsingissä Maailman Ympäri -teatterissa. Sparre voitti käsikirjoituskilpailun, jossa toisen palkinnon sai J. Alfred Tannerin käsikirjoitus Estekilpaluistelusta.
Sparren filmissä
"kaksi viinan polttajaa ovat korpeen rakentaneet salapolttimon, jossa salaa polttaa kituuttavat viinaa kaikessa rauhassa ja sovinnossa, ovatpa vielä sikansakin sinne kulettaneet rankkia syömään.
Saatuaan keitoksensa valmiiksi ja maisteltuaan iloliemensä hyvyyttä tulee heidän luokseen kaikkien tuttava Junkkari korpirojua ostamaan. Maisteltuaan ostamaansa tavaraa ja saatuaan keittäjiltä muutamia naukkuja kaupantekijäisiksi, ryhtyvät ystävykset kortinlyöntiin, joka kuitenkin päättyy ilmitappeluun Junkkarin tekemän pelipetoksen vuoksi.
Tappelun parhaillaan riehuessa huomaa Junkkari kutsumattomia vieraita, nimismiehen ja poliisin saapuvan paikalle ja lähtee käpälämäkeen, jättäen mestarit viinoineen ruununmiesten kouriin tekemään tiliä luvattomista toimistaan."
Helsingissä toimi nykyään yhdeksän elävien kuvien teatteria.
Uutisia ja muita asia-aiheita sisältävien kotimaisten elävien kuvien määrä lisääntyi suuresti. Sellaisia julkaistiin tänä vuonna jo yli 40. Syyskuussa elävinä kuvina nähtiin Nikolai II:n ja Wilhelm II:n elokuinen tapaaminen Swinemündessä.
Ulkomaisessa tarjonnassa esiteltiin mm. "Koirat poliisin palveluksessa. Suurkaupungeissa on viime aikoina yhä enemmän ruvettu käyttämään koiria poliisin palveluksessa. Esittämässämme kuvasarjassa näemme kuinka suuresta arvosta koirat ovat poliisien uskollisina apulaisina kaikenlaatuisia rikoksellisia etsittäessä ja kiinni otettaessa."
Toisessa filmissä nähtiin mm. "Nykyajan Klondyke. Esittämämme kuvasarja antaa täydellisen kuvauksen kullankaivajien elämästä Alaskan niemellä ja Behringin salmen varsilla asuvista eskimoista." Myös villin lännen sankarin Texas Jackin seikkailuja nähtiin nyt Suomessakin.3
Kirjallisuus
Eino Leino luonnehti kärkevään tapaansa kotimaista kulttuuria artikkelissaan "Kirjailijan kannalta".
Gustav Alm julkaisi Tukholmassa kirjan "Höstdagar. En Helsingforshistoria", joka kuvasi nuoren polven ihanteettomuutta.
Juhani Ahon "Lastuja" käännettiin viroksi. Saksaksi ilmestyi sekä Minna Canthin "Salakari" että V.A. Koskenniemen "Runoja".
Ulkomaisesta kirjallisuudesta suomeksi saatiin mm. Friedrich Nietzschen "Näin puhui Zarathustra", Henry Georgen "Edistys ja köyhyys", Oscar Wilden "Onnellinen prinssi", Upton Sinclairin "Pörssiylimys", Johanna Spyrin "Heidi osaa käyttää oppiansa" ja Jack Londonin esikoisteos "Erämaan ääni".
Jännityksen ystäville oli tarjolla "Nick Carterin seikkailut". Arvi A. Kariston kustannusliike alkoi julkaista sarjaa "Salapoliisiseikkailuja".4
Teatteri
Paloviranomaiset määräsivät Arkadian teatterin purettavaksi. Kansallisteatteri joutui muuttamaan Ruotsalaisen teatterin suojiin.
Helsingin Työväen teatterin lopetettua toimintansa perusttiiin sen tilalle Kansan Näyttämö, jonka johtajana toimi Kaarle Halme. Avajaisnäytäntö oli 10. maaliskuuta Ylioppilastalossa.
Eino Leinon Lalli-näytelmän kantaesitys oli 15. marraskuuta Suomen Kansallisteatterissa.
Urheilu
Suomen ensimmäiset yleisurheilun mestaruuskilpailut pidettiin 4. elokuuta Tampereella. Urheilukuninkaaksi valittiin 10-ottelun voittaja Eino Pekkala.
Elävissä kuvissa nähtiin mm. viimevuotinen Soutoklubin syyskilpailu, Uimanäytös Helsingissä ja Ensimmäinen potkupallokilpailu Suomessa.
Suomen Olympialainen Komitea perustettiin 2. joulukuuta Helsingissä. Sen tehtävänä oli valmistella suomalaisurheilijoiden osallistumista ensi vuoden olympiakisoihin.
Helsingissä järjestettiin 9.–12. maaliskuuta suuri talviurheilujuhla. Kuvassa juhlapäivällisten ruokalistan kansilehti.