Puhtaanapito

Nykyaikaisessa puhtaanapidossa noudatetaan pääpiirteissään kahta eri menetelmää. Sekä kuiva että märkä lika kootaan erityisiin astioihin, ja kuljetetaan lannoitusaineeksi viljelysmaille. Järjestelmän suurin epäkohta on se, että likavedet imeytyvät maahan saastuttaen sisältäpäin sekä ilman että pohjaveden.

Toinen menetelmä on se, että rakennetaan torvista erityiset maanalaiset likajohdot, ja joko poistetaan nestemäinen lika johtoja pitkin ja kuiva kuljetetaan astioissa, taikka molemmat, paitsi karkeimmat, johdatetaan likajohtoja pitkin, tavallisesti kuitenkin puhdistettuina, veteen.

Katuja lakaistessa noudatetaan kahta menettelytapaa, joista n.s. paikallista lakaisua käytetään vilkasliikkeisimmillä paikoilla tuoreen hevosenlannan poistamiseksi, ennenkuin se ehtii tarttua katupeitteeseen.

Yhtenäisellä lakaisulla tarkoitetaan katujen kastelua ja jonkun ajan perästä tapahtuvaa konelakaisua. Asfalttija betonikatuja puhdistettaessa käytetään kadunpesemiskoneita, jotka huuhtovat kadut juuri ennen lakaisua.

Katuja kastellaan sitäpaitsi vedellä 3-–­4 kertaa päivässä, makadamikatuja useamminkin. Kun liiallinen kastelu aikaansaa kuumina aikoina pahanhajuisen haihdunnan, on useissa paikoissa alettu katuja peittää tomua sitovilla tervaseoksilla.

Rakennusten puhtaanapidossa käytetään kahta eri tapaa. Kööpenhaminan lähistöllä vesiperäisiä maita täytetään roskilla maanviljelystä varten.

Helsingissä ja Tukholmassa on kokeiltu roskien erottamista, jolloin ruuanjätteet käytetään eläimille, ulostukset lannaksi, lasi-, rauta- y.m. romut kootaan ja myydään, sekä kuivat rikat poltetaan.

Kaupungeissa, joissa maanpintaja vesistösuhteet ovat soveliaat, käytetään puhtaanapitoon täydellistä likaviemärilaitosta rakennusjohtoineen ja vesiklosetteineen monien etujensa vuoksi.

Tällä laitoksella on tosin epäkohtansakin siinä, että likavesi saastuttaa ympäristön vesistöt. Tämän takia likaviemärilaitokseen yhdistetään erityisiä laitoksia likaveden puhdistamista varten.

Helsinkiin rakennettu n.s. Eläintarhan puhdistusasema on laskettu 3.000 asukkaalle ja 100 litran vedenkulutukselle henkeä kohti vuorokaudessa sekä kolme kertaa tätä suuremmalle sadevesimäärälle.¹