Maaliskuu
Venläisiä sotilaita senaatintorilla 17.4. 1917. Kuva: Museovirasto 83899.
M.U.O. Tarkanov:
Venäläisen sotilasja työväenneuvoston toimeenpaneva komitea keisarillisessa palatsissa. Kuva: Museovirasto neg. 53874.
Senaatin talousosaston istunto 26.3. 1917. Vasemmalta pöydän ympärillä: K. Kallio, M. Paasivuori, R. Holsti, J. Ailio, Leo Ehrnrooth, E.N. Setälä, O. Tokoi, A. Serlachius, V. Voionmaa, A. Tulenheimo, V. Tanner ja V. Vuolijoki. Kuva: Museovirasto 53879.
Kenraalikuvernööri Mihail Stahovitsh ja senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Oskari Tokoi. Kuva: Museovirasto 52683.
Venäläisiä sotilaita Unioninkadulla 17.4. 1917. Kuva: Museovirasto 65325.
Vallankumousliike alkoi Pietarissa 8. maaliskuuta ja 12. maaliskuuta sotaväki siirtyi Pietarissa vallankumouksellisten puolelle.
Nikolai II luopui kruunustaan veljensä Mikaelin hyväksi 15. maaliskuuta.
Samana päivänä duumakomitea sekä työväenja sotilasedustajien neuvostojen toimeenpaneva komitea muodostivat yhdessä Venäjälle hallituksen. Väliaikaisen hallituksen johtajana toimi ruhtinas Georgi Lvov ja neuvostojen edustaja siinä oli Aleksandr Kerenski.
Suuriruhtinas Mikael luovutti 16. maaliskuuta vallan väliaikaiselle hallitukselle.
Suomen kenraalikuvernööri F.A. Seyn ja senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Mihail Borovitinov vietiin samana päivänä vangittuina Pietariin.
Helsingin venäläinen varuskunta surmasi 17. maaliskuuta joukon upseereita ja vapautti vankeja lääninvankilasta.
Suomalaisten sosialidemokraattien johtomiehet kiiruhtivat junalla Pietariin ottamaan selvää muuttuneesta tilanteesta. K.H. Wiik, Oskari Tokoi ja Väinö Tanner arvioivat sen vaikutuksia ja sen tarjoamia mahdollisuuksia sosialidemokraattiselle puoluetoimikunnalle ja Suomen Ammattijärjestön toimikunnalle 17. maaliskuuta lähettämässään kirjeessä.
Venäjän tilanne hajoitti Suomen valtajärjestelmän. Oli luotava hallitusvalta.
Porvarillisten puolueiden yhteinen valtuuskunta antoi 18. maaliskuuta julistuksen, jossa se ilmoitti päämääränään olevan valtiosäännön saattamisen uudelleen voimaan, eduskunnan pikaisen koollekutsumisen, yleisen valtiollisen armahduksen, laillisen järjestyksen palauttamisen ja yleistä luottamusta nauttivista henkilöistä kokoonpannun kotimaisen hallituksen ja korkeimman tuomioistuimen muodostamisen.
Mihail Stahovitsh nimitettiin 19. maaliskuuta kenraalikuvernööriksi. Useat muut kuvernöörit luopuivat samana päivänä virastaan.
Vallankumoustunnelmaa Helsingin Rautatientorilla 17. maaliskuuta. Kuvan otti venäläinen Tarkanov ja otsikoi sen "Vallankumouksen ensimmäinen päivä Helsingissä".
Venäjän väliaikainen hallitus kumosi 20. maaliskuuta helmikuun manifestin perussäännökset ja muut perustuslainvastaisessa järjestyksessä syntyneet lait ja asetukset.
Senaatti kumosi määräyksen liputtamisesta ja ilotulittamisesta keisarillisina juhlapäivinä sekä määräsi entisen keisarin ja hänen perheensä muotokuvat poistettaviksi virkahuoneista.
Helsingissä poliisi korvattiin kansanmiliisillä. Salmissa ja Pitkärannassa suljettiin venäläiset koulut.
Finljandskaja Gazetan oikeus yleisten ilmoitusten painattamiseen lopetettiin 24. maaliskuuta.
Maaliskuun vallankumouksen jälkeen venäläisen sotilasja työväenneuvoston toimeenpaneva komitea otti keisarillisen palatsin haltuunsa ja majoittui sinne. Näin se korosti olevansa vanhan hallitusvallan perijä.
Senaatti oli tammikuussa myöntänyt varoja erikoispoliisiosaston perustamiseksi estämään aktivistien toimintaa Oulun läänissä.
Maaliskuussa Itämerenlaivaston amiraali Maksimov puhui ylioppilaskunnalle koettaen taivuttaa sitä luopumaan jääkäriliikkeen kannattamisesta.
Myös Venäjän oikeusministeri A.F. Kerenski saapui Helsinkiin saadakseen suomalaiset osallistumaan sotaan Venäjän puolella ja jääkäriliikkeen tyrehtymään.
Ministerivaltiosihteeri Vladimir Markov erotettiin 26. maaliskuuta. Suomen senaatin kokoonpano muuttui samana päivänä.
Uuden senaatin jäsenistä puolet kuului sosialidemokraatteihin ja puolet oli porvarillisten puolueiden edustajia. Senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi valittiin sosialidemokraatti Oskari Tokoi.
P.E. Svinhufvud saapui 29. maaliskuuta karkotuspaikastaan Helsinkiin, missä hänet otettiin suurin kunnianosoituksin vastaan. Hänen kunniakseen järjestettiin 31. maaliskuuta juhla Helsingin Pörssiravintolassa. Svinhufvud nimitettiin 3. huhtikuuta prokuraattoriksi.
Elävien kuvien teattereissa näytettiin filmiä Vallankumouksessa kaatuneiden vapaudensankarien hautaus.
Senaatti alisti 7. huhtikuuta Venäjän väliaikaisen hallituksen hyväksyttäväksi viikkoa aiemmin asetetun perustuslakikomiteansa laatiman esityksen suuriruhtinaan valtaoikeuksien siirtämisestä senaatin talousosastolle.
Kenraalikuvernööri Mihail Stahovitsh tulee 11. huhtikuuta senaatin talousosaston varapuheenjohtajan Oskar Tokoin kanssa Nikolainkirkosta valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksesta.
Yrjö Mäkelin kirjoitti 4. huhtikuuta Kansan Tahdossa, että eduskunnan tulisi sopivassa tilaisuudessa esittää Suomen suvereenisuuden vaatimus.
Ylioppilasvaltuuskunta toimitti 13. huhtikuuta oikeusministeri Kerenskille muistion, jossa tiedusteltiin väliaikaisen hallituksen suhtautumista Suomen itsenäisyyspyrkimyksiin.
Nuorsuomalaisten puoluekokouksessa hyväksyttiin 15. huhtikuuta ohjelmakohta, jonka mukaan Suomen oli pyrittävä mahdollisimman laajaan valtiolliseen itsenäisyyteen.
Talousosaston varapuheenjohtaja Oskari Tokoi piti 20. huhtikuuta eduskunnassa itsenäisyyshenkisen puheen.
Vanhasuomalaisten puoluekokous hyväksyi 4. toukokuuta päätöslauselman, jonka mukaan Suomen oli pyrittävä mahdollisimman laajaan itsenäisyyteen, lähimpänä tavoitteena yksinomaan Suomea koskevien asioiden ratkaisuvallan siirtäminen kotimaisille valtioelimille.
Myös Ruotsalainen kansanpuolue hyväksyi 17. toukokuuta ohjelmakseen pyrkimyksen valtiollisen itsemääräämisoikeuden laajentamisen ja turvaamisen.
Itsenäisyysasiaa ajamaan perustetun Uusi Päivälehden näytenumero ilmestyi 10. toukokuuta. Senaatti valmisti 25. toukokuuta uuden esityksen korkeimman vallan väliaikaisesta järjestelystä.
Venäjällä muodostettiin 18. toukokuuta uusi väliaikainen hallitus, joka oli edellistä vasemmistolaisempi. Se antoi julituksen ennen 20.3.1917 tehtyjen rikosten rangaistusten anteeksiantamisesta tai lieventämisestä. Vallankumouksen tunnuksia olivat:
"Vapaus! Tasa-arvoisuus! Veljeys!"