Muutoksen tuuli
Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja P.E. Svinhufvud puhui lipunnostossa Viaporissa 12. toukokuuta. Hän puhui yksinomaan suomeksi ja ilmoitti, että senaatti oli päättänyt muuttaa linnoituksen nimen Viaporista Suomenlinnaksi.
Metallirahojen ulkoasua muutettiin. Rahojen takasivulta jäivät pois Venäjän vallan aikaiset tammenlehväseppeleet, ja niiden tilalle tulivat kuusenhavut, männynhavut ja rukiintähkät.
Venäjänkielisiä reklamikylttejä. Kuva: Museovirasto 5.1.-86.
Venäjänkieliset kyltit joutuivat sodan voittaneiden vihan kohteiksi. Jo toukokuun viimeisenä päivänä oli kaikki Helsingin venäläiset katukilvet poistettu kaupungin kustannuksella.
Oppikouluille vahvistettiin 27. kesäkuuta väliaikainen lukusuunnitelma. Venäjän kielen opetus lopetettiin kokonaan. Tyttökouluissa uusiksi pakollisiksi aineiksi otettiin saksan kieli ja englannin tai ranskan kieli. Pojilta puuttuu kokonaan valinnainen vieras kieli.
Komppania suomalaisia sotilaita kaatoi 24. heinäkuuta Pietari Suuren patsaan Tervaniemessä Viipurissa. Patsas oli pystytetty vuonna 1910 kaupungin valtauksen 200-vuotismuistoksi.
Yliopisto teki syyskuussa pesäeron Venäjän vallan aikaan esittämällä äänestyksen jälkeen nimenmuutosta Keisarillisesta Aleksanterin Yliopistosta Suomessa Helsingin yliopistoksi.
Senaatti antoi 11. marraskuuta väliaikaisia määräyksiä vuoden 1919 ylioppilastutkinnosta:
"Ylioppilastutkintoon tähän asti kuuluneet yliopistossa suoritettavat suulliset kuulustelut lakkautetaan ja kirjalliset kokeet suoritetaan huhtikuun jälkimäisellä puoliskolla sekä syyskuun ajalla."1