Säännöstely
Sotatilasta johtuen valtioneuvosto päätti 22. tammikuuta, että viljatuotteita saa myydä Viipurin lääniin vain elintarvetoimistoille tai vastaanottajille, joilla erityinen lupa.
Hallitus päätti 16. helmikuuta, että valuuttakauppaa saavat harjoittaa Suomen Pankki ja pankkiiriliikkeet erillisellä luvalla. Valuutan ostoon tarvittiin Valuuttaneuvoston lupa. Vapaan valuuttakaupan raja oli enintään 5.000 mk ostajaa ja viikkoa kohti. Näistäkin piti esittää yksityiskohtainen selvitys valuuttaneuvostolle.
Laki, jonka perusteella hallitus sai oikeuden antaa määräyksiä valuutan ostosta ja myynnistä annettiin 30. maaliskuuta.Margariinin valmistus ja kauppa sallittiin 6. helmikuuta annetulla lailla.
Hallitus päätti 22. huhtikuuta, että viennistä saatava valuutta on myytävä Suomen Pankille, jos se niin haluaa.
"Elintarveasiain järjestelystä sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa" säädetyn lain voimassaoloaikaa pidennettiin 30. maaliskuuta.
Keinottelulaki annettiin 9. huhtikuuta.
"Se poikkeuksellinen tilanne, jonka suurvaltain sota aikaansai maailmanmarkkinoilla, on ollut omiaan synnyttämään laajaa keinottelua. Keinottelun esineeksi ovat joutuneet etupäässä ne hyödykkeet, joita ihmiset jokapäiväisessä elämässään tarvitsevat.
Turvatakseen vähävaraisten kansalaisten toimeentulon on valtiovallan melkein kaikissa niissä maissa, joihin sodankäynnin vaikutukset ovat ulottuneet, ollut pakko ryhtyä verrattain ankariin keinottelua estäviin toimenpiteisiin. Keinottelulailla pyritään estämään kohtuuttomat hinnat.
Lain mukaan myös ketjukauppa on rangaistavaa. Ketjukauppaa on kaikki sellainen kauppa, jossa tarpeettomat välikädet hankkivat tavaraa tietoisina siitä, että sen hinta tämän johdosta tulee aiheettomasti nousemaan, ennenkuin tavara joutuu vähittäiskauppaan." ((Tietosanakirja, 1922.))
Elintarveministeriö oikeutettiin 19. toukokuuta huolehtimaan viljan ja sokerin maahantuonnista, kaupasta, kuljetuksesta ja jakelusta, sekä antamaan sitä koskevia määräyksiä.
Elintarveministeriö määräsi 20. toukokuuta, että kuntien on asetettava elintarvelautakunta tai -toimitsija viljan ja sokerin jakelun järjestämiseksi alueellaan.
Sotatilan johdosta valtioneuvosto antoi 29. toukokuuta päätöksen, jonka mukaan viljan, jauhojen ja ryynien ynnä leivän kuljetus rautateitse, vesitse tai maitse muualta Suomesta Viipurin lääniin, lukuunottamatta Kymin, Pyhtään, Sippolan ja Valkealan kuntia ynnä Kotkan kaupunkikuntaa, sekä Kuopion läänin itäisen elintarvetoimiston alueelle oli sallittu ainoastaan elintarveministeriön erikoisella luvalla.
Valtioneuvosto antoi 31. toukokuuta päätöksen, jonka mukaan kaikenlaisten tavarain maastavienti ilman Kauppa- ja Teollisuushallituksen kauppaosaston antamaa erityistä lupaa kuin myöskin kaikenlaisten tavarain maahantuonti ilman Valuuttaneuvoston erityistä lupaa oli kielletty. Lisäksi viranomaisilla oli valtuudet määrätä tavaroiden kuljetuksista ja hinnoista. Samoin oli kielletty lähettämästä ilman Valtiovarainministeriön lupaa ulkomaille obligaatioita tai rahaa yli 500 mk:n arvosta.
Erikoisesti valvottiin tavaroiden kuljetusta Laatokalla ja muulla rajaseudulla.
Valuuttakauppaa koskevat määrälliset rajoitukset poistettiin 28. lokakuuta.