Muita aiheita...
Ruotsalaisen kansanpuolueen ministerit pyysivät 18. helmikuuta eroa hallituksen päätettyä antaa esityksen laajemmasta yleisestä armahduksesta. Koko hallitus pyysi eron 8. maaliskuuta ja J.H. Vennola muodosti uuden hallituksen 9. huhtikuuta.
Laki virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta sekä laki suomen ja ruotsin kielen käyttämisestä tuomioistuimissa ja muissa virastoissa annettiin 28. huhtikuuta. Virkamieheltä vaadittiin vain sen kielen osaamista, jota paikkakunnalla puhuttiin tai sen kielen jota hän työssään esimimerkiksi opettajana käytti. Erikseen määrättiin niistä viroista – kuten tuomarin – joissa piti osata kumpaakin kieltä hyvin.
Laki vuoden 1918 kapinaan osaaottaneiden henkilöiden armahtamisesta annettiin 21. toukokuuta. Ne, jotka oli tuomittua enintään kahdeksan vuoden kuritushuonerangaistukseen, päästettiin eräitä poikkeuksia lukuunottamatta ehdonalaiseen vapauteen.
Laki Suomen kansalaisen oikeudesta olla maan palveluksessa uskontunnustukseensa katsomatta annettiin 10. kesäkuuta. Se kumosi vuonna 1889 annetun asetuksen. Oikeus olla virkaja palvelusmiehenä oli riippumaton siitä, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan kuului tai kuuluiko mihinkään sellaiseen yhdyskuntaan.
Neuvosto-Karjalassa puhkesi syksyllä jälleen levottomuuksia. Suomesta lähti satojen vapaaehtoisten sotilaiden joukko majuri Talvelan johdolla vapauttamaan Vienaa ja Aunusta neuvostovallasta.
Sosialidemokraatit tekivät eduskunnassa välikysymyksen Suomessa harjoitetusta avustus- ja värväystoiminnasta. Neuvostohallitus syytti Suomea kapinan lietsomisesta ja asiasta vaihdettiin nootteja maiden välillä.
Suomen hallitus pyysi 26. marraskuuta Kansainliiton välitystä sen ja neuvostohallituksen välisessä kiistassa.
Kannaksen alueelle sai edelleen viedä viljatuotteita vain elintarvehallituksen luvalla.
Jokaisella seudulla asuvalla piti, 31. joulukuuta annetun asetuksen mukaan, olla "raja-alueella vallitsevien erikoisten olojen vuoksi" henkilöllisyystodistus ja alueelle matkustavan piti hankkia sellainen kotipaikkakuntansa nimismieheltä.
Presidentin linna
Tasavallan presidentti K.J. Ståhlberg muutti Helsingissä asumaan entiseen keisarilliseen palatsiin, jota nyt kutsuttiin presidentinlinnaksi.