Muita aiheita...

Ulkoasiainministeri Aarno YrjöKoskinen ja Neuvostoliiton Suomen lähettiläs Ivan Maiski allekirjoittivat maiden välisen hyökkäämättömyyssopimuksen 21. tammikuuta.

Suomenkieliset ylioppilaat järjestivät 22.-–­27. helmikuuta opintolakon Helsingin yliopiston suomalaistamisen puolesta. Yliopiston juhlasalissa ollut Aleksanteri I:n pronssinen rintakuva poistettiin sieltä aitosuomalaisuuden hengessä.

Aarne Pietinen: Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen allekirjoitus. Kuva: Museovirasto, neg. 5500.

Propaganda

Vuonna 1922 valmistuneen Finlandiaelokuvan käytyä sisällöltään vanhentuneeksi ulkoministeriön sanomalehtijaosto tilasi Aho, Soldan & Co:lta "kevyemmän ja tarkoitustaan vastaavamman matkailupropagandafilmin".

Suomi kutsuu sai ensi-iltansa Helsingissä 28. helmikuuta. Olavi Paavolaisen mukaan elokuvassa oli "oikeaa matkailuhenkeä".

Paavolaista ihastutti se, että

"maisema liikkui, ihmiset liikkuivat, auto nieli kilometrejä, sisämaan järvemme ei ollut kuollut kalalammikko, vaan väreili, eli, kimalsi, juoksutti aaltoja rantakivillä, solisutti pikkulaineita rantakaislikossa...

... Ja sitten –­ aivan niinkuin pitääkin –­ aukenivat suuret, kivettyneet panoraamat vasta ylös pohjoiseen tultaessa."

Hallitus

Sunilan hallitus valmisti ehdotuksen koron määräämiseksi lainsäädäntötietä. Presidentti hylkäsi tämän esityksen, jonka johdosta hallitus jätti 7. joulukuuta erohakemuksensa.

Uuden hallituksen muodostamisen presidentti uskoi eronneen hallituksen oikeusministeri T.M. Kivimäelle, joka muodosti 14. joulukuuta kaikkien porvarillisten puolueiden hallituksen.

Presidentti Svinhufvud kunnioitti Viipurin maatalousnäyttelyä läsnäolollaan. (video)¹