Koulut
Uudenmaan läänin Pyhäjärven Tuorilan kansakoulun IV luokka. Kuva Paavo Ståhlin hallussa.
Koulut
Uudenmaan läänin Pyhäjärven Tuorilan kansakoulun IV luokka. Kuva Paavo Ståhlin hallussa.
Luokallejäänti oli kouluissa tätä nykyä yleinen ilmiö. Luokallejäänti oli yleensä ehdoton, jos oppilaalla oli kevättodistuksessa kaksi heikkoa arvosanaa tai jos lukuaineiden keskiarvo jäi määrärajan alapuolelle. Suomen kansakouluissa oli vuonna 1950 luokalle jääneitä oppilaita keskimäärin 2,8 %, pojista 3,8 % ja tytöistä 1,7 %. Eniten luokkallejääneitä oli III luokalla, 4,9 %.
Oppikouluun pyrkivien lukumäärä nousi vuosi vuodelta, joten kaikkia tutkinnossa hyväksyttyjäkään ei voitu sijoittaa kouluihin. Karsinta muodostui olosuhteiden pakosta erittäin ankaraksi ja pakotti sekä oppilaiden vanhemmat että kansakoulun valmentamaan oppilaita oppikoulun sisäänpääsytutkintoa varten.
Kouluviranomaisten oli niin ikään pakko, – kun koulutiloja ja opettajavoimia ei voitu riittävästi järjestää, – antaa tarkkoja ja yksityiskohtaisia ohjeita maan oppikouluille pääsytutkintojen järjestämisestä, jotta valinta voitaisiin suorittaa oikeudenmukaisesti ja koko maassa samoja perusteita käyttäen. Asetus oppikoulun pääsytutkinnosta annettiin 17. joulukuuta.