Kirkon juhla
Uskonpuhdistus 300 vuotta
Suomessa vietettiin kristisuskon riemujuhlaa eli uskonpuhdistuksen 300-vuotisjuhlaa. Tähän juhlaan huipentui luterilaisen kirkon aseman vakiintuminen suuriruhtinaskunnassa.
G.W.Finbergin, Jakob Tengström. Museovirasto.
Samalla asetettiin neljä komiteaa valmistelemaan kirkkolain, kirkon käsikirjan, virsikirjan ja katekismuksen uudistamista. Kaikkia komiteoita johti piispa Tengström.
Arkkipiispa
Piispa Jacob Tengström nimitettiin 20. heinäkuuta Suomen ensimmäiseksi arkkipiispaksi.
Arkkipiispan nimitti hallitsija. Ei ollut sattuma, että valinta osui Turun jo 62-vuotiaaseen piispaan. Tällä oli ollut ratkaiseva rooli kirkon taivuttamisessa ja sopeutumisessa Venäjän valtaan. Tengström oli hallitsijan uskollinen palvelija, mutta piti samalla lujasti kiinni luterilaisen kirkon oikeuksista.
Kirje papeille
Turun tuomiokapituli antoi 8. maaliskuuta kiertokirjeen koskien uskonnollisen elämän elvyttämistä. Aihe siihen tuli hallitsijan kirjeestä, jossa kirkkoa kehotettiin vahvistamaan otettaan. Herätystoiminta eri puolilla maata huolestutti niin kirkon johtoa kuin hallitsijaakin.
Kirjeessä kiitettiin hallitsijaa tämän osoittamasta suuresta armosta ja kehotettiin kansaa turvautumaan jatkossakin Herraan ja keisariin. Vain sillä tavoin voitetaan myös se tapojen ja uskon turmelus, joka hallitsijan ja kirkon johdon mielestä oli kansaan huolestuttavasti levinnyt ja johon pappien oli nyt puututtava.
Evankelinen seura
Lokakuun 31. päivä perustettiin Turussa Suomen evankelinen seura. Sääntöjensä mukaan Evankelisen seuran
"tarkoituksena on, sekä halpaan hintaa myydä, että köyhille kanssakristityille lahjoittaa pieniä präntätyitä jumalisia kirjoja, ja niin muodoin Suomessa herättää autuudestansa haluttomia Evankeliumin elävään tuntoon ja totiseen kristillisyyteen".
Asian takana olivat erityisesti piispa Tengström ja pietistinen kirkkoherra Gustaf Rancken, joka harrasti kansalle suunnatun kirjallisuuden kääntämistä ja levittämistä.