Muita aiheita...
Valtioneuvosto teki 17. tammikuuta päätöksen 8 %:n rahalaitoslainan liikkeeseen laskemisesta. Lainan suuruus oli 30 miljoonaa nykymarkkaa.
Useilla elinkeinoaloilla oli alkuvuonna lakkoja:
- – liikennelakko Helsingin seudulla,
Veitsiluoto Oy:n sahatavaraa. Kuva: Museovirasto, 21.4.89.1210.
- – jäänmurtajia ja muita valtion aluksia koskeva lakko,
- rakennusalan lakko viidellä paikka kunnalla,
- – pankkilakko sekä
- – postin, VR:n ja tullin lakko.
Pääministeri Nikita Hrushtshev sanoi 22. helmikuuta, että Neuvostoliitto voisi rakentaa öljyja maakaasujohdot Suomeen ja toimittaa näitä tuotteita halvemmalla kuin mikään kapitalistinen maa.
EFTA-maista tuotavien tavaroiden tullit laskivat 30. huhtikuuta 10 % ja saavuttivat 50 %:n tason vuoden 1961 perustulleihin nähden. Alennuksen ulkopuolelle jäivät ns. hidastuslistan tuotteet. Tullinalennus koski myös tuontia Neuvostoliitosta.1
Hallitus päätti rautateiden sähköistämisestä 7. kesäkuuta.
Helsingissä 13. syyskuuta pidetyssä Fineftan kokouksessa päätettiin, että EFTA-maat poistaisivat kaikki tulliesteet Suomen kohdalta vuoden 1966 loppuun mennessä.
Työnantajan sosiaaliturvamaksu
Laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta annettiin 4. heinäkuuta. Lain mukaan työnantaja oli velvollinen maksamiensa palkkojen perusteella suorittamaan valtiolle työntajan lapsilisämaksua 3 1/2 %. Lisäksi työnantajan piti maksaa kansaeläkelaitokselle sairausvakuutusmaksua 1 % työntekijälle suoritetun ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä. Sairausvakuutuksen toteuttaminen ei olisi onnistunut ilman sosiaaliturvamaksua, joka lisäsi työnantajien menoja varsinkin työvoimavaltaisilla aloilla.