Muita aiheita...
Alkuaan vain ortodoksisen kirkon vaikutusalueella esiintynyt virpominen kuului nykyään pääsiäiseen kaikkialla Suomessa.
Kritiikin kannukset -tunnustuspalkinto myönnettiin 1. huhtikuuta valokuvaaja Pentti Sammallahdelle.
Vantaalainen päiväkoti. Kuva Sonja Krogiuksen hallussa.
Hallitus päätti 6. elokuuta, että lukiossa oli syksystä 1982 lähtien opetettava kolmea vierasta kieltä.
Laki leimaverolain muuttamisesta annettiin 15. elokuuta. Laki poisti viihdetilaisuuksilta huviveron, jota oli peritty 10– - 35 % pääsylipun hinnasta.
Alko päätti 18. joulukuuta, että sen myymälät pidettäisiin kesälauantaisin pysyvästi kiinni.
Hallitus päätti 30. joulukuuta, että Suomessakin kokeiltaisiin ensi vuonna kesäaikaan siirtymistä. Monet Euroopan maat siirtyivät kesäajan käyttöön 1970-luvulla energiakriisin vuoksi.
Elokuvat
Uusia suomalaisia elokuvia oli mm. Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon Tulipää, Markku Lehmuskallion Korpinpolska, Timo Linnasalon Aurinkotuuli, Tapio Suomisen Täältä tullaan elämä, Mikael Wahlforssin Espanjankävijät ja Rauni Mollbergin Milka.
Ulkomaisista elokuvista suosituimpia olivat Ridley Scottin Alien, Carlos Sauran Elisa – elämäni, Milos Formanin Hair, Francis Ford Coppolan Ilmestyskirja. Nyt., Paolo ja Vittorio Tavianin Isäni, herrani, Michael Ciminon Kauriinmetsästäjä, James Bridgesin Kiina-ilmiö, Bernardo Bertoluccin Kuu, Blake Edwardsin
10–nainen kuin unelma, Woody Allenin Manhattan, Rainer Werner Fassbinderin Maria Braunin avioliitto, James Frawleyn Muppetelokuva, Volker Schlönndorffin Peltirumpu, Ermanno Olmin Puukenkäpuu ja Franc Roddamin Quadrophenia.
Kirjallisuus
Uutta kotimaista kirjallisuutta oli Orvokki Aution "Viistotaival", Christer Kihlmanin "Alla mina söner", Veijo Meren "Jääkiekkoilijan kesä", Matti Pulkkisen "Elämän herrat", Pentti Saarikosken "Tanssiinkutsu" ja Henrik Tikkasen "Georgsgatan".1
Populaarikulttuurin väkivaltaisuus oli taas väittelyn kohteena.
"Jos Rabelais olisi kirjoittanut nykyään, monen suomalaisen kunnan Kirjastolautakunta olisi varmaan antanut ohjeen, ettei tällaista alatyylillä kirjoitettua kaupallista roskaa tulisi ostaa. Sarjakuvien kieltely jääkin vasemmistolaisen kulttuuripolitiikan häpeäpilkuksi Suomessa. Hyvä taide ei peitä eikä hyssyttele elämää...
Karnevalistisen alakulttuurin jano on ihmisessä ja lapsessa niin syvällä, että lapsikin, jota nykyisin holhotaan, tajuaa silottelun ja hyssyttelyn epätodellisuuden ja epäaitouden, tuota epäaitoutta kokonaisihmisen kuvaan verrattaessa.
Jo lapsi tajuaa perusasiat, ja virallisen ja epävirallisen tietoisuuden olemassaolo on näitä perusasioita. Myös lapsella on kokonaiskuva ihmisestä, johon kuuluu vaistonomainen käsitys karnevalistisesta naurusta. Luottamusta lapseen tarvitaan, ei viktoriaanista halua suojella kaikelta."2
Aika ajoin toivottiin, että Suomi hakisi oikeutta järjestää talviolympialaiset. Ongelmana oli kuitenkin se, että talvikisojen myöntäminen Suomelle olisi edellyttänyt Kansainvälisen olympiakomitean sääntöjen muutosta 2/3:n enemmistöllä. Suomen olisi pitänyt järjestää tiettyjen lajien kilpailut maan rajojen ulkopuolella. Se taas ei näyttänyt kovinkaan todennäköiseltä.