Ulkopolitiikka
Suomi aloitti vuoden alussa kaksivuotiskautensa YK:n turvallisuusneuvoston jäsenenä.
Wienissä koolla ollut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin kolmas seurantakokous hyväksyi 15. tammikuuta loppuasiakirjan, jossa maat mm.:
- – sitoutuivat takaamaan kansalaisilleen maastamuutto- ja takaisinmuuttooikeuden, liikkumis- ja matkustusoikeuden, uskonnonvapauden ja oikeuden valita vapaasti tietolähteensä,
- – lupasivat ryhtyä toimenpiteisiin kansallisten vähemmistöjen oikeuksien ja kulttuurien turvaamiseksi.
Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n johtaja Jasser Arafat saapui 16. tammikuuta vierailulle Suomeen hallituksen kutsumana. Keskustelujen pääaiheena oli Lähi-idän rauhankonferenssi.
Euroopan neuvoston parlamentti suositti 1. helmikuuta yksimielisesti Suomea neuvoston jäseneksi. Eduskunta hyväksyi 18. huhtikuuta äänin 12-1–4 Suomen liittymisen Euroopan neuvostoon, jonka jäsen Suomesta tuli 5. toukokuuta viimeisenä Länsi-Euroopan maana kääpiövaltio San Marinoa lukuun ottamatta. Jäsenyyden ehtona Suomi lupautui mm. lyhentämään pidätysaikoja ja muuttamaan ulkomaalaislakia.
YK:n turvallisuusneuvostossa sovittiin 16. helmikuuta Namibian itsenäistymisestä. Itsenäistymishankkeen johtoon tuli YK:n alipääsihteeri Martti Ahtisaari. Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät 9. maaliskuuta Namibiaan.
Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan presidentti Rauf Denktash vieraili 11. maaliskuuta Suomessa. Suomi ei ollut tunnustanut Pohjois-Kyprosta.
Paavi Johannes Paavali II saapui 4. kesäkuuta vierailulle Suomeen. Hän tapasi mm. presidentti Koiviston.
Kiinassa pitkään jatkuneet levottomuudet saivat 4. kesäkuuta verisen päätöksen, kun sotilaat surmasivat mielenosoittajia Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolla. Kuolleita oli ehkä tuhansia. Suomi evakuoi kansalaisiaan Kiinasta näiden tapahtumien jälkeen. Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen vieraili 8. marraskuuta Kiinassa ensimmäisenä länsimaisena ei-kommunistisena ministerinä kesäkuun tapahtumien jälkeen. Salolaisen vierailu herätti arvostelua Suomessa.
Espanjan kuningas Juan Carlos ja kuningatar Sofia saapuivat 3. heinäkuuta Suomeen valtiovierailulle.
Ahti Karjalaisen muistelmateos "Presidentin ministeri" julkistettiin 4. syyskuuta. Kirja oli syksyn poliittinen pommi. Varsinainen kohu nousi kirjassa mainitusta kirjeestä, jolla Paavo Väyrynen yritti parantaa neuvostodiplomaatti Viktor Vladimirovin avulla Ahti Karjalaisen mahdollisuuksia vuoden 1982 presidentinvaalissa.
Nepalin kuningas Birendra ja kuningatar Aishwarya tulivat 11. syyskuuta Suomeen valtiovierailulle. Nepalissa oli kaksi päivää aiemmin pidätetty yli 1000 poliittista aktivistia. Poliittiset puolueet oli maassa kielletty.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta aloitti 21. syyskuuta vierailunsa Botswanassa ja Namibiassa. Valiokunta oli joutunut perumaan suunnitelmiin alunperin kuuluneen käynnin Etelä-Afrikassa. Kansanedustaja Jörn Donner kävi omin päin Etelä-Afrikassa, jossa hän tapasi mm. ulkoministeri Pik Bothan.
Talvisodan alkamisen vuosipäivää vietettiin 30. marraskuuta näyttävämmin kuin aikaisempina vuosina.