Ulkopolitiikka
Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi eduskunta hyväksyi 10. tammikuuta uusien torjuntahävittäjien hankkimisen ilmavoimille. Kaupan hinta-arvio oli 13 miljardia markkaa. Vasemmistoliitto, vihreät ja suurin osa sosialidemokraateista vastustivat hankintaa.
Suomi ja Venäjä mitätöivät 20. tammikuuta YYA-sopimuksen, ja allekirjoittivat sopimukset poliittisesta, taloudellisesta ja lähialueita koskevasta yhteistyöstä.Latvia, Liettua, Norja, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Venäjä ja Viro perustivat 5. maaliskuuta Itämerineuvoston, jonka tehtävänä oli mm. edistää demokraattista kehitystä ja tukea erilaisia yhteistyöhankkeita.
Venäjän suurlähettiläs Juri Derjabin saapui Helsinkiin 18. maaliskuuta. Hän oli kirjoittanut Suomen ja Neuvostoliiton suhteita käsitteleviä kirjoja nimimerkillä Juri Komissarov.
Presidentti Koivisto kävi 19. maaliskuuta vierailulla itsenäisessä Virossa ensimmäisenä läntisenä valtionpäämiehenä.
Kevään aikana Koivisto vieraili myös Latviassa, Liettuassa ja Ukrainassa.
Etelä-Afrikan mustan vastarintajärjestön puheenjohtaja Nelson Mandela vieraili 21. toukokuuta Suomessa. Suomi lupasi edelleen antaa tukea ANC:lle.
Suomi hyväksyttiin 5. kesäkuuta tarkkailijajäseneksi viime vuonna perustettuun NACC:iin, joka oli NATO:n ja entisten sosialististen maiden yhteinen elin.
Venäjän presidentti Boris Jeltsin sanoi 4. heinäkuuta, että Venäjä ei keskustelisi Karjalan palauttamisesta Suomelle.
Suomi päätti 8. heinäkuuta solmia diplomaattisuhteet ETYK:een osallistuvan Georgian kanssa.
Jeltsin vieraili Suomessa 11. heinäkuuta. Hän lupasi, ettei Venäjä enää puuttuisi Suomen sisäisiin asioihin.
Suomi päätti supistaa kehitysyhteistyömäärärahat tulevina vuosina neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. YK:n asettama tavoite oli 7 %.
Armeija esitteli kalustoaan puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta Helsingissä.