• 
• 
• 
• 
• 

• 

Åbo Morgonblad

Dosentti A.I. Arwidsson alkoi 5. tammikuuta julkaista Åbo Morgonblad -lehteä. Arwidsson käsitteli lehdessään kansallisia aiheita, taloudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä ja puhui mm. painovapauden puolesta. Åbo Morgonblad oli Suomen ensimmäinen poliittisluontoinen lehti. Aikaisemmin ilmestyneet lehdet olivat joko virallisia tai eivät uskaltaneet käsitellä arkoja yhteiskunnallisia asioita.

Arwidssonin merkittävimpiä kirjoituksia oli helmikuussa julkaistu puheenvuoro kansallisuudesta ja kansallisesta hengestä. Siinä hän arvostelee epäsuorasti sitä asemaa, jonka Suomi sai vuonna 1809. Velton sovinnaisuuden sijaan tarvittaisiin elävää, toimeliasta kansalaismieltä, sillä kansallishengen herääminen olisi maan olemassaolon ehdoton edellytys. Tämä merkitsi sitä, että suomen kieli tuli kohottaa sille kuuluvaan asemaan. Kirjoitus tulkittiin –­ aivan oikein –­ hallituksen vastaiseksi ja Arwidssonia varoitettiin.

Lehtori E.G. Ehrström laati Åbo Morgonbladiin kirjoitussarjan "Finska språket betraktadt såsom nationalspråk". Siinä hän vaati yliopiston, koulujen ja virastojen muuttamista suomenkielisiksi ja suomen kielen ottamista sivistyneistön seurustelukieleksi. Suomen kielen tuli päästä maan sivistysja virkakielen asemaan. Sitä tulisi ruveta opettamaan kouluissa ja yliopistoon olisi asetettava suomen kielen professori. Kaikkien ylioppilaiden olisi myös suoritettava suomen kielen tutkinto. Näin virkamiehistö ja valtiokoneisto vähitellen suomalaistuisivat. Samaan aikaan opiskelijat jättivät yliopiston johdolle samankaltaisen esityksen.

Åbo Morgonblad herätti heti huomiota. Sitä ja muita lehtiä kiellettiin käsittelemästä ajankohtaisia asioita. Kun Arwidsson ei totellut, lehti päätettiin lakkauttaa. Viimeinen numero ilmestyi 3. lokakuuta. Lakkauttamisen takana olivat senaattori Walleen, jolle kuului sensuuriasiat, maaherra Haartman ja kenraali Aminoff. Heidän mielestään Arwidsson oli jakobiini ja villitsijä. Valtiosihteeri Rehbinder oli samaa mieltä ja esitti asian hallitsijalle, joka lakkautti lehden samalla, kun määräsi Aminoffin yliopiston sijaiskansleriksi.¹

Åbo Morgonbladilla oli kotimaassa vuoden alkupuoliskolla 285 tilaajaa ja loppupuoliskolla 222 tilaajaa.² Kirjallisuuslehti Mnemosynellä oli vain 45 tilaajaa. Laajin levikki oli Turun Wiikko-Sanomilla (970). Muut tänä vuonna ilmestyneet lehdet olivat Finlands Allmänna Tidning (577) ja Åbo Tidningar (278).

Viipurilainen kirjanpaja sai luvan saksankielisen kuukausilehden julkaisemiseen, mutta lehti ei kuitenkaan ilmestynyt. Kaikkien lehtien piti lähettää ainakin yksi kappale jokaista numeroa prokuraattorinvirastolle, Suomen asiain komitealle, senaatin kansliatoimikunnalle ja yliopistolle.

© Tekijänoikeudet