Sairaaloita

Yliopiston kliininen instituutti ja synnytyssairaala aloittivat toimintansa. Niiden uudet rakennukset valmistuivat viime vuonna Elisabethinkadun ja Unioninkadun kulmaan. Sisustus oli kuitenkin vielä kesken. Heti alettiin myös suunnitella lisärakennuksia. Toinen avoin kysymys oli, pitäisikö opetussairaala yhdistää kaupungissa olevan lääninsairaalan kanssa.

Toisenlaisen sairaalan pystytti Kajaaniin piirilääkäri Elias Lönnrot. Seudulla raivoavan lavantautija punatautiepidemian uhreja yritettiin hoitaa väliaikaisessa lasaretissa. Tulos oli kehno, lähes puolet potilaista kuoli. Sairaalaan tulleet eivät kuitenkaan levittäneet tautia laajemmalle. Näin lasaretista oli hyötyäkin. Lönnrot oli lopulta pettynyt omiin yrityksiinsä viedä nykyaikaista lääketiedettä takapajuisen kansan pariin:

"Tunnetpa itse tämän kansan jota vallasväki ei ole paljoa viisaampi. Ensin sairaaksi tultua haetaan apua loihhoilta, viisailta akoilta, kuohareilta, suonenavajoilta, kuppareilta ja hevosnylkiöiltä j. n. e. Jos tauti ei ota paratakseen, niin vihdoin viimmeisessä hädässä kysytään lääkäriltä neuvoa. Johan Jumalan tulisi tehdä ilmeisiä ihmeitä, jos sillon enää saisi hengen puhalletuksi sisään ruumiiseen, kuin se jo on puolivälissä poismenoansa... Olkoon akka kuka hyvänsä... niin häntä uskotaan heti paremmaksi lääkäriksi kuin minua."¹