Kalajoen käräjät
Kalajoella alkoivat 6. kesäkuuta käräjät, joilla oli syytettynä suuri joukko Pohjanmaan heränneiden johtajia ja myös tavallisia alamaisia.
Keskija Etelä-Pohjanmaalla oli ollut koko vuosikymmenen ajan voimakasta herätystoimintaa. Sen kärjessä olivat nuoret pitäjänapulaiset Nils Gustaf Malmberg ja Jonas Lagus. Heränneen kansan häistä ja hautajaisista sekä pappien virkaanasettamisista tuli suuria seuratilaisuuksia. Kun ihmiset alkoivat myös käydä kirkossa siellä, missä heidän suosikkinsa saarnasivat, kirkon ja valtion johto huolestuivat tilanteesta. Mustiin, vaatimattomiin vaatteisiin pukeutuneita, todelliseen synnintuntoon heränneitä ihmisiä alettiin kutsua körttiläisiksi.
Arkipiispa Melartin A.A. Thesleffille 28.4.1838. KKK, salainen asiakirja n:o 136. Kansallisarkisto.
Maaliskuun 18. päivä prokuraattori määräsi, että oli nostettava syyte niitä vastaan, jotka järjestivät laittomia kokouksia tai osallistuivat niihin. Nimismies oli lähettänyt kuvernöörille ilmiannon, että Kalajoella kerättiin laittomasti rahaa pakanalähetykseen ja pidettiin luvattomia kokouksia. Tämä esitti asian prokuraattorille.
Käräjillä asiaa käsiteltiin moneen kertaan. Syytettyjen määrä kasvoi koko ajan ja lopulta heidän joukossaan oli viisi pappia ja 75 maallikkoa, näiden joukossa suosittu saarnamies Paavo Ruotsalainen. Käräjät venyivät seuraavalle vuodelle.
Syytetyt puolustivat itse itseään ja kiistivät syytteen kokonaan. Se ei ollut vaikeaa, sillä suuri osa syytteistä oli tulkinnanvaraisia. Heränneiden väitettiin aiheuttavan laiskuutta ja eripuraa. Tuomarille vastattiin: Jos jumalisuus nimismiehille tuottaakin sen vahingon, että juoppous ja sakot vähenevät, niin pitäsi heidän koettaa tuota kärsiä. Oliko synnillisen elämän lopettaminen muka pahasta Herran silmien edessä?
Kun Kalajoen käräjät oli saatu alkuun, aloitettiin toinen prosessi Uudessakaarlepyyssä. Prokuraattori määräsi syytteen nostettavaksi väliaikaista apupappia Fredrik Östringiä vastaan. Tätä syytettiin laittomien kokousten järjestämisestä. Syytteen saivat myös ne, joiden nimismies tiesi osallistuneen näihin kokouksiin. Heitä oli lopulta 212 henkeä.
Asia saatiin käräjille vasta vuoden lopussa, syyskäräjien viimeisenä asiana. Koska syytettyjä oli paljon, kihlakunnanoikeus selvityi tehtävästään hitaasti ja tämäkin asia jäi odottamana seuraavaa vuotta.1