Jokioinen

Jokioisten kartanon yhteydessä toimivaan verkatehtaaseen hankittiin Suomen ensimmäiset karstausja kehruukoneet. Tehtaan oli perustanut vuonna 1796 kartanon isäntä, maaherra E.G. von Willebrand.

Tehtaan työväkenä oli kartanon palkollisia ja torppareita. Torpparit tekivät tehtaassa osan päivätöistään. Raaka-aine saatiin kartanon omista lampaista.

Tehdas sai Willebrandtin hyvien Tukholman-suhteiden avulla tuottoisia tilauksia Ruotsin armeijalta. Kaikki eivät pitäneet viran ja elinkeinon sekoittamisesta ja mm. maan johtava professori H.G. Porthan arvosteli Willebrandtin liiketoimia.

Jokioisten kartano oli maan suurin maatila, noin 26.000 hehtaaria. Se käsitti koko Jokioisten pitäjän alueen. Jokioisten kartanoon kuului päätila ja joukko talonpoikaistiloja. Talonpojilla oli tiloihin pysyvä hallintaoikeus, mutta ei perinnöksiosto-oikeutta.

Erik IV luovutti päätilan läänitykseksi Hornin suvulle. Vuonna kruunu lahjoitti sen 1613 Kruusin suvullle ikuisiksi ajoiksi. Vuonna 1792 omistajaksi tuli Jokioisten perillinen äidin puolelta E.G. Willebrandt.

Willebrand oli tänä vuonna tehdyn omaisuusarvioinnin mukaan maan velkaisin mies. Suuren omaisuutensa ansiosta hänellä oli silti 50.000 riksin netto-omaisuus.