Porthan
Suomen tärkeimpiin luettava kulttuurihenkilö professori H.G. Porthan kuoli Turussa.
Porthan oli mukana kaikissa yhteiskunnallisissa riennoissa, niin talousseurassa, koskenperkausjohtokunnassa kuin runoilijoiden lehtihankkeissa. Päätyönsä hän teki suomalaisten historian ja kielen tutkijana. Tänä vuonna ilmestyi viimeinen osa lähdejulkaisusta Sylloge monumentorum ad illustrandam historiam Fennicam pertinentium.
Pohtiessaan Suomen asemaa Porthan totesi kerran, että toivottavasti ei joudu todistamaan sitä onnettomuutta, että Suomi joutuu Venäjän vallan alle, mitä hän piti todennäköisenä. Porthan oli Turun akatemian kaunopuheisuuden professori. Hän teetti yli 200 väitöskirjaa. Niiden joukossa oli paljon historiantutkimuksia. Hänen itse laatimistaan oli merkittävin laaja selitysteos Juustenin piispakronikasta. Porthan ei liittänyt suomalaisten esihistoriaa enää Ruotsin mahtavaan muinaisuuteen.
Muistorunoja
Jaakko Juteini aloitti kirjailijanuransa julkaisemalla Åbo Tidningarissa suomenkielisen sururunon Porthanin kuoleman johdosta.
Myös F.M. Franzén kirjoitti runon Porthanista. Hän oli Porthanin ehkä merkittävin oppilas.1