Muita aiheita...
Yliopiston suomen kielen lehtori C.A. Gottlund oli kirjeenvaihdossa eri puolilla maata asuvien henkilöiden kanssa. Näistä ahkerampia kirjeenkirjoittajia oli lammilainen Aatami Jaakkolainen. Hänen kirjeensä Gottlundille kertoo mitä kansan parissa ajateltiin lehtiasioista:
"No jokohan tulevana wuona saadaan Herrani aviisia Suomen kielellä, joita ei nyt enään muut wiitti kirjoittaa. Se on kyllä tosi että niillä Suomalaisilla aviisiloilla, joita nyt wiimiseks oli ei ollut ottajoita. Mutta eihän ne ollutkaan justiin kiitettävät ottakan. Tarpeeliiset asijat ei niissä ilmoitettu. Ulkomaan sanomija ei myös rasittu niihin panta. Jos olis edes antanut niissä ulos tullut asetukset, Talon pojillen tietä, edes ne jotka niihin olis mahtunut, ja monta muuta tarpeeliista tiettävää ja Ulkomaan tiedot olis tehnyt pikkuherraisillen hupasiksi, sillä ne pienet herrat ei kehta tijustella oman maan asijoita, ne ovat niitä unissaan näkevinään. Minä olen havainut kun, herrasmiehellen puhuu oman maan ihmeelliistä asijaa, niin hän sanoo jaa kyllä minä jo aikaa kuulin, vaika se juur äskön vasta tapahtukin. Ja muutankin pitäis ruottalaiset Suomalaisis aviisis olevia tietoja vähän arvoisina. Mutta en saata sanoa olevan ilman syytä, sillä eihän niissä Suomalaisis aviisis ollutkan uusia tietoja koskaan. Ainahan ne oli jo parin wiikko ennen Ruottalaisis aviisissa olluna ennen kunne Suomalaisiin pantiin."1
Runebergin kolmas Dikter-kokolema sisälsi legendoja kuten "Kyrkan" ja "Chrysanthos". Niissä Runeberg selvitti suhdettaan uskontoon, mikä oli vaivannut häntä jo aikaisemminkin.
Snellman muutti Kuopioon yläalkeiskoulun rehtoriksi, kun ei onnistunut saamaan paikkaa yliopistossa.
J.J. Tengström antoi Feuerbachin teoksen "Das Wesen des Christenthums" Snellmanille joululahjaksi. Kirja oli Suomessa kielletty.
Kielitieteilijä Matthias Alexander Castrén aloitti tutkimusmatkansa suomalaisugrilaisten kansojen luo Venäjälle.
Helsingin teatterielämä heräsi henkiin kahden vuoden tauon jälkeen. Tukholmalaiset vierailijat esittivät syksyllä mm. Shakespearen Hamletin ja Schillerin Rosvot.
22-vuotias ruotsalainen Jenny Lind konsertoi Helsingissä, ensimmäistä kertaa Ruotsin rajojen ulkopuolella.
Fredrik Cygnaeus lähti Aleksanterin stipendin turvin ulkomaanmatkalle. Tarkoituksena oli historiallisten arkistotutkimusten suorittaminen, mutta enemmän hän oli kiinnostunut eri maiden kirjallisuudesta ja taiteesta.
A.I. Arwidsson nimitettiin Tukholman kuninkaallisen kirjaston johtajaksi. Hänen karkotuksensa peruttiin tänä vuonna, mutta hän ei ajatellutkaan palata synnyinmaahansa.
G.A. Wallin lähti heinäkuussa tutkimusmatkalle itämaille. Hän tuli Egyptiin vuoden lopulla ja jäi toistaiseksi Kairoon. Tavoite oli päästä seuraamaan arabikansojen elämää muslimiksi pukeutuneena. Hän oli opiskellut arabian kieltä ja lääkärintaitoja selviytyäkseen oudoissa oloissa.
Suomi-kirjassa julkaistiin luettelo isänmaallisista kirjoituksista Åbo Tidningar -lehdessä vuosilta 1800-1809. Näitä löytyi noin 200 kappaletta piispankertomukset mukaanluettuna.
Zazharias Topelius piti Porthanin päivän juhlassa esitelmän, jossa kysyi: "Onko Suomen kansalla historiaa?". Hän vastasi, että ei ennen vuotta 1809. Asiasta syntyi kiivas keskustelu.
Perintöruhtinas Aleksander sai pojan. Asiasta ilmoitettiin virallisella julistuksella. Nikolai sattui olemaan tällöin Varsovassa ja siksi julistus annettiin siellä.2
Amerikkalainen tiedemies ja poliitikko Benjamin Franklin valoi maanmiehiinsä uudenlaista menestymisen oppia. Tänä vuonna ilmestyi suomeksi hänen kirjansa Neuwoja kaikille säädyille rikkaaksi ja onnelliseksi päästäksensä. Benjami Franklinin mukaan. Suomentanut Jaakko Jaakonpoika.
- Talollinen Adam Jaakkolainen K. A. Gottlundille. Lammi 23.6.1843. HYK.
- Keisarillisen Majesteetin Armollinen JULISTUS että Hänen Keisarillinen Korkeutensa Cesarewna ja Isoruhtinatar Maria Aleksandrovna onnellisesti on synnyttänyt Pojan, joka Keisarillisen Korkeuden kunnianimellä on mainittava.Annettu Warschaun kaupungissa 8 p. Syyskuuta 1843.