Kenraalikuvernööri
Platon Rokassovski vapautettiin tehtävistään Suomenmaan kenraalikuvernöörinä. Platon Rokassovskin eron taustalla oli Venäjän kiristynyt poliittinen tilanne ja kahden suomalaisen komitean esitykset. Niissä esitettiin muutoksia mm. valtiopäiväjärjestykseen ja senaatin asemaan. Esitys olisi vienyt kenraalikuvernööriltä senaatin puheenjohtajuuden. Rokassovski oli siksi jyrkästi muutoksia vastaan.Valtiosihteeri Armfeltin ja vapaaherra Rokassovskin välit kiristyivät ja keisari päätti vapauttaa Rokassovskin tehtävistään. Hän jäi edelleen yleisesikunnan ja Venäjän valtakunnanneuvoston jäseneksi.
Pitkään valtiosihteerinä toiminut Alexander Armfelt oli tärkein vaikuttaja Suomea koskevissa asioissa. Hän ohjasi niin hallitsijaa kuin virkamiehiä. Uudeksi kenraalikuvernööriksi nimitettiin kreivi Nikolai Adlerberg. Hän oli keisarin perhetuttu jo lapsuudesta ja hoviministerin poika. Näin hänellä oli läheiset suhteet hallitsijaan. Hänen katsottiin olevan ehdottoman lojaali pelottavaksi muuttuneessa tilanteessa. Uusi kenraalikuvernööri halusi Armfeltin tapaan säilyttää valtasuhteet selvinä, ettei Suomeen syntynyt puoluetaistelu rämettäisi hallintoa.1