Agricolaverkko

Agricolaverkon vintti


Tietoja Maailman kansoista, heidän tavoista, uskonnoista ja vaiheista.
AGRICOLA


[Toisen Osakkeen loppu] [Sisällys]

-126-

Kolmas Osake.
Uutten maanpiirin-osain kansat.


Aasiassa, Euroopassa ja Ahrikassa oli vuosisatojen kuluessa ihmiskunta Kristinuskon vaikutuksen alaisena vähitellen edistynyt sekä hengellisessä että ruumiillisessa katsannossa, kun yht'äkkiä 15:nnen vuosisadan lopussa ja 16:nnen alulla löydettiin maan-osia, joita ei kukaan ennen voinut aavistaakkaan, ja jotka suuruudessa ja avaruudessa vetivät vertoja ennen tunnetuille maan-osille.
Nämät uudet maanpiirin-osat olivat Amerikka ja Australia saarinensa.
Meidän on vielä tässä näitten maan-osain kansat tutkittavina.

Amerikan alku-kansat.


Kauan on väitelty, ovatko Amerikan alku-asukkaat vallan toista alkuperää kuin muut ihmiset, vai ovatko he muinaisina aikoina tänne siirtyneet.
Tämä viimeinen luulo on paljon todenmukaisempi, niinkuin jo ennen olemme maininneet.
Kuitenkin ei ole kiellettävä, Amerikkalaisen ihmissuvun, mitä alkuperää sitten lieneekin, sekä ulkomuodon että kieltensä puolesta olevan muista maanpiirin asukkaista hyvin eriäväinen.
Tähän kuuluvat ihmiset ovat tavallisesti suuret ja rotevat.
Ihonsa on vaskenkarvainen; tukkansa musta, pitkä ja kiiltävä; parta ohut ja kehnomainen; otsa lyhyt; ripset esiin-pistävät; huulet paksumoiset.
Nämät ovat yhteiset <> Amerikan kansain tuntomerkit; Maan- navan likitienoilla asuvaiset eivät kuulu tähän.

-127-

Silmiin astuva on, että Amerikan kielissä on paljon sanoja, jotka vivahtavat Aasialaisiin kieliin.
Tästä onkin päätetty, Amerikkalaisten olevan alkuperäisin Aasiasta.
Tähän viittaa muitakin seikkoja.
Niin on esimerkiksi Meksikossa löydetty vanhoja muistopatsaita, templiä j. n. e., jotka osoittavat kokonaan Aasialaista sukuperää.
Katselkaamme nyt vähän tarkemmin Amerikan erityiset kansat.
Äärimmäisessä pohjoisessa, Amerikan luoteisessa Venäjään kuuluvassa kulmassa, asuvat jäisillä lumikentäillä:
Kalugiat, Kaluschit; sotaisa ja raaka kansa, joka kauppaa Venäläisille metsännahkoja.
Amiralikunnan saarilla, joissa yli koko vuoden on lunta ja jäätä, asuvat Vakaschit, jotka ulkomuodoltaan ovat erinomaisen suuret ja kasvonsa parrattomat.
He ovat kovin raa'at ja tietämättömät ja asuskelevat perheettäin kehnoissa majoissa.
Kalanpyydyksensä ja metsästämiskalunsa ovat hyvin nerokkaasti tehdyt; heillä on jonkunmoinen piikillä varustettu airo, jolla vetävät kalat luoksensa.
- Uus-Georgiassa asuvaiset kansakunnat ovat Solkukit, Eunuchutet j. n. e.; he elävät kalan-saaliista.
Mitä enemmin tullaan eteläänpäin, sitä suloisemmaksi käy luonto ja asukkaatkin muuttuvat ihmisennäköisemmiksi.
Tämän voi jo sanoa Hudsoninbai'n likitienoilla asuvaisista ja Labradorin ynnä Grönlandin asukkaista.
Vielä näilläkin paikoilla on kovin ankara pakkanen.
Kolme alkuperäistä kansaa asuu näissä kolkissa maakunnissa.
Eskimoit asuvat aina Jäämeren rannoille saakka.
He ovat pikkuiset, heikot ja iholtansa likapunertavat.
Ympöriäiset majansa ovat taljoilla peitetyt <> ja muutoin niin viheliäiset, ett'ei niihin pääse sisälle muuta kuin konttaamalla.

-128-

Hylkein nahasta tehdyt aluksensa liikkuvat hyvin keveästi.
Hudsoninbai'n likellä asuu pohjois-indianilainen heimokunta, johonka kuuluvat ovat rotevat ja ko'oltansa keskenkertaiset.
Tukkansa on musta, paksu ja sileä, kuin Indianilaisilla ainakin.
- Grönlandin asukkaat kutsuvat itsensä omalla nimellä: Kalalitet eli Innouhs.
He luulevat auringon nais-jumalaksi mutta kuun pitävät mies-jumalana.
Muutoin elävät melkein kokonaan uskonnotta ja la'itta, ehkäpä kristityt lähetyssaarnaajat ovat koettaneet heitä raakuudestansa johdattaa.
Ihonsa on kellahtava, tukka musta ja paksu, huulet paksut, silmät tuiki mustat ja pienet; kädet ja jalat pienet ja soreat.
Vaimoin täytyy kaikki työt toimittaa: päällystää venheet taljoilla, rakentaa huoneet, mennä miestensä kanssa kalaan j. n. e.
Paitsi koiria ei ole Grönlandilaisilla mitään koti-eläimiä.
Huoneensa rakentavat tavallisesti vuorten eli kallioin suojaan.
Grönlandilaisissa sanotaan olevan suuri rakkaus lapsiinsa ja kolkkaan isänmaahansa.
Osa niistä on jo käännetty Kristin-uskoon.
- Jätettyämme nämät pakkasen pesäpaikat, tulemme Kanadaan, jonka asukkaat maansa ilman-alasta voivat maanviljelykseen ryhtyä
Väestöön kuuluu sekä tänne muuttaneita asukkaita että maan rajalla asuvaisia raakalaiskansoja; viimeisiä ovat Huronit ja Irokesit.
Suurin osa Pohjois-amerikkaa on nykyään pieniä valtioita, jotka ovat liitolla toisiinsa yhdistetyt.
Nämät ovat Pohjois-amerikan vapavaltiot.
Näitten väestö on parhaasta päästä tänne siirtyneitä Eurooppalaisia erinomattain Englantilaisia, joille alkuasukasten täytyy jättää yhä enempi tilaa.
Täällä on meidän puhuminen ainoastaan alkuperäisistä, asukkaista, jotka kutsutaan yhteisellä nimellä Indianiksi.

-129-

He jakaantuvat useampiin heimokuntiin, joilla on erityiset nimensä.
Täällä emme puhu muuta kuin, mitä on kaikille heimokunnille yhteistä.
Indianit elävät enimmiten virtojen rannalla, elättäen itsensä metsästämisen ja kalastamisen saaliilla sekä maan hedelmillä.
Tavoiltansa ovat hyvin raa'at.
Kullakin heimokunnalla on päällikkönsä, jolle kuuliaisuutta osoitetaan; muutoin on kukin oma herransa.
Mies on perheessänsä itsevaltias.
Kaikki tärkeät asiat jätetään soturikokouksen tutkittavaksi.
Tämä sitten päättää ne huutoin antamisella.
Paljaasta ylpeydestä pitävät he vieraita hyvänä.
Heimokunnan päällikkö käskee vieraan majaansa ja kestittää hänen isänvaltaisella tavalla.
Sitten vievät kaikki kylän ylimykset vuorotellen hänen majoihinsa.
Näitten Indianien majat ovat vallan säännöttömästi raketut.
Mitä vahvemmin viimeisinä aikoina siirtolaisia on muuttanut näihin yhdistys-valtioihin, sitä enemmin ovat Indianilaiset hävinneet; he ovat joko sivistyksen saatuansa, hämmentyneet siirtolaisiin, tahi paenneet vielä syvemmäksi kolkkiin metsiinsä, joittenka tiheys vielä suojelee heidät yhä edemmäksi tunkeuvasta sivistyksestä.
Aivan toisenmoinen on Meksikossa asuvaisten laita.
Nämät ovat vaskenkarvaisia Indianilaisia, Espaniasta tänne muuttaneita, Amerikassa syntyneitä Espanialaisia ( Creolit ) ja kansain-hämmennyksistä syntyneitä ( Mulatit, Mestetsos, Tsambos ).
Kotoperäiset asukkaat ovat hyvin vahvaa ja rotevaa sukua.
He sanotaan pääsevän hyvin vanhaan ikään, ovat vanhoillakin päivillä harmaa-hiuksetta ja pysyvät kuoleman saakka merkillisen hyvissä voimissa.
Meksikon Indianilaiset heimokunnat ovat vuosisatojen aikoja saaneet Espanialaisilta kovaa vainoa kärsiä.
He eivät, Espanialaisten tänne tultua, olleet vallan sivistyksettä, tiesivät esimerkiksi <> vuoden pituutta ja ymmärsivät vähän rakennustaidettakin.

-130-

Nykyään ovat he yksivakaiset ja harvapuheiset, ovat jäykästi pysyneet vanhoissa tavoissansa ja luuloissansa; Kristin-uskoonkin on heitä väkivallalla pakoitettu.
Laulunsa kuuluvat heikeilta ja surullisilta; tanssi on ainoastaan miesten huvitus.
Maalaukseen ja kuvanveistoon ovat he hyvin taipuvaiset.
Merkillistä on nähdä, miten paljon voivat kehnolla puukolla ja kivellä toimittaa.
Kukkia rakastavat varsinkin; paras ja otollisin lahja, kuin voidaan jollekulle antaa, on kukkaseppele.
Näistä paljon eriäväiset ovat Etelä-amerikan alku-asukkaat, joista mainitsemme Perualaiset, joilla on huono kyky, kolkka ja epäluuloinen mieli.
Ehkä heillä on hyvät ruumiinvoimat, elävät laiskoina liassansa.
Huoneensa ovat kehnosti raketut ja likaisuudesta inhoittavat.
Yhtä kehnot ja viheliäiset ovat myöskin vaatteensa ja ruokansa.
Väkeviin juomiin ovat he hyvin taipuvaiset, jotta he semmoisia saadaksensa antavat mitä hyvänsä.
Paljoa sivistyneemmällä kannalla ovat Paraguay'n asukkaat, kun tuli jo aikasin Kristin-usko heille tutuksi.
Näitten koko rikkaus on karjoissa.
Jokaisen päivän lopettavat huvittavaisilla kokouksilla, joissa nuoret paimenet ja paimentytöt tuuheain puitten varjossa vanhan ukon johdatuksen alla laulavat keskenänsä lauluja vuorotellen.
Eteläisessä osassa Etelä-amerikkaa on Patagonian maakunta, jonka asukkaat suuruudestansa ovat merkittävät.
Eräs matkustavainen menneeltä vuosisadalta kertoo, useitten heistä olleen seitsemän jalan pituiset.
Heillä on vahva luurakennus, leveät kasvot, ruskea iho, paksu, litteä nenä ja suuri suu.
He pukeutuvat eläinten-taljoihin, jotka ovat yhteen liitetyt nelikulmaisen levätin muotoiseksi Päässänsä kantavat suljilla koristetun hatun.
Maa on laiha <> ja kasvamatoin.

-131-

- Etelä-amerikan peräisimmässä osassa asuvat Pescherät.
He sanotaan olevan maailman raakain kansa.
Kooltansa ovat keskinkertaiset, kasvoiltansa leveät, esiinpistävillä poskilla ja litteällä nenällä.
Likamaisuudestansa ei ole mahdollinen eroittaa, minkä värinen ihonsa on.
He ovat hyljen-nahoissa vaatetut ja elävät kaloista ja karin-kaukaloista.
Ennenkuin jätämme Amerikan kansat, on meidän Brasilian asukkaista muutamia sanoja sanottava.
Nämät ovat tavoiltansa kovin raa'at, ainoastaan ruumiilliset voimat ja raakuus on heistä jossakin arvossa pidettävät.
Silloinkin, kuin joutuvat vihollistensa tapettavaksi, koettavat he näitä irvistellä, sillä osoittaaksensa urhoollisuutensa pysyvän vielä kuolemassakin.
Sanotaan Eurooppalaisen ei jaksavan jännittää kymmenvuotisen Brasilian poian joutsea.
Etelämeren saariston kansakunnat.
Australia, myöskin Polynesiaksi sanottu, sisältää kaikki itäpuolelta Itäintian saaristoa Amerikan länsirannikoon saakka olevia saaria.
Näillä saarilla asuvaisten luku sanotaan nousevan miljonaan henkeen.
Heitä jaetaan kahteen pää-osaan; Ensimäinen on niinkutsutut Australiat ja toinen Australi neekerit.
Ensimäisillä on Malajilaisen ihmisluokan tuntomerkit ja toiset taas ovat hyvin Neekerein näköiset.
Näitten päälahkojen hämmentymisestä toisiinsa ovat useat välisuvut syntyneet.
He puhuvat erityisiä kieliä ja ovat erinäisellä sivistyksen kannalla.
Muutamat käyvät alastomina, toiset taas jommoisissakin vaate-repaleissa.
Muutamat elävät ainoastaan siitä, mitä luonto itsestänsä heille tarjoo, toiset taas kalan ja metsästämisen saaliista.
Mutta ompa semmoisiakin, jotka viljelevät maatansa oikein säännöllisesti, asuvat komeissa huonet rakennuksissa ja ovat valtiollisiin oloihin taipuneet.
Melkein kaikilla asukkailla on tapa leikata ruumiisensa kaikenlaisia kuvia koristukseksi.
Ihmisuhria on hyvin tavallisia ja sekin on joksikin tavallista, että syövät kaatuneitten vihollistensa lihaa.
Heidän uskon-oppinsa on pelkkää pakanuutta; kuitenkin on Kristinusko näilläkin mailla voittanut vähän alaa.
Uusihollandin alku-asukkaat ovat iholtansa mustat, niinkuin Ahrikan Neekerit, ja villa-kähärähiuksiset.
Heidän sanotaan usein asuvat ontoksi koverruissa puissa.
Kalaa ja juuria on tavalliset elatusaineensa; muutamat heimokunnat ovat ihmisen-syöjiäkin.
Sisumaan asukkaat ovat tylsäpäiset ja raa'at, melkein kuin metsäpedot.
Kipuja ja haavoja kärsivät ikäänkuin olisivat tuntoa vailla.
Pahailmaisinakin aikoina ovat he melkein alastomina.
Lapset <> kohdellaan lempeästi ja vanhat pidetään kunniassa.

-132-

Oikeata hallitusta ei heillä ole, mutta isänvaltaisuus on lujana.
Uusihollandiin kuuluvain saarien asukkaat ovat tavoiltansa yhtä raa'at.
Heidän vaatteensa ovat Känguruh pedon nahasta.
Elantonsa on tavallisesti karin-kaukaloita ja paistetuita merikrapuja ja useinkin semmoisia aineita, joita luulisi mahdottomiksi syödä.
Ensimäisiä tänne muuttaneita siirtolaisia kohtaan olivat kovin julmat.
Keihäänsä ovat puiset ja kovin painavat; näitä käyttäessänsä ottavat he keskeltä kiinni ja viskaavat vihollisiinsa.
Heimokuntain päälliköitä heillä ei ole; mutta kussakin perheessä on tarkka järjestys.
- Uusi-Guinean asukkaat ovat kolme eri kansaa.
Papuat ovat mustat ja soreavartaloiset, mustilla ja villaisilla hiuksilla.
He ovat kovin sotaiset, julmat ja petolliset.
Heidän sota-aseensa ovat keihäitä, sapelia ja ampuma-aseita.
Haraforat sanotaan elävän puissa; eläkkeensä saavat maanviljelyksestä.
Badschnat näyttävät olevan kulkevia kalastajia, sillä he asuvatkin pienissä katetuissa veneissä, tahi paaluihin raketetuissa huoneissa, ainakin meren likellä.
Uusi-britannian asukkaat, sorevartaloiset ja vahvat, iholtansa ruosteenkarvaiset ja hiuksistansa mustat, käyvät vallan alastomina.
Sota-aseensa ovat kirjavilla suljilla koristetuita keihäitä, linkoja ja nuijia.
- Uusi-georgian asukkaat ovat, mitkä mustat, mitkä ruosteenkarvaiset.
Heillä on itsevaltainen päällikkö.
Hän pidetään semmoisessa kunniassa, jotta esm. ei kukaan kuoleman uhalla uskalla astua kuninkaan varjohon.
Uusikaledonialaiset ovat vakaista ja hyvän-suopeata kansaa, ehkä heillä vielä on tapana ihmisiä syödä.
He osaavat hyvin veneitä rakentaa, joilla soutavat merkillisen sukkelasti.
Vaimoin tila on niin huono, että saavat juhdan-virkaakin toimittaa.
Lopuksi täytyy meidän mainita tämän äärettömän saariston merkillisimmät kansat.
Nämät ovat Seurasaarten ja Sandviki-saarten asukkaat.
Näihin saarihin on jo aikaa sitten Kristin-usko ja eurooppalainen sivistys tullut.
Maanviljelys ja keinollisuus on hyvässä alussa.
Kansa on kauniin-näköinen, hyvänsuopea ja jalomielinen.
Vielä ei ole kaikki näissä merissä olevat saaret löydetyt.
Vielä nytkin tekevät rohkeamieliset merenkulkijat uusia löytöretkiä varsinkin etelä-navan likellä.


[Toisen Osakkeen loppu] [Sisällys]

Agricolaverkon vintti