1.§. Jocainen cuin Cuningan walan ricko, mies eli waimo, Caupungisa taicka maalla, wetäkön sackoa sata talaria, ja olcon cunniatoin. Jos sijnä tapahtu tappo eli ryöwys; olcon oikian kätens ja hengens rickonut. Jos jocu toisen erän ricko Cuningan walan; tehkön sackoa caxi sata talaria. Joca ei woi sackoa maxaa, rangaistacon sen jälken, cuin Rangaistus Caaresa sanotan. Jos se cuin Cuningan walan ricko, tule samasa työsä tapetuxi, haawoitetuxi, eli lyödyxi; nijn olcon mitätöin, caicki se cuin hän saa.

XXIV. Lucu. Muusta taposta.

1.§. Jos mies eli waimo tappa jongun tahdollans, ja ilman oikiata hengen hätää; andacon hengen hengestä, ja älkön sijnä auttaco sowindo, eikä asianomaisen esirucous.

2.§. Jocainen cuin käske toista tappamaan, seisocon saman rangaistuxen, cuin hän itze olis tapon tehnyt; otettacon myös sen hengi, joca tappoi.

3.§. Jos jocu anda itzens palcattaa toista tappaman; lyötäkön pää pois ja teilattacon nijn hywin se cuin tappoi, cuin myös se, joca palckais.

4.§. Jos jocu woitetan andanexi neuwoa tappoon, ja se sen cautta on tapahtunut; eli että hän on kijnni pidellyt sitä tapettua ja awullinen ollut: taicka osottanut tappajalle paickaa ja tilaa tappaxens: lainannut sijhen mieckaa eli muuta asetta: eli toimittanut jongun sinne, cusa hän tiesi sencaldaisen waaran hänen edesäns seisowan; nijn pitä sekä hänen että tappajan, hengeldä pois-otettaman.

5.§. Jos usiammat äcki rijdas owat candanet kättä sen cuolleen päälle, ja sijtä hackauxesta, pistosta eli lyömästä, cuin hänen päällens löytän, taitan selkiästi coetella, cuca heistä cuoleman-haawan andanut on; nijn otettacon häneldä hengi, ja ne muut tehkön cukin cohdastans, täyden eli puolen miehen-hengen sacon, sen jälken cuin asian-haarat owat.

6.§. Jos he caicki owat yhtäläisesti hosunet eli lyöneet sitä cuolutta; nijn pitä nijldä caikilda hengi otettaman.

7.§. Jocainen cuin wiha-mielestä syöxe eli heittä toisen wirtaan eli järween; taicka caton pääldä, rakennuxelda eli muulda corkeudelda alaslyckä, nijn että hän sijtä saa cuoleman; andacon hengen hengestä.

8.§. Jos jocu ilman packia, wihasta uloswetä weitzen eli miecan, taicka wirittä pyssyn, eli nosta muuta asetta toista cohden: pistä, hacka, lyö eli ambu händä cohden, ja se osandu toiseen nijn, että hän sijtä saa cuoleman; käykön sijtä, nijncuin muustakin mielitaposta. Jos ei wahingota tapahdu; wetäkön cuitengin sackoa caxikymmendä talaria, cahteen osaan, Cuningaalle ja Kihlacunnalle, eli Caupungille.

9.§. Jos jocu lyö toista kiwellä, cangella, puulla, seipäällä, sauwalla, kädellä, eli muulla, nijn että hän sijtä cuole: eli tarttu toisen curckuun eli caula-lijnaan, nijn että hän kiristy; andacon hengen hengestä.

10.§. Jos caxi toinentoisens tappawat äcki-rijdasta: eli jos he heittäwät toinentoisens wirtaan eli järween, alas rakennuxelda, caton pääldä, eli mualda, ja he molemmin sijtä cuolewat; maatcon mitättömänä, ja haudattacon heidän ruumins eri-paickaan Kircko-tarhasa.

11.§. Ulosmanamisesta campaus-tapelluxeen, ja taposta cuin sijnä tapahtu, on erinäns säätty.

XXV. Lucu. Jos tappaja eli pahantekiä tapetan / cosca händä kijnni-otta tahdotan.

1.§. Jos tappaja eli muu pahantekiä asetta itzens wastuxeen sitä wastan, joca händä kijnni-otta ja wangita tahto, eli carcamisesta estää, ja silloin tapetuxi tule; maatcon mitätöinä.

2.§. Jos tappaja, eli se cuin hengens rickonut on, muulla tawalla, ja ilman wastustawaista kättä tapetan; nijn tehdän hänen edestäns sackoa, sata talaria <180> Cuningaalle, ja sata talaria Kihlacunnalle eli Caupungille.

XXVI. Lucu. Cuinga tappaja pitä rangaistaman / cosca hän pacoon ja wapaille jalwoille pääsnyt on / eli syitä sijhen on / että hän hengens pitää mahta.

1.§. Jos tappaja carcaa ja tule wapaalle jalalle; nijn tutkicon Tuomari cuitengin taposta tuoreen työn päällä. Jos ei tappaja etzi Cuningaan rauha-kirjaa, yön ja wuoden sisällä: eli jos hän saa rauhan, ja ei tule edes estetöinnä sen ajan sisälle, cuin hänelle rauha-kirjasa eteen pandu on; nijn tuomittacon rauhattomaxi ylitze coco Waldacunnan, ja caickein sen alla olewaisten Maacundain: ja maxettacon hänen omaisudestans täysi miehen-hengen sacko, colmesata talaria.

2.§. Jos hän tule edes Cuningan rauha-kirjan päälle, ja cuole, sitte cuin hän asiaan langetettu on, ja ennen cuin hänen päiwäns ulcona on; nijn maxetaan hänen omaisudestans täysi miehen-hengen sacko.

3.§. Jos Cuningas, eli hänen Tuomionshaldia coettele tappajan työn olewan sencaldaisen, että hän mahta sowittaa asianomaisen, ja hengens pitä; nijn maxacon sackoa sata talaria Cuningalle, ja sata talaria Kihlacunnalle eli Caupungille, ja asianomainen nautitcon sen cuin hänelle luwattu on. Jos tappaja cuole ennen cuin hän asianomaisen sowittanut on, nijn maxettacon hänen omaisudestans täysi miehen hengen sacko.

4.§. Jos jongun päälle nijn käydän, ettei hän taida hengens pelasta, ellei hän tapa sitä joca händä hengen puolesta ahdista, ja hän taita sencaldaisen hätätilan wahwoilla perustuxilla osottaa; nijn olcon caikesta <181> rangaistuxesta wapa, ja se jonga hän tapoi, maatcon mitätöinä.

XXVII. Lucu. Salataposta.

1.§. Jos mies eli waimo löytään maalla tapettuna, ja ei jocu tule tappoon laillisesti sidotuxi, yön ja wuoden sisällä, eli syystä sijtä epäluulon alla; nijn pitä kihlacunnan manttalin jälken maxaman sackoa sen salatapon edestä sata talaria: Ottacon Cuningas puolen, ja toisen puolen asianomainen.

XXVIII. Lucu. Taposta joca tapahtu syyn cautta / ilman aicomusta tappaa.

1.§. Jos jocu lugunpitämättömydestä pane ladatun ja wiritetyn pyssyn, eli muuta sencaldaista pois tyköäns, josta lapset eli muut wähällä taitawat wahingon saada, eli laucase ladatun pyssyn coettelemata sijnä cuin wäkee edesä on; eli ambu maalijn seinään, eli mualle, elickä eläwitä ja linduja cohden, sijnä paicasa cuin hän tietä taita ja pitä, että tawallinen on, ihmisten siellä käydä ja olla: eli heittä sijnä, eli pudotta huonesta ja rakennuxesta hirren, kiwen, cangen, eli muuta, ja ei edelläpäin waroita nijtä, jotca alla owat; eli heittä jotakin pystyaidan eli caton ylitze, toisen cartanolle ja tontille, eli yhteiselle cadulle ja perustuxelle, ackunasta ja reppänästä, eli ullacosta, josta wahingo tapahtua taita: jos jocu osandu edesä olemaan, ja saa sijtä cuoleman; nijn wedetän, näisä ja sencaldaisisa asioisa, miehen-hengen coco eli puoli sacko; nijncuin ricos on.

2.§. Jos jocu sysä, eli lyö toista, wihaisesta mielestä, eli ylöncatzesta, kädellä taicka muulla, nijn että hän sijtä maahan lange, ja loucka itzens kiween, seinään, eli muurijn, että hän sijtä saa cuoleman; wetäkön täyden miehen hengen sacon.

3.§. Jos jocu tahto wälttä toisen hackausta, lyömistä eli häristöstä, ja sijnä samasa maahan lange, ja loucka itzens cuolliaxi; maxacon se, joca sijhen syypää oli, puolen miehen hengen sacon. Jos se tapahtu muurin, rakennuxen, eli muun corkeuden päällä, josa waara suurembi on; wetäkön täyden mies wahingon sacon.

4.§. Jos jocu pacotta toisen ulos sencaldaiseen paickaan, eli työhön, taicka myös semmoisella ajalla, että hengen waara sijtä on, ja hän saa sen cautta cuoleman; olcon sama laki.

5.§. Joca lugunpitämättömästi, leikisä eli kisauxisa, on syy toisen cuolemaan; maxacon sackoa nijncuin ricos on, täyden eli puolen miehen hengen sacon. Jos se cuollut on itze canssa syy ollut cuolemaans; nijn olcon sacko wähembi; Jota Tuomari coetella mahta.

6.§. Cosca epäillys on, jos se cuollut taudista eli toisen kätten cautta cuoleman saanut on; nijn andacon Tuomari, eli Cuningan Käskynhaldia sen cuolleen ruumin catzeldaa, ennen cuin se haudatuxi tule.

XXIX. Lucu. Taposta ja mies-wahingosta / joca enämmän tapahtu tapaturmasta / cuin toisen syyn cautta.

1.§. Jos nijn taidais tapahtua, että se, joca oikiasa hengen hätätilasa itzens warjella tahto, eli pyytä sitä kijnniotta, joca laillisesti wangittaman pitä, lyö, eli ambu händä cohden, eli nijtä jotca händä warjella tahtowat, ja toinen tule erhetys-lyömiseen, ja saa sijtä <183> cuoleman: Jos se coetellan tapahtunen hänen tahtoans ja aicomustans wastan; tehkön silloin tapaturman sackoa asianomaiselle caxikymmendä talaria. Ei pidä usiambi cuin yxi lyömä eli ambuminen tapaturmaxi luettaman: Jos usiambi haawa, yhdestä ambumisesta eli lyömisestä tule; olcon myös se tapaturma.

2.§. Jos pyssyllä eli joutzella ammutaan maalijn, taicka eläwiä eli linduja cohden, sijnä paicasa, josa se luwallisesti tapahtua mahta, ja cusa ei taittu ajatella ihmisiä edesä olewan; eli jos sencaldaiseen paickaan heitetän kiwi, tango, eli mitä hywäns se olis, ja jocu sijtä saa cuoleman: Jos silloin taitaan coetella, että tappo tapaturmasta, ilman hänen aicomustans ja tahtoans on tapahtunut; tehkön hän sackoa caxikymmendä talaria, asianomaiselle yxinäns. Sama laki olcon sijtä joca ambu eli heittä, ja se ensin sattu maahan, kiween, huoneseen, hirteen eli muuhun, ja sitten poucahta sijtä, nijn että toinen sen cautta saa cuoleman.

3.§. Jos toisen miehen huone, catto, eli seinä, eli tacka caatu, ja lyö jongun cuolliaxi; olcon tapaturman sacko caxikymmendä talaria, asianomaiselle yxinäns. Sama laki olcon, jos jocu saa cuoleman toisen miehen kelwottomasta sillasta, eli puto toisen miehen caiwoon, joca ei peitetty eli ylitzerakettu ole: eli jos jocu anda wuorolle kelwottoman aluxen: Jos hän ennen waroitettu on; tehkön puolen mies wahingon sacon.

4.§. Jos jocu pane satimia eläwäin eteen metzään eli mualle, keihällä, wiwulla, cuopalla, eli paulalla; nijn pitä hänen sen andaman cuulutta Sunnundaina, ennen cuin hän sen teke, ja tiettäwäxi tehdä, cusa ne oleman pitä. Jos hän sen laiminlyö, ja jocu ihminen sijtä saa cuoleman; tehkön puolen miehen hengen sackoa. Jos nijn on cuulutettu, eli tapahtu sencaldainen onnettomus tontin ja cartanon pijrillä, josa ei toisen oikia culcutie ole; olcon tapaturman sacko.

5.§. Jos rascas waimo tapetan tapaturmasta; nijn enätän tapaturman sacko kymmenellä talarilla.

6.§. Jocainen cuin luckimattomaan huoneseen jättä ladatun pyssyn, nijn että lapset eli muut ihmiset ymmärtämättömydestä taitawat sillä wahingota tehdä; wetäkön sackoa kymmenen talaria, ehkei yhtän wahingota sijtä tapahtunut ole.

XXX. Lucu. Jos lapsia eli palcollisia tapetaan tapaturmaisesti.

1.§. Jos isä, eli äiti, tappa lapsens tapaturmasta, josa cuitengin suuri huolimattomus on; nijn tehtäkön puoli miehen-hengen sacko, ja käykön perinnön canssa, nijncuin Perindö Caaresa eroitetan.

2.§. Jos äiti macaa lapsens cuolliaxi; tutkicon Tuomari sijtä cohta jos se caupungisa on tapahtunut: Maalla tutkittacon Papilda ja pitäjän wanhemmilda, pitäjän tuwasa, josa Cruunun Woudi eli Nimitysmies pitä läsnä oleman. Jos se löyttään tapaturmasta tapahtunexi, nijn pitä äiti waroitettaman, ja olcon sacosta wapa. Jos se coetellan toisin tapahtunen; nijn lykättäkön asia Tuomarin tygö. Jos imettäjä pane wiereens wuoteelle lapsucaisen; tehkön sackoa wijsi talaria, ehkä lapsi ei saa sijtä wahingota. Jos lapsi tule sijtä tucahutetuxi, eli jos se saa cuoleman muusta hänen huolimattomuudestans; rangaistacon witzoilla, eli kärsikön wangiutta wedellä ja leiwällä; nijncuin ricos on.

3.§. Jos isä eli äiti curitta lastans nijn cowasti, että se sijtä saa cuoleman; tehkön täyden eli puolen miehen hengen sacon sen jälken, cuin asia on.

4.§. Jos isändä eli emändä teke sen palcollisellens; käykön sijtä, nijncuin muusta taposta jocaitzesa tilasa erittäin on sanottu.

XXXI. Lucu. Taposta ja muusta pahategosta cuin lapsi-ikäiseldä tapahtu.

1.§. Jos lapsi-ikäinen, joca on wanhembi seitzendä ajastaica, ja nuorembi wijttätoistakymmendä wuotta, tappa toisen tahdollans; nijn maxetan hänen omaisudestans sackoa colmekymmendä talaria. Jos ei hän woi sackoa tehdä; curitettacon witzoilla cotona huonesa, eli Käräjä huonen taicka Raastuwan owen wieresä; sen jälken cuin paha sisu, eli ikä on. Jos hän cohta täyttä wijsitoistakymmendä wuotta, ja coetellaan hänen paha sisuns ja kiuckuns suurembi olewan, cuin hänen ikäns suhten wasta; nijn rangaistacon hän, cuin täysiikäinen mies. Jos ei tappo tapahdu tahdosta, cuitengin suuresta wiasta; nijn piestäkön isäldä eli äitildä, eli jos ei nijtä ole, lähimmäisildä suculaisilda; ja pitä sijnä jongun Maan eli Caupungin-palweljoista läsnä oleman.

XXXII. Lucu. Taposta joca tapahtu hourulda.

1.§. Jos houru tappa jongun; nijn tehkön sackoa ne, jotca händä wartioitzeman piti, caxikymmendä talaria, asianomaiselle yxinäns.

XXXIII. Lucu. Jos pahanelkinen eläin / eli coira / cuoletta miehen eli waimon.

1.§. Jos pahanelkinen eläin eli coira cuoletta jongun ihmisen, ja isändä ei tietänyt, eläimen eli coiran pahanelkisen olewan, andacon ulos sen wahingollisen eläwän <186> cuoletettaa, ja sowittacon asianomaisen. Jos jocu sildä haawoitetaan; nijn maxacon sen isändä parandajan palcan, ja olcon sillä syytöin. Jos se taitan coeteldaa, että hän tiesi sen pahanelkisen olewan; maxacon puolen miehen hengen sacon, jos jocu sijtä cuole. Jos se jongun haawoitta; wetäkön sackoa kymmenen talaria huolimattomuden tähden, ja puolen haawain sacko. Jos jocu saa sijtä wirhen; andacon sijnä siwusa wirhen sacon, asianomaiselle yxinäns. Jos hän kieldä tietänens, sen ollen pahanelkisen eläimen, eli coiran, ja sijhen löytän puolet perustuxet; warjelcon itzens walallans, eli wetäkön sackoa cuin sanottu on. Jos hän laillisesti tygösanotan sitä eläindä eli coiraa cuolettaa, ja ei sitä tee, ja tapahtu sitten wahingo miehelle eli waimolle, hengen puolesta; maxacon täyden mies wahingon sacon: Haawain edestä, joista ei cuolemata tule, tehtäkön täysi haawain sacko.

2.§. Jos jocu hututtaa coiran ihmisten päälle, eli pacotta ylöllisydestä, hewoista, härkää, eli muuta eläindä jongun päälle, sillä saattaxens hänelle wahingota, rangaistacon nijncuin hän sen itze omalla kädelläns tehnyt olis, joco se on tappo eli haawa.

3.§. Jos jocu cotona elättää carhua, sutta, eli muita metzän-eläwiä, ja ei nijtä hywin sisälle-salpa, eli kijnnitä, ja jocu ihminen nijldä tule cuoletetuxi; maxacon täyden eli puolen miehen-hengen sacon; nijncuin huolimattomus on. Haawain edestä tehkön täyden eli puolen haawain sacon. Cuoletettacon myös se eläwä cohdastans.

XXXIV. Lucu. Jos jocu haawoitta toisen caswon eli caulan; eli hacka poicki jäsenen / eli lyö ulos hambaita.

1.§. Jos jocu hacka toista caswoon, eli caulaan; eli lyö pois eli turmele nenän, corwan, käden, käsiwarren, eli jalaan: elickä lyö ulos silmän, nijn että hän sijtä wirhen saa; nijn tehkön wirhe-sackoa wijsikymmendä talaria, ja haawoittamisesta colmekymmendä talaria. Jos usiammat jäsenet, cuin yxi, tulewat poislyödyxi eli turmelluxi; maxacon jocaitzen edestä sekä wirhe-että haawa-sacon, cuin sanottu on. Wirhe-sacon nautitcon asianomainen yxinäns, ja haawa-sacot käykön colmijacoon: ne pitä wijmeisexi ulosotettaman.

2.§. Jos jocu lyö toiselda pois peucalo-sormen, jalan etupuolen nilkasta, eli candapään; wetäkön sackoa colmekymmendä talaria wirhestä ja caxikymmendä talaria haawoittamisesta. Joca lyö etusormen poicki; tehkön sackoa caxikymmendä talaria wirhestä, ja wijsitoistakymmendä talaria haawoittamisesta. Jocaitzen nijden muiden sormein edestä, tehkön wirhe-sackoa wijsitoistakymmendä talaria, ja haawan sackoa kymmenen talaria. Warwas jalasa, olcon haawoittamisesta tasa arwiosa sormen canssa kädesä; ja puolda wähembi wirhen sacosa.

3.§. Jos jocu lyö toista nijn, että luu särjetän, eli eriä, pääsä, käsiwarresa, reidesä eli sääresä, ja poishackaus sijnä ei tapahdu: eli jos jocu pistä jongun ruumin eli jäsenen läpitze; tehkön sackoa caxikymmendä talaria. Jos sijhen tule wirhe; wetäkön sackoa puolen pois hackausta wastan.

4.§. Jos hambaita uloslyödän; nijn tehkön jocaitzen edestä wirhe-sackoa cuusi talaria, ja haawa sackoa cuusi talaria.

5.§. Jos jocu lyö toista cohden, ja tahto wahingota tehdä: jos toinen seiso edesä, ja saa haawan eli pois hackauxen; nijn wetäkön cuitengin sackoa jocaitzesta, cuin ennen sanottu on.

XXXV. Lucu. Liha-haawoista / lyömästä / corwapuusteista ja tucustuxesta.

1.§. Jos jocu tule haawoitetuxi, eli pistetyxi käsiwarteen, reiteen, eli mualle ruumiseen, josa poishackaus eli luun eroitus ei tapahdu; nijn olcon kymmenen talaria sackoa joca haawasta.

2.§. Joca teke wähemmät haawat, lyö toisen sinisexi eli werisexi; wetäkön sackoa joca mustanemasta ja werinaarmasta caxi talaria.

3.§. Jos jocu lyö toiselle corwapuustin, ja ei näy haitta ihosa; tehkön sackoa cuusi marckaa.

4.§. Jos jocu wetä toista hiuxista eli parrasta, nyhki, lycki eli tuuppi händä, ja ei näy haitta ihosa; olcon sama sacko.

5.§. Jos miehet tulewat yhteen äckirijdasta, ja yxi saa haawan ja toinen cuoleman; nijn rangaistacon tapon edestä lain jälken, ja haawat olcon mitätöinä. Jos he toinentoisens haawoittawat, ja ei cuole cumbican; maxacoon cumbikin sackoa ricoxestans; cuitengin puolta wähemmän se, jota ensin lyötin.

6.§. Nijsä asioisa, joista 3. ja 4.§.§. eroitetan, ei mahda kengän muu päälle candaa, cuin oikia asianomainen; jollei ricos tapahdu ajalla ja paicalla cuin rauhaan cuulutettu on.

XXXVI. Lucu. Cuinga sacotettaman pitä / jos mies lyö waimoans / eli waimo miestäns / taicka isändä eli emändä palcollistans.

1.§. Se mies cuin kiucusta, eli juopumuxesa, eli toisen waimon tähden, lyö waimoans sinisexi eli werisexi, <189> raajaricoxi, eli wirhellisexi; olcon se caicki cahdenkertaisesa sacosa. Jos waimo lyö miestäns; seisocoon saman oikeuden.

2.§. Jos isändä eli emändä lyö palcollistans, nijn että se sijtä tule rajaricoxi eli wirhellisexi; olcoon se laillisesa sacosa, cuin ennen sanottu on. Jos he händä cohtullisesti curittawat ricoxens tähden; olcoon mitätöinä.