haku Historian äärelle kartta
uutta hakemisto

Edellinen * Sisällys * Seuraava

Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 laki: Pahategon Caari 49-61
AGRICOLA


XLIX. Lucu. Jos warastettu calu ostetan / eli pantixi otetan; ja cuinga jocu mahta itzens warcaudesta puhdista; nijn myös sijtä / joca petollisesti omista toisen miehen calua.

1.§. Jos jocu osta eli otta pandixi sitä cuin hän tietä warastetuxi; seisocon warcan oikeuden; ja joca omans paitzi on, ottacon sen laillisesti jällens, ilman lunastusta. Jos jocu sildä jotain osta, josta epäluulo on; tehkön sackoa kymmenen talaria, ja andacon jällens sen cuin hän nijn osti, jos calu on warastettu.

2.§. Jos päälle-puhe tehdän sijtä cuin warastettu on, ja jocu sano sen ostanens, eli tahto muulla tawalla, saama-miehen cautta, eli todistuxilla osotta hänen oikeudens; nijn se calu pitä Oikeuteen, eli talollisen miehen taan pandaman, ja saama-mies, eli todistuxet edestuotaman. Jos se tapahtu sen ajan sisällä cuin Tuomari eteen pane; olcon hän syytöin, joca puolestans woipi poistaa, ja silloin wastatcon se jonga tygö se johdatetan. Jos ei hän taida laillista saamista osottaa, andacon sen ulos, josta päälle puhe tehdän, ja tehkön itzens warcaudesta puhtaxi omalla walallans, jos Tuomari sen cohtullisexi coettele. Jos ei hän woi walalle käydä; seisocon warcan-oikeuden. Jos hänelle on todistus, että hän sen rehellisesti ostanut on, ehkä ei hän saama-miestä edestuoda taida; olcon syytöin.

3.§. Jos jocu pane merkin sen päälle, joca toisen oma on, joco se on cuollut eli eläwä: eli pane merkin toisen merkin päälle, ja tahto jotain sillä itzellens omistaa; seisocon warcan-oikeuden.

L. Lucu. Jos lapsi-ikäinen warasta.

1.§. Jos lapsi-ikäinen warasta, cuin ei ole wijsitoistakymmendä ajastaica täyttänyt; andacon sen warastetun jällens, nijn usein cuin se tapahtu; ja curitettacon wanhemmildans eli Holhojaldans. Joca lapsi-ikäistä sijhen haucuttele eli wiettele, rangaistacon cuin ennen sanottu on.

LI. Lucu. Salaisesta cotowiemästä.

1.§. Jos mies salaisesti jotain pois wie waimoldans; eli waimo mieheldäns; eli lapset wanhemmildans, eli ne toinentoiseldans, cuin calun yhteydes owat; olcon heidän woimasans, jos he sitä syypäätä sen tähden laillisesti etziä tahtowat. Jos asia tule Tuomarin eteen; nijn coetelcon hän aicomuxen ja asian haarat, ja sowittacon rangaistuxen sen jälken.

LII. Lucu. Cuinga jocu mahta omans jällens-ottaa / eli toisen laillisesti warcauteen sitoa / ja sijtä tutkia eli tiedusta andaa; ja jos toiselda jotan calua ilman syytä poiswieroitta tahdotan.

1.§. Ei mahda cucan itzemielisesti tacaisin ottaa sitä cuin hän omaxens tunde, joco se on häneldä warastettu, eli hän on sen cadottanut; waan turwatcon sijtä Käskynhaldiaan, eli Tuomarijn; cuitengin mahta hän sen sildä tacaisin otta, joca on irtain mies, eli luullan carcawan, eli cusa warastettu calu tuoresa työsä löytän.

2.§. Jos aihetta on, eli jotain tietoa, cuhunga waras, eli warcan calu tullut on; nijn anocon lupa kihlacunnan Woudilda, eli Nimitysmieheldä maalla, taicka Pormestarilda ja Raadilda caupungisa, siellä tiedustaa, ja sanocon mitä häneldä pois tullut on ja mingä caldaista, nijn myös hänen perustuxens sijhen: nijncuin, että se epäluulon alainen on ennen warastanut, eli että sencaldaisia warcaus caluja hänen tykönäns nähty on; eli että hän nijtä on myynyt; taicka että hän pitä itzens lymysä, ja näky syyn selkääns ottawan; eli että hän on ollut muiden seurasa, joilla warcaus syystä taitan soimattaa: näisä ja usiammisa sencaldaisisa tiloisa, ei mahdeta hakemista häneldä kielttää, waan mengön hän sinne cahden Lautamiehen eli cahden wannotetun caupungin palweljan, taicka muiden wierasten miesten canssa; ja ilmoittacon siellä kylän miehille eli isännälle, että he sinne lähetetyt owat. Jos ei löytä sitä cuin perän haetan; nijn osottacon se joca tiedustusta anoi; eli tehkön walans, että hänen omans pois tullut on, ja ettei hän pahan suomasta tiedustusta hakenut ole. Ei cucan mahda toisin, itzeotetusta <202> wallasta, tiedusta. Jos jocu sen teke, ja ei löydä warcautta; tehkön sackoa kymmenen talaria ja täyttäkön wahingon.

3.§. Jos kylänmies eli isändä asettaa itzens wastuxeen, ja ei tahdo sallia sencaldaista tiedustusta, waan carca nijden päälle jotca tiedustaman pitä, hosumisella ja lyömisellä, eli häwäistys sanoilla; rangaistacon nijncuin 18 Lugusa 9.§. täsä Caaresa sanottu on.

4.§. Jos ei isändä itze ole cotona, waan emändä; käykön tiedustus yhtä hywin eteens. Jos hän on naimatoin, ja anda jongun muun huonettans hallita; olcon sama laki.

LIII. Lucu. Salawuoteudesta.

1.§. Jos naimatoin mies salawuoteutta pitä naimattoman waimoihmisen canssa; maxacon mies sackoa kymmenen talaria ja waimo wijsi. Jos se tapahtu toisen erän; sacotettacon cahdenkertaisesti: ja colmannen kerran colmekertaisesti. Jos jocu nijn muodon horjahta neljännen erän, eli usiamman; tehkön sackoa joca erän edestä, mies cahdexankymmendä, ja nainen neljäkymmendä talaria.

2.§. Näistä sacoista ottacon isä eli äiti, eli edeswastaja, asianomaisen oikeuden, jos he päälle-candawat. Jos ei he canna; nijn candacon se, jonga Cuningan puolesta candaa tule, ja nautitcon asianomaisen oikeuden. Jos hän jongun syyttä, ja ei woi sitä täyttää; kärsiköön laittoman syyttämisen edestä, cuin Laki sano.

3.§. Jos ei ne woi maxa sackoa, cuin salawuoteutta pitänet owat; nijn rangaistacon mies ensimmäisen erän neljäntoistakymmenen päiwän wangiudella, eli tehkön työtä Kircosa, Linnasa eli Warustuxesa, ja toisen erän edestä caxikertaisesti: nainen rangaistacon puolda wähemmällä. Jos se tapahtu colmannen kerran; rangaistacon <203> mies cahdentoistakymmenen päiwän wangiudella wedellä ja leiwällä, eli kymmenellä parilla raippa-witzoja; ja nainen sencaldaisella wangiudella cahdexan päiwää, eli neljällä parilla witzoja. Neljännellä erällä rangaistacon mies cahdenkymmenen päiwän wangiudella wedellä ja leiwällä, eli seitzemäncolmattakymmenellä parilla raippa-witzoja; ja nainen sencaldaisella wangiudella caxitoistakymmendä päiwää, eli kymmenellä parilla witzoja.

4.§. Jos jocu macaa mykän waimo-ihmisen, eli isändä palca-pijcans; olcon mies cahdenkertaises sacos, joco se on huoruus eli salawuoteus. Sijtä, joca macaa hourun naisen, eli lapsi-ikäisen, on ennen sanottu.

5.§. Jos jocu otta sen awioxens, jonga hän maannut on; nijn andacon Kirckoon ajattoman wuoteen-seuran edestä, caxi talaria cumbikin.

6.§. Jos orwon-holhoja macaa pijan, joca hänen warjelluxens alla on; eli opettaja sen, joca hänen opetuxens alle uscottu on; nijn rangaistacon hän wangiudella wedellä ja leiwällä, eli muulla ruumin-rangaistuxella, asian-haarain jälken; ja nainen wetäkön sackoa Lain jälken.

7.§. Jos jocu on salawuoteutta pitänyt usiamman canssa, ja ei ole ennen sencaldaisen ricoxen tähden lakijn-wiety; olcon yhdenkertainen sacko cungin edestä, cuin sanottu on.

8.§. Jos usiambi lapsi on sijtetty yhden naisen canssa, ja lakijn-wieminen ei ole sillä wälillä tapahtunut; wetäkön sackoa, nijncuin yhden secannuxen edestä.

LIV. Lucu. Luwattomasta secannuxesta kihlauxesa / ja awioskäskyn-lijton alla.

1.§. Jos ylkä-mies macaa morsiamens, eli mies macaa pijan, eli lesken, awioskäskyn lijton alla, ja ei sitten tahdo händä awioxi otta; käykön sijtä, nijncuin Naimisen ja Perinnön Caareisa eroitetan.

2.§. Jos kihlattu mies macaa kihlamattoman naisen: eli jos kihlattu nainen, anda itzens maattaa kihlamattomalda mieheldä; wetäkön se kihlattu neljäkymmendä talaria sackoa, ja se toinen caxikymmendä talaria. Jos ei se kihlamatoin tietänyt, että se toinen kihlattu oli; rangaistacon nijncuin salawuoteuden edestä.

3.§. Jos mies kihla itzellens caxi, ja ensin macaa sen edellisen morsiamen, ja sitten sen jäljellisen; tehkön sackoa sata talaria. Jos hän ensin on maannut sen jäljellisen, ja sitten sen edellisen; wetäkön sackoa wijsikymmendä talaria. Sama sacko olcon, cusa jocu kihla itzellens caxi, ja macaa ainoastans jäljellisen.

4.§. Jos kihlattu mies macaa sen naisen, joca toiselda kihlattu on; tehkön cumbikin sackoa cahdexankymmendä talaria.

LV. Lucu. Yhdenkertaisesta huorudesta.

1.§. Jos naimatoin mies teke huorin naidun waimon canssa, eli naimatoin waimo-ihminen nainehen miehen canssa; tehkön sackoa se cuin nainut on, cahdexankymmendä talaria, ja naimatoin neljäkymmendä talaria. Nyt syyttä naimatoin waimo-ihminen, joca maattu on, nainetta miestä, että hän hänen maannut on, ja Tuomari coettele, että hänen walalla itzens sijtä wapahtaman pitä: Jos hän woi walan tehdä; nijn rangaistacon nainen, cuin salawuoteuden edestä.

2.§. Jos nainut mies eli waimo, teke huorin sen canssa joca kihlattu on; tehkön sackoa satacaxikymmendä talaria, ja se kihlattu cahdexankymmendä talaria: eli rangaistacon se nainut cahdellaneljättäkymmenellä <205> parilla raippa-witzoja, neljälläcolmattakymmenellä parilla witzoja, eli neljäncolmattakymmenen päiwän wangiudella wedellä ja leiwällä; ja se kihlattu colmella parilla colmattakymmendä raippa-witzoja, cahdexalla parilla toistakymmendä witzoja, eli cahdenkymmenen päiwän wangiudella wedellä ja leiwällä.

3.§. Yhdenkertaisen huoruden edestä toisella kerralla, tehkön se nainut sackoa, satacuusikymmendä talaria, ja se naimatoin cahdexankymmendä talaria: eli rangaistacon nainut cuudellaneljättäkymmenellä parilla raippa-witzoja, seitzemälläcolmattakymmenellä parilla witzoja, eli neljäncolmattakymmenen päiwän wangiudella wedellä ja leiwällä; ja naimatoin colmella parilla colmattakymmendä raippa-witzoja, cahdexalla parilla toistakymmendä witzoja, eli cahdenkymmenen päiwän wangiudella wedellä ja leiwällä. Jos jocu tule colmannen erän jällens; nijn lisätän sen rangaistus cuin nainut on, cahdexankymmenen talarin sacolla, ja naimattoman neljälläkymmenellä talarilla; eli rangaistacon nainut neljälläkymmenellä parilla raippa-witzoja, colmellakymmenellä parilla witzoja, eli yhden cuucauden wangiudella wedellä ja leiwällä, ja naimatoin cahdellaneljättäkymmenellä parilla raippa-witzoja, neljälläcolmattakymmenellä parilla witzoja, eli cahdenkymmenen ja neljän päiwän wangiudella wedellä ja leiwällä. Jos se tapahtu neljännen kerran; nijn olcon hengens rickonut, se cuin nainut on, ja naimatoin tehkön sackoa satacuusikymmendä talaria.

4.§. Jos naimatoin mies eli waimo on kärsinyt rangaistuxen salawuoteuden edestä, ja teke sitten yxikertaisen huoruuden; tehkön sackoa huoruuden edestä cuin sanottu on, ja sijhen tygö salawuoteuden sacon. Jos jocu tule colmannen erän ja erhetty salawuoteudella; nijn tehkön mies sackoa colmekymmendä talaria, ja nainen wijsitoistakymmendä talaria. Jos jocu ensimmäisen erän on tehnyt yxikertaisest huorin, ja sen edestä Lain jälken rangaistuxen kärsinyt, ja sitte teke salawuoteutta; <206> wetäkön sackoa mies caxikymmendä talaria, ja nainen kymmenen talaria. Jos jocu horjahta salawuoteuteen, sitte cuin hän toisen erän on tehnyt yxikertaisesti huorin; rangaistacon colmikertaisella salawuoteuden sacolla.

5.§. Caikisa luwattoman secannuxen asioisa, joco se on huoruus eli salawuoteus; andacon mies Kirckohon neljä talaria, ja waimo-ihminen caxi talaria.

6.§. Sacoista yhdenkertaisen huoruuden edestä, cuin mies teke; ottacon waimo asianomaisen oikeuden. Jos hän andexi anda hänen ricoxens, ja ei tule eroitetuxi hänestä; nijn ottacon asianomaisen oikeuden se, jonga Lain jälken candaa tule. Sama laki olcon, cosca waimo ricko.

LVI. Lucu. Cahdenkertaisesta huorudesta.

1.§. Jos nainut mies teke huorin toisen miehen waimon canssa; olcon molemmat hengens rickonet.

2.§. Jos nainut mies macaa toisen miehen morsiammen, jonga hän tiesi maatuxi hänen ylkämieheldäns; rangaistacon neljälläkymmenellä parilla raippa-witzoja, eli yhden cuucauden wangiudella wedellä ja leiwällä.

LVII. Lucu. Haureuden edesauttamisesta ja haureudesta.

1.§. Jos jocu sencaldaisia huoneita ja cocouxia pitä, josa riettautta ja irstaisutta harjoitetan; seisocon sencaldaisen haureuden edesauttamisen tähden colme päiwää caakin edesä, ja colmandena päiwänä suomittacon teloittajalda, ja pidettäkön sitten yhteisesä työsä colme ajastaicaa. Jos jocu löytän sijnä toinen kerta; suomittacon samalla muoto caakisa, ja tehkön työtä caiken elinaicans.

2.§. Ne portot cuin sencaldaisisa huoneisa andawat itzens haureuteen pidettää, pitä kijrusti kijnni otettaman ja wangiuteen pandaman, ja sitten heidän ricoxens jälken tuomittaman sackoon eli yhteiseen työhön. Jos he kertowat ricoxens; rangaistacon witzoilla asianhaarain jälken.

LVIII. Lucu. Lihallisesta secannuxesta orpanain canssa.

1.§. Jos jocu macaa orpanans; tehkön cumbikin sackoa neljäkymmendä talaria. Lihallisen secannuxen edestä sen canssa, jolla ennen on ollut hänen orpanans awiona, eli joca muutoin on sen maannut; sacotettacon nijncuin salawuoteuden edestä.

2.§. Jos jocu ricko toisen kerran; olcon se cahdenkertaisesa sacosa.

LIX. Lucu. Sucurutzaudesta / ja lihallisesta secannuxesta muisa kieltyisä polwisa.

1.§. Jos jocu macaa awio, eli awiottoman weren-langons oikiasa alasastuwaisesa eli ylösnousewaisesa polwesa; nijncuin isä tyttärens eli tyttärens-tyttären, ja poica äitins, äitins äitin, eli isäns äitin; nijn pitä nijden molembain pää pois lyötämän, ja heitä ei Kircko-aitaan haudattaman.

2.§. Sama laki olcon nijstä, cuin ylösnousewaisesa eli alasastuwaisesa heimolaisuden polwesa, toinentoisens canssa itzens secoittanet owat: nijncuin mies waimons äitin canssa, eli oman äiti-puolens, eli poicans <208> waimon, poicans pojan, eli tyttärens pojan waimon; tytär-puolens, poica-puolens tyttären, eli tytärpuolens tyttären; eli waimo miehens isän, eli oma isäpuolens eli tyttärens miehen; eli poica-puolens canssa, eli sen, elickä tytär-puolens pojan canssa.

3.§. Jos jocu macaa täyden sisarens, eli sisarpuolens, joco se on oikiasta awiosta, eli luwattomasta secannuxesta; nijn owat myös ne molemmat hengens rickonet.

4.§. Jos lihallinen secannus tapahtu weljen tyttären, sisaren tyttären, taicka heistä tulleitten canssa; eli isän sisaren, eli äitin sisaren canssa; eli jos waimo maatan weljens pojalda, eli sisarens pojalda, sedäldä eli enoilda; olcon sama laki.

5.§. Jos yxikertainen eli caxikertainen huoruus tapahtu jongun canssa näisä suculaisuden eli heimolaisuden polwisa; nijn mies teilattacon, ja portto lawosa poldettacon.

6.§. Jos mies teke huorin hänen waimons naimattoman sisaren, eli waimo hänen miehens naimattoman weljen canssa; rangaistacon mies neljälläkymmenellä parilla raippa-witzoja, eli yhden cuucauden wangiudella wedellä ja leiwällä; ja waimo colmellakymmenellä parilla witzoja, eli wangiudella cuin sanottu on.

7.§. Jos mies macaa weljens lesken, eli caxi sisarusta; eli jos waimo maatan cuollen miehens weljeldä, eli cuollen sisarens mieheldä, eli cahdelda weljexeldä; rangaistacon neljäncolmattakymmenen päiwän wangiudella wedellä ja leiwällä; eli mies cahdellaneljättäkymmenellä parilla raippa-witzoja, ja waimo neljälläcolmattakymmenellä parilla witzoja.

8.§. Jos mies macaa waimons weljen eli sisaren tyttären, setäns lesken, eli jos waimo pitä lihallista canssakäymistä miehens weljen pojan, eli sisaren pojan canssa; eli isäns sisaren elickä äitins sisaren miehen canssa; tehkön sackoa cumbikin heimolaisuden rickomisen edestä cahdexankymmendä talaria, eli rangaistacon <209> colmellacolmattakymmenellä parilla raippa-witzoja, cahdexallatoistakymmenellä parilla witzoja, eli cahdenkymmenen päiwän wangiudella wedellä ja leiwällä. Jos jombicumbi on nainut; rangaistacon cahdellaneljättäkymmenellä parilla raippa-witzoja, neljälläcolmattakymmenellä parilla witzoja; eli neljäncolmattakymmenen päiwän wangiudella wedellä ja läiwällä.

9.§. Jos jocu macaa cuollen waimons äiti-puolen, eli poica-puolens waimon; eli isä-puolens lesken; elickä jos waimo pitä lihallista canssakäymistä miehens isä-puolen, eli tytär-puolens miehen canssa; eli miehens äiti-puolen, jälken jäänen miehen canssa: nijn wetäkön sackoa heimolaisuden ricoxen tähden cahdexankymmendä talaria, ja sijhen tygö luwattoman secannuxen edestä erittäin. Jos se tapahtu toisesa heimolaisudesa siwullapäin; älkön enämbätä kärsikö, cuin muustacan secannuxesta.

LX. Lucu. Sijtä / joca walhettele toisen päälle / ja härjous-sanoista.

1.§. Jos jocu edesanda jongun Oikeudesa, eli Cuningan Käskynhaldian tykönä, sen asian tähden, cuin käy hänen hengens eli cunnians päälle, ja tahto händä sijhen sitoa, mutta ei sitä woi; ja coetellan, että hän sen wäärästi ja ilkiästä aicomuxesta tehnyt on; seisocon saman rangaistuxen, jonga ale sen edesannetun olis pitänyt käymän, jos hän syypää olis ollut. Jos jocu wäärää todistusta canda sencaldaisesa tilasa; olcon sama laki.

2.§. Jos ei hän sitä ole tehnyt wihan kiucusta; wetäkön sackoa caxikymmendä talaria, eli enämmän, asian-haarain jälken, ja rucoilcon ricoxens andexi julkisesti Oikeuden edesä: maxacon myös caiken wahingon.

3.§. Jos hänellä owat puolet todistuxet; olcon wapa syyttämisen edestä.

4.§. Jos jocu walhettele toisen päälle salaisesti, ja se käy hengen eli cunnian päälle: eli julista sencaldaista sanoma hänestä, ilkiästä aicomuxesta; olcon cunniatoin, ja rangaistacon sijnä siwusa raippa-witzoilla, eli witzoil-la, wangiudella wedellä ja leiwällä, eli maan culkeudella, sen jälken cuin asia ja persona on: anocon myös ricoxens julkisesti andexi. Jos se tapahtu Cuningan eli Waldacunnan Säätyin tykönä, heidän yhteisesä cocouxesans; olcon caxikertainen rangaistus.

5.§. Jos jocu kirjoitta ja julista semmoisen häwäistys kirjan, joca coske yhden eli usiamman arwoon ja cunniaan, hywän nimeen ja sanomaan; olcon se Laki, cuin 4.§. on asetettu; ja poldettacon häwäistys kirja julkisesti teloittajalda. Jos ei se käy arwon ja cunnian päälle, mutta on muutoin häpiällinen ja halwendawainen, rangaistacon wangiudella eli sacolla, asian haarain jälken, ja rucoilcon sijnä siwusa julkisesti andexi. Jos jocu muu uloshajotta sencaldaisia kirjoituxia pahasta aicomuxesta, nijtä cuuluisaxi tehdäxens; rangaistacon nijncuin hän itze ne kirjottanut olis.

6.§. Jos jocu wihan kiucusta anda toiselle härjous sanan, cuin arwon ja cunnian päälle käy, ja sen taicka cohta eli Tuomarin edesä ojenda ja tacaisin otta; tehkön sackoa cuusi marckaa. Muiden sopimattomain ja ylöncatze sanain eli käytösten edestä; tehtäkön sackoa yxi talari. Jos se tapahtu suuresa cocouxesa, eli yhteisellä cadulla, cusa paljon wäke on; olcon caxikertainen sacko.

LXI. Lucu. Osallisudesta pahategoisa.

1.§. Joca käske, eli palckaa, autta eli neuwo toista johongun pahatecoon, nijn että se sen cautta tapahtu; <211> rangaistacon yhtäläisesti sen canssa, cuin työn teki.

2.§. Jos jocu muutoin on työhön wähemmän syypää; rangaistacon raippa-witzoilla, eli witzoilla, wangiudella eli työllä, ricoxen jälken.

3.§. Nyt hän eikä ole neuwonut, eikä auttanut tecoon: mutta on edelläpäin tietänyt, että se oli hanckeisa, ja ei sitä ilmoittanut; eli myös sitte cuin työ on tehty, on saanut sijtä tiedon, ja auttanut sitä salaaman: rangaistacon asian-haarain jälken, raha sacolla, eli nijncuin ennen sanottu on.

4.§. Joca tieten huonesa pitä ja sala jongun suuren pahatekiän; wetäkön sackoa neljäkymmendä talaria, eli enämmän, cuinga asia on.

Edellinen * Sisällys * Seuraava

Agricolaverkon vintti