1.§. Jos se, joca anekin on saanut, eli jolla pantti-oikeus huonesa eli maasa on, tahto sen laillisesti käyttää; nijn pitä arwio tapahtuman, ennen cuin laillinen seisomus-aica on culunut, cuin 9. Lugusa Maan Caaresa sanotan: Ja pitä maalla Kihlacunnan Tuomari cahden wieran miehen canssa, ja caupungisa, colme Raastuwan-oikeuden Jäsenistä sen omaisuden arwaman.

2.§. Arwio-miesten, jotca ei wannotetut Tuomarit ole, pitä edelläpäin, welcapään ja welca-miehen läsnäollesa, walan tekemän, että heidän pitä sen calun nijn arwaman, cuin he, parhan ymmärryxen ja tunnon jälken, coettelewat sen maxawan.

3.§. Sitte cuin caicki wisusti arwattu ja ylöspandu on, pitä arwio-miesten kirjan sen päälle andaman.

4.§. Se cuin sijhen arwiohon ei ole tytywäinen, pitä yhden cuucauden sisällä maalla, ja cahdexan päiwän sisällä caupungisa, etzimän Cuningan Käskynhaldian tykönä uutta arwiota: ja nimittäkön hän sijhen muita ymmärtäwäisiä miehiä. Colmatta arwiota mahta saman ajan sisälle ja samalla tawalla etzittää, ja ei usiambata.

5.§. Arwion canssa Prukein, Wasarain, Hajain, ja muitten sencaldaisten Rakennusten ylitze, käykön nijncuin erinomaiset päätöxet nijstä woiwat.

VII. Lucu. Sijtä / cuin ulosmittamisesa eroitettaman pitä.

1.§. Jos sen omaisuden seasa, cuin ulosmitattaman pitä, löytän toisen calua; se ei pidä mittauxen ala käymän, cuin 11. Lugusa Naimisen Caaresa, ja 17. Lugusa Cauppa Caaresa sanottu on.

2.§. Jos sillä, jota welan tähden etzitän, ei ole muuta jolla hän maxais, cuin wuoden palcka, eli jocu wissi armolaina; älkön enämbi cuin puoli sijtä käykö joca wuosi, welan maxoxi.

3.§. Jos sijtä rijdellän, cuin eroitettaman pitä; nijn lykätkön Cuningan Käskynhaldia asian Tuomarin eteen, jos syytä on asiasta epäillä, ja pangon sillä wälillä rijta-calun tacawaarickoon. Sama laki olcon, cosca welca-miehet etziwät etua toinentoisens edellä.

VIII. Lucu. Tacawaaricosta ja kijnnipitämisestä.

1.§. Jos jocu etzi Cuningan Käskynhaldian tykönä, että welcapää pitä kijnnipidettämän; eli hänen caluns tacawaarickoon pandaman, sillä waara on, että hän poispakene, eli pistä calun lymyyn: Jos Cuningan Käskynhaldia coettele, että caipawalla on syytä sijhen; nijn säätäkön, jos hän tacausta wastan eli ilman, mahta sen kijnnipitämisen eli tacawaaricon nautita.

2.§. Ei sitä mahda welan tähden kijnni panda, eli pidätettää, jolla omaisutta Waldacunnasa on, millä hän maxaa, ja oikeuden tehdä taita, eli woipi panna pandin eli tacauxen.

3.§. Cosca jocu on saanut welcapään kijnni pidetyxi, eli hänen caluns tacawaarickoon pannuxi; nijn olcon welwollinen, cohta anoman Cuningan Käskynhaldian päätöstä, eli ensimmäisnä Oikeudenkäymisen päiwänä asian Tuomarin tykönä edesandaman, jos ei se nijn selkiä ole, että ulosmittaus sen päälle seurata taita: Jos ei hän sitä tee; käykön se kijnni pitäminen eli tacawaarickoon paneminen tacaisin.

4.§. Se, cuin tacawaarickoon pandu on, mahta panttia eli täyttä tacausta wastan nostettaa: ja se joca pakenewan on luultu, wallallens päästettää, jos hän tacauxen edestäns pane, ettei hänen pidä carcaman, eli itzens salasa pitämän. Jos tacausmies sitten ei händä edestoimita; käykön sijtä, cuin 10. Lugusa Cauppa Caaresa sanottu on. Cuinga tacaus-miehet hywäxi luettaman pitä, sijtä eroitetan Oikeudenkäymisen Caaresa.

5.§. Ei mahda welanalaisen miehen waimo kijnni pandaa: mutta tosin Leski, jos hän itze welan tehnyt on.

6.§. Jos sisälle tulo eli wuoro tacawaarickoon pannan; nijn nimittäkön se caipawa yhden eli usiammat, jotca sijtä omaisudesta waarin pitäwät, ja sisälle tulon eli wuoron sijtä ylöscandawat, ja asian päätöxeen asti tallella pitäwät. Jos se jota etzitän, sano että toimitus mies ei ole kyllä waca; coetelcon sen Cuningan Käskynhaldia. Jos ei hän händä hywäxi löydä, nimittäkön se caipawa toisen. Cuningan Käskynhaldialla olcon myös walda kieldä kijndiän ja irtaimen calun myytämästä, eli hajoitettamasta, jos syitä sijhen on.

7.§. Jos jocu, jonga hallusa toisen miehen calu on, kielttään Cuningan Käskynhaldialda, sitä ulosandamasta, ja teke sitä wastan; täyttäkön omallans sen cuin hän ulosannoi, ja wetäkön sackoa kymmenen talaria.

8.§. Joca itzemielisesti cajoo sijhen caluun, jonga Cuningan Käskynhaldia on andanut tacawaarickoon pandaa, eli Cruunun merkillä merkittää; wetäkön sackoa <230> neljäkymmendä talaria: Jos ei hän woi sackoa maxa; kärsikön neljäntoistakymmenen päiwän wangiuden wedellä ja leiwällä. Sama laki olcon sijtä, joca pitä Cruunun merckiä, jos ei hänellä sijhen lupa ole.

9.§. Jos welcapää walitta, että hän ilman syytä on kijnni pidetty, ja Tuomari coettele, että welcamies ilman packia on sitä anonut; wetäkön hän sackoa caxikymmendä talaria, eli enämmän, nijncuin asia on, ja maxacon wahingon. Jos calu on tacawaarickoon otettu; täyttäkön caiken wahingon.

10.§. Jos jocu etzi kieldoa toisen päälle, lähtemästä caupungista, ennen cuin hän Oikeuden edesä wastanut, eli edeswastajan eteens on asettanut; sitä ei pidä kielttämän, eli kijnni pitämisexi luettaman.

11.§. Jos jocu tahto lähteä pois paickacunnasta, joca welcaan on tullut, elatuxen, huonen wuoron, hahden palcan, eli muun sencaldaisen edestä; olcon welcamiehellä walda pitä hänen omaisudens wacuutuxexens. Jos ei omaisus ulotu; nijn mahta Cuningan Käskynhaldia kieldä hänen pois lähtemästä paickacunnasta, ennen cuin hän welcamiehens tydyttänyt, eli jos asia epäildäwä on, edeswastajan ja tacauxen, edestäns pannut on. Jos ei hän sitä tottele; käykön sijtä, cuin 1. Lugusa 9.§. sanottu on.

12.§. Jos majamies muutta calunsa pois, ja ei maxa huonen wuoroa; olcon Cuningan Käskynhaldialla sencaldaisesa tilasa walda, hänen kijnni pitä, sijhen asti cuin hän oikeuden edestäns on tehnyt.

13.§. Ei mahda se, joca welan tähden kijnnipandu on, häpiällisesä wangiudesa pidettää. Jos welcamies ei näytä, että welcapää woi itzens ruockia; nijn andacon hänelle neljä äyriä päiwäxi. Jos ei se tapahdu sitte cuin welcamies tygö sanottu on; andacon Cuningan Käskynhaldia hänen irrallens.

14.§. Jos welcamies ano, että welcapään perän mahta cuulutettaa, sentähden, ettei händä löytä taita; nijn andacon Cuningan Käskynhaldia händä etziä <231> sieldä josa hänellä coto, palwelus, elatus, eli ylöspitäminen on: Jos ei händä siellä löytä, eli jos yhdellä eli toisella tawalla, ei taita tietoa saada, cusa hän oleskele, ja hänen warans ei näwy ulottuwan hänen welcans wastan; nijn olcon Cuningan Käskynhaldialla walda andaa hänen peräns cuulutettaa.

IX. Lucu. Cuinga muutosta Cuningan Käskynhaldian päätöxesä etzittää mahta.

1.§. Jos rijtaweljet ei tydy Cuningan Käskynhaldian päätöxeen, ja he owat läsnä ollet, cosca se ulosannettin; olcon heillä aicaa etziä Howrätisä muutosta, ennen kelloo cahtatoistakymmendä colmandenakymmenendenä päiwänä, se lukemata cosca päätös langeis. Jos se, joca ulosmittausta haki, sillä ajalla ei ollut läsnä, ja se päätös on langennut händä wastan; olcon hänellä sama aica sijtä päiwästä, cuin hän sen Cuningan Käskynhaldian tykönä wastan otti: Jos hän on woittanut; andacon cahden wieran miehen cautta rijta weljellens, jos ei hän läsnä ollut, cosca päätös langeis, yhden uloskirjoituxen sijtä, ja nautitcon hän sijtä päiwästä, nijn pitkän ajan cuin sanottu on, walituxens Howrättijn sisällepanna. Cuningan Käskynhaldian päätöxen ylitze Tuckhulmisa, joco se kirjallisesti eli suusanalla annettu on, pitä walituxet sisälle annettaman, ennen kelloo cahtatoistakymmendä wijdendenätoistakymmenendenä päiwänä, se lukemata, cosca päätös langeis, joco rijtaweljet owat läsnä ollet, eli ei. Jos päiwä sisälle lange Sunnundain eli muun Pyhäpäiwän päälle; käykön sen cansa, cuin Oikeudenkäymisen Caaresa sanotan. Jos asia ei käy ylitze colmensadan talarin, eli sen werran; nautitcon caipaja ulosmittauxen Cuningan Käskynhaldian päätöxen jälken, ehkä muutostakin <232> sijnä etzitty on, ja nostacon täyttä tacausta wastan, mitä ulosmitattu on.

2.§. Cosca walituxet owat oikialla ajalla Howrättijn sisälle annetut: ja Howrätti löytä, ettei walittajalle sijhen syytä ole; nijn andacan cohta päätöxens sen päälle. Jos Howrätti coettele walituxet olewan sencaldaiset, että toinen rijtaweli ensin cuuldaman pitä; nijn mahta wissi päiwä, uhcasacolla hänen eteens pandaa itzens selittää. Jos ei hänen wastauxens sisälle tule; pangon Howrätti uuden päiwän hänen eteens, ja tiettäwäxi tehkön, ettei hän enä cuulduxi tule, jos hän sen laiminlyöpi. Jos ei hän sittekän tule wastauxens canssa; andacon se caipawa sisälle uloskirjoituxen walituxistans, ja otettacon asia sen päälle eteen, ja päätettäkön laidans jälken.

3.§. Jos Howrätti myös löytä Cuningan Käskynhaldian selityxen asiasa tarpellisexi; pangon Howrätti hänelle sijhen wissin ajan eteen.

4.§. Jos jocu ilman syytä walitta Cuningan Käskynhaldian päätöxen ylitze; wetäkön sackoa perättömän walituxen edestä, kymmenen talaria, eli enämmän, asian-haarain jälken, Howrätille yxinäns, ja maxacon rijtaweljens wahingon ja culutuxen, cuin Howrätti cohtullisexi coettele. Jos jocu kirjoituxisans solwaise Cuningan Käskynhaldiata; wetäkön sen edestä sackoa erittäin, nijn paljon eli enämmän cuin sanottu on: rucoilcon myös julkisesti andexi, jos ricos sen ansaitze: Jos se käy Cuningan Käskynhaldian arwon ja cunnian päälle; andacon Howrätti syynalaisen päälle siellä canneldaa, ja tuomittacon hän, nijncuin Laki sano.

5.§. Jos nijn taidais tapahtua, että Cuningan Käskynhaldia aicomuxesta, wihasta ja cateudesta, eli oman woittons tähden, eli muiden mielixi, on tehnyt walittawalle wääryttä; tuomittacon ricoxens tähden laillisesti, nijncuin Oikeudenkäymisen Caaresa Tuomarista sanotan, ja täyttäkön caiken wahingon.

6.§. Jos jocu luule itzellens ulosmittauxesa wäärin tehdyxi nijldä Käskyläisildä, jotca seisowat Cuningan Käskynhaldian cuuliaisuden alla; walittacon sen ylitze hänen tykönäns, ja hän ojendacon mitä heildä on lijca tehty. Samalla muoto käykön walitusten canssa sen ulosmittauxen ylitze, cuin Ala-oikiuxilla erinäisten säändöin cautta sallittu on.

X. Lucu. Cuinga se rangaistaman pitä / joca rijtaasioisa ei woi maxaa sitä uhca-sackoa / eli sackoa / cuin hänen päällens pandu on.

1.§. Jos jocu langetetan sackoon, tyhjän walituxen Tuomarin, eli Cuningan Käskynhaldian ylitze: eli sopimattoman puhen ja kirjoituxen tähden: eli jos hän uhca sacon ricoxeen on langetettu, ja ei woi maxaa; nijn rangaistacon wangiudella, ja wastacon cahdexan päiwän wangius kymmendä talaria, neljäntoistakymmenen päiwän cahtakymmendä talaria, colmen wijcon, neljäkymmendä eli wijttäkymmendä talaria, ja yhden cuucauden wangius sata talaria, sataan ja wijteenkymmeneen asti, ja nijn edespäin: ei mahda cuitengan ketään pidettää näisä asioisa edemmäldä wangiudesa, cuin caxi cuucautta. Jos ei syynalaisella ole millä hän itzens ylös pidäis; nautitcon ylöspitämystä, cuin muukin wangi.

2.§. Caicki ne sacot, cuin Cuningan Käskynhaldialla, on tämän Caaren jälken walda, jongun päälle panda, olcon hänen omans: paitzi nijsä asioisa, joisa muutoin säätty on.