haku Historian äärelle kartta
uutta hakemisto

Edellinen * Sisällys * Seuraava

Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 laki: Oikeudenkäymisen Caari 1-8
AGRICOLA


Oikeudenkäymisen Caari.

I. Lucu. Yhteisistä Oikeuxista ja Tuomio-istuimistä ylipään.

1.§. Ensimmäinen tuomio-istuin maalla on Kihlacunnan-oikeus: Sijnä tuomitze Kihlacunnan Päätuomari, cahdentoistakymmenen talonpojan canssa, cuin Kihlacunnasa asuwat, ja sijhen walitut owat: Ne caxitoistakymmendä cutzutan Kihlacunnan Lautamiehixi.

2.§. Sitälikin on Lalmannin-oikeus, johonga Kihlacunnan-oikeudesta wetoa taitan: Ja siellä tuomitze Lalmanni cahdentoistakymmenen Lautamiehen canssa Kihlacunnan-oikeuxista hänen Lakilugusans.

3.§. Caupungisa on Käminärin-oikeus ensimmäinen Tuomio-istuin: Siellä pitä yxi Raadimies oleman, ja hänen Canssa-istujans Caupungin Käminärit.

4.§. Toinen Tuomio-istuin on Raastupa-oikeus: Sijnä pitä Pormestarit ja Raadimiehet tuomitzeman. Nijsä Caupungeisa, joisa ei ole Käminärinoikeutta, on Raastupa-oikeus ensimmäinen Tuomioistuin.

5.§. Näiden ylitze owat Howrätit, joihin oikeudenkäymisen asiat Lalmannin ja Raastupa oikeuxista tulla mahtawat, nijncuin edespäin täsä Caaresa sanotan.

6.§. Ei mahda isä ja poica, appi ja wäwy, caxi weljeä eli heimo, yhdesä Oikeudesa istua, cosca ei usiambata cuin seitzemän Oikeudesa ole. Ei mahda myös ikänäns usiambata cuin caxi, jotca owat sijnä langoudesa ja heimolaisudesa, cuin nyt sanottu on, yhdesä Oikeudesa istua.

7.§. Tuomarin pitä tämän walan wannoman: Minä N.N. lupan ja wannon, Jumalan ja hänen pyhän Ewangeliumins cautta, että minä tahdon ja että minun pitä, parhan ymmärryxeni ja tundoni jälken, caikisa Tuomioisa oikeuden tehdä, ei wähemmän köyhälle cuin rickalle, ja tuomita Jumalan ja Ruotzin Lain ja Laillisten Asetusten jälken: ei ikänäns Lakia wäännellä, eli wääryttä edesautta, sugun, heimolaisuden, ystäwyden, cateuden ja wainon, eli pelwon tähden: ei myös lahjain ja andimitten, eli muun syyn tähden, ehkä mingä warjon alla se olla mahdais, ja ei sitä wiallisexi tehdä, cuin wiatoin on, eli sitä wiattomaxi cuin wiallinen on. Ei pidä minun myös, eikä ennen cuin tuomio julistetan, eli sitten, ilmoittaman nijlle, cuin Oikeutta käywät, eli muille, nijtä kescustuxia, cuin Oikeus suljettuin owein sisälle pitä. Tämän caiken tahdon minä ja pitä minun, nijncuin yhden cunniallisen ja yxiwacaisen Tuomarin, uscollisesti pitämän, ilman wieckautta ja pahoja juonia, nijn totta minua Jumala auttacon hengen ja sielun puolesta. Ei mahda yxikän Tuomari-wircaan astua, ennen cuin hän nijn wannonut on.

8.§. Lalmannin ja kihlacunnan Pää-tuomarin pitä tämän walan Howrätin edesä wannoman: Jos hän on caucana sieldä, eli jos hän ei taida sinne tulla, ennen cuin Käräjä pidettämän pitä; asettacon Howrätti cusa se tapahtua mahta. Lautamies tehkön walans Käräjäsä. Pormestari ja Raadimies tehkön walans Raastuwasa, Cuningan Käskynhaldian, eli sen läsnä ollesa, jonga hän siaans asetta, ja Käminäri Pormestarin ja Raadimiesten edesä.

9.§. Jos Tuomari ilman luwata salli jongun edestäns tuomita; olcon wircaans paitzi.

10.§. Jos Lalmannilla, eli Kihlacunnan Päätuomarilla on estettä, ettei hän wircans toimittaa taida; ilmoittacon sen Howrätille. Jos se laillisexi coetellan; asettacon Howrätti yhden toimellisen miehen, joca wiran hänen siasans edesseiso. Sama Laki olcon Pormestarista; jos ei Raastupa-oikeus ilman händä ole tuomion woipa.

11.§. Tuomarin pitä wisusti coetteleman Lain oikian ymmärryxen ja perustuxen, ja sen jälken tuomitzeman: mutta ei sitä wastan, oman hywän luulons jälken. Maan tawan jälken, cuin cohtullinen on, mahta hän myös ojeta tuomions; cosca kirjoitettua lakia ei löydy.

12.§. Jos Tuomari langetta wäärän tuomion ilmeisestä huolimattomudesta, eli ymmärtämättömydestä; olcon wircaans paitzi peräti, eli wissixi ajaxi, eli wetäkön raha-sackoa colmeen osaan, asian-haarain jälken, ja täyttäkön caiken wahingon. Jos hän sen teke aicomuxesta, wihasta ja wainosta, eli ystäwyden, eli lahjan ja woiton tähden; olcon wircaans paitzi, ja älkön saaco sitä ikänäns jällens, maxacon myös wahingon, ja lahjat langetcon waiwaisille. Jos nijn taidais tapahtua, että jocu sencaldaisen wäärän tuomion cautta, tulis pois hengeldä eli cunnialda; rangaistacon Tuomari, tämän pahudens ja ilkeydens tähden, itze hengen eli cunnian puolesta.

II. Lucu. Kihlacunnan-Käräjästä.

1.§. Jocaisesa kihlacunnasa pitä kihlacunnan Pää-tuomarin Käräjää pitämän, oikiasa Käräjä paicasa, colme kerta wuodesa: ensimmäisen kerran talwella, Knutin päiwän ja Huhti-cuun wälillä: toisen kerran suwella, Walpurin päiwän ja mitzumaarian wälillä: colmannen kerran syxyllä, ensimmäisen päiwän wälillä <237> Syys-cuusa ja wijmeisen Marras-cuusa. Nijsä maan-paicoisa, cusa ei nijn monda Käräjää tarwita, käykön sen canssa, nijncuin erittäin asetettu on. Jos Kihlacunnan Pää-tuomari pane warhemmin eli hiljemmin Käräjän ulos, cuin nyt sanottu on; wetäkön sackoa caxikymmendä talaria.

2.§. Kihlacunnan Pää-tuomari olcon welcapää tiettäwäxi tekemän Cuningan Käskynhaldialle, cuna päiwänä hän tahto Käräjätä pitä, ja andacon sen sitten cuulutta Saarnatuoleista Kihlacunnasa, kymmendä wijckoa ennen.

3.§. Käräjä hetkellä pitä kihlacunnan Pää-tuomarin ja lautacunnan aicaisin käräjä paicasa oleman, ja wijmeisexi kello yhdexän aamulla: Jos hän sen laiminlyö, ja ei tule kello cahtentoistakymmeneen; wetäkön sackoa kymmenen talaria, pitäjän waiwaisille yxinäns. Ennen cuin Oikeus istu, pitä Jumalan palwelus pidettämän: Sitten cuuluttacon kihlacunnan Pää-tuomari Käräjän ja käräjä rauhan, ja lukecon julkisesti ylös ne asetuxet, jotca yhteiselle cansalle, Käräjäsä ilmoitettaman pitä. Sen jälken ottacon hän asiat eteens täsä järjestyxesä: ensisti sisälle-kirjoituxet, cuin silloin anotan, sen jälken cuin 7. Lugusa säätän, nijn myös ylöscuulutuxet: sitälikin Cruunun ja yhteiset asiat: sen jälken ricos asiat: ja sitte nijden rijdat jotca Käräjä paicasta caucana asuwat; Sitten joca asian nijn cuin hän löytä tarpellisuden waatiwan. Pitkät asiat pitä wijmeisexi edesotettaman; ja andacon kihlacunnan Pää-tuomari jocaitzesa asiasa päätöxen; sen jälken cuin se tapahtua taita, ennen cuin hän Käräjä paicasta lähte.

4.§. Cosca kijndiä omaisus ylöscuulutetan, josta Cruunulle wero lange, nijn ilmottacon sen kihlacunnan Pää-tuomari Cuningan Käskynhaldialle, cosca colmas ylöscuulutus tapahtu: mutta nijsä maan-paicoisa, cusa ainoastans yxi Käräjä wuodesa pidetän, tehkön sen silloin cosca toinen kerta ylöscuulutetan: ja Cuningan Käskynhaldia toimittacon sitte tiedon, ennen cuin Lain-käyttäminen ulcona on, jos Cruunu sen lunastaa tahto. Jos ei se tapahdu; olcon Kihlacunnan Pää-tuomarilla walda, andaa sen päälle kijnnekirjan.

5.§. Cruunun-woudin, eli Nimitysmiehen, pitä aina Käräjäsä läsnä oleman ja aldisna Oikeudella nijhin toimituxijn, cuin nijden wircaan tulewat.

6.§. Kihlacunnan Pää-tuomarin pitä wiattoman tuomio-kirjan pitämän, ja sen itze allakirjoittaman: pangon myös oman ja kihlacunnan sinetin sen ala. Lopulla lijttäkön sijhen ylöspanon nijden sackoin päälle, cuin Käräjäsä langennet owat, ja cuinga ne on jaetut. Joca wuoden tuomio-kirjan, lähettäkön hän Howrättijn, ennen Mickelin päiwää, wuotta sen jälken; cahdenkymmenen talarin sacon haastolla. Tuomio-kirjaan pitä myös caicki catzelemuxet maan rijdoisa, ynnä tuomion canssa, nijden päälle sisälle wedettämän.

7.§. Joca Käräjä-paicasa, pitä Kihlacunnan arcku oleman: Sijnä kätketän Kihlacunnan sinetti, Herrain-päiwäin päätöxet, yhteiset asetuxet, ja ne kirjat cuin Kihlacundaa coskewat. Ei mahda Kihlacunnan Pää-tuomari nijstä mitän hajoitta sildä, cuin hänen jälkens wircaan tule. Siellä pitä myös Kihlacunnan osa sacoista tallella pidettämän, ja Kihlacunnan Päätuomari tehkön joca wuosi nijstä tilin, cuinga ne Kihlacunnan yhteisexi hywäxi owat tullet, ja lähettäkön sen lascun Cuningan Käskynhaldian tygö. Kihlacunnan arckuun pitä colme awainda oleman: Kihlacunnan Pää-tuomarilla olcon yxi nijstä; toinen Cruunun-woudilla, eli sille jonga Kihlacunnan miehet sijhen walitzewat; colmas sillä joca ylinnä Laudasa istu.

8.§. Joca Käräjän lopulla andacon Kihlacunnan Pää-tuomari ylöspano-kirjan sackoin eli rangaistus-rahain päälle, Cruunun woudille, ja olcon hän welcapää uloskiscoman sacot ilman maxota, ennen lähimmäistä <239> Käräjätä. Jos Cruunun woudi sen ajan laiminlyö, ja se cuin sacoitettu on, ei taida sitten maxaa; täyttäkön hän sen itze. Jos hän jotakin sackorahoista pidättä waiwastans; wetäkön sackoa neljäkymmendä talaria, Kihlacunnalle yxinäns.

III. Lucu. Lalmannin-Käräjästä.

1.§. Lalmannin pitä kerran wuodes hänen lakilugusans Käräjätä pitämän, Pertulin ja Mickelin päiwäin wälillä; jos ei maan-paicka toisin waadi: ja tiettäwäxi tehkön hän Cuningan Käskynhaldialle päiwän: andacon myös sitten sen cuuluttaa, colme cuucautta ennen.

2.§. Ennen cuin Lalmanni Oikeus astu Tuomio-istuimeen, pitä Jumalan palwelus pidettämän: ja ottacon Lalmanni awuxi ja neuwoxi muutamita laisa harjoitettuja miehiä, istuman Oikeudesa. Mutta Lalmannin Lautamiesten canssa pitä yxinäns tuomitzeman. Siellä pitä myös Cruunun woudin eli Nimitysmiehen läsnä oleman.

3.§. Lalmannin pitä nijn aicaisin Käräjän alcaman, cuin kihlacunnan Käräjästä sanottu on. Ei mahda hän tutkia ja tuomita muita asioita, cuin ainoastans nijtä, jotca hänen alans wedotut owat. Jos nijn tapahtu, että kihlacunnan Oikeus on ylöslykännyt yhden eli usiammat asian haarat josacusa asiasa, eli coconans ohitze mennyt, waicka ne owat ollet sisälle haastetut, eli asiaan tulewat; olcon myös Lalmannilla walda, ne ylösotta ja tuomita yhtähaawa sen canssa cuin kihlacunnan oikeus päättänyt on, jos se soweljasti tapahtua taita.

4.§. Ricoxen ja pahategon asioin älkön Lalmanni coskeco: cuitengin tuomitcon hän wähembäin ricosten ylitze, nijncuin härjous-sanain, menon pitämisen, <240> Käräjä rauhan rickomisen ja tappelusten, cuin Käräjän päälle-seisoesa tapahtuwat, ja ei tarwitze pitkää tutkimista. Jos jocu on wetonut sijnä asiasa, johon yxi wähembi ricos tullut on, cuin on saanut alcuns sijtä wedotusta rijta-asiasta, ja on sen canssa liki yhdistetty; sijnä mahta ricoxen asia seurata pää-asiata, ja tuomitcon Lalmanni nijden molembain ylitze. Jos se on muu ricos, eli sencaldainen, että se wicapää ei mahda rahasacolla päästä, nijn ei saa Lalmanni sitä ylösotta.

5.§. Ei mahda Lalmanni Käräjästä poismennä, ennen cuin hän päätöxen eli tuomion jocaitzesa asiasa on andanut, cuin hänen tygöns tullut on. Sitten lähettäkön hän tuomio-kirjans Howrättijn, ennen wijmeistä päiwä Elo-cuusa wuotta sen jälken; sen sacon haastolla, cuin 2. Lugusa kihlacunnan Pää-tuomarista sanottu on: ja ojendacon itzens caikisa muisa sen jälken, cuin siellä eteen kirjoitetan. Pangon myös tähdelle Maan-arckuun yhtäpitäwäisen tuomio-kirjan, nijn myös ne Raamatut cuin Lalmannin Oikeudelle tulewat.

IV. Lucu. Cuinga erinomainen Kihlacunnan ja Lalmannin-Käräjä pitä pidettämän / joca Wäli-käräjäxi cutzutan.

1.§. Jos jotacuta syytetän rascaan pahatecoon, ja laillinen Käräjä ei cohta sisälle lange; pangon Kihlacunnan Tuomari Eri-käräjän, ja ilmoittacon sen Cuningan Käskynhaldialle: tygösanocon myös Cruunun-woudia, että hän cutzu Lautacunnan cocoon, nijn myös ne, jotca sijnä tarwitan. Jos yhteinen huuto nouse rascasta ricoxesta, ja epäluuloon sijtä syy löytän; nijn asettacon myös Kihlacunnan Tuomari Eri-käräjän, ehkä cucan sen päälle ei cannais.

2.§. Jos miehet rijtelewät, ja päällecandaja ano eri Käräjätä; nijn etzikön Howrättiä. Jos hän tahto custannuxen pitä; andacon Howrätti sen myöden, waicka ei he molemmat sijhen suostuis. Jos wastaja käy alle käden; älkön muuta custannusta maxaco, cuin sen joca laillisesa Käräjäsä tehtämän pidäis. Ei mahda kihlacunnan Pää-tuomari sencaldaisisa tiloisa oman mielens jälken Wäli-käräjätä asettaa. Jos jocu asia on nijn pitkä, ettei se taida laillisesa Käräjäsä ratcaistaa, ja rijta-weljet Oikeuden edesä suostuwat Wälikäräjään; nijn pitäkön sen kihlacunnan Pää-tuomari: tehkön cuitengin sen Howrätille ja Cuningan Käskynhaldialle cohta tiettäwäxi. Eri Lalmannin Käräjästä olcon sama laki.

3.§. Cruunun ja muut yhteiset asiat, mahtawat myös eri Käräjäsä ratcaistaa, jos nijn tarwitan, ja käykön sen canssa, nijncuin ennen sanottu on.

V. Lucu. Käminäri-Oikeudesta.

1.§. Käminärin Oikeus tutkicon ja tuomitcon caupungisa caicki rijdat ja myös ricoxen asiat, jos ei ne Lain eli erinäisten asetusten jälken, toisen Oikeuden ala tule. Jos asia käy hengen eli cunnian päälle; nijn pitä sen siellä tutkittaman, ja ei tuomittaman, ja tutkindo cohta Raastupa Oikeuteen lähetettämän: Mutta Tuckhulmisa tuomitcon Käminärin Oikeus ja ei Raastupa Oikeus, sencaldaisisa asioisa, ja lähettäkön tuomion cohdastans sisälle, Howrätin coettelemuxen ala.

2.§. Käminäri oikeuden tuomio-kirja pitä caikilda nijldä ala-kirjoitettaman, jotca Oikeudesa istuwat: ja lähetettäkön se ynnä sackorahain ylöspanon canssa Howrättijn, ennen Mickelin päiwää, wuotta sen jälken; cahdenkymmenen talarin sacon haastolla. Käminärin Oikeudella Tuckhulmisa, olcon sijhen aicaa wuoden loppuun asti. Jos Caupungi itze saapi sackorahat; nijn ei tarwita sacko-rahain ylöspano Howrättijn lähetettää.

VI. Lucu. Raastupa-Oikeudesta.

1.§. Joca wijcko pitä Raastupa-oikeus pidettämän, Maanantaina, Keskiwijckona, ja Lauwantaina, nijn myös usiammin, jos tarwitan. Silloin pitä Pormestarit ja Raadi-miehet kello cahdexan Raastupaan tuleman, ja tuomitzeman caicki asiat, cuin Käminärioikeudesta wedotut owat: ojendacon myös itzens sen jälken, cuin 3. Lugusa 3. ja 4.§§. laillisesti wedotuista asioista Lalmannin-oikeuteen säätty on. Siellä pitä myös sekä tutkittaman että tuomittaman caicki waihetus-kirjain ja meri-oikeuden asiat, nijn myös caicki rijdat majan-muutoxesta sisälle ja ulos, ehkä mingä Tuomio-istuimen ala ne rijtelewäiset muutoin annetut owat.

2.§. Jos mies eli waimo pyytä eroittaa osans omaisudesa sen toisen osasta, eli jos jocu welanalainen tahto yhtähaawa ylönanda omaisudens welcamiehillens, että sitten heistä wapaxi tulla; sijtä tuomitcon myös Raastupa-oikeus, ja eroittacon welcamiesten wälillä, jos ei he sowi cungin oikeudestans ja edustans, sijhen cuin heille jätetty on, nijn myös jos petos welcapään tykönä löytän.

3.§. Raastuwasa pitä sisällekirjoitusten, ylöscuulutusten ja lainkäyttämisen tapahtuman, ja ne rijdat päätettämän, cuin nijstä, eli perindölunastamisen ja yhdesäasuwaisten oikeudesta ylöstulewat. Ricoxista ja Pahategoista käykön, nijncuin sijnä 5. Lugusa 1.§. Käminärin-oikeudesta sanottu on.

4.§. Cusa Käminärin-oikeutta ei ole; olcon Raastupa-oikeudella walda tutkia ja tuomita caicki ne asiat, cuin muutoin Käminärin-oikeuden ale tulewat.

5.§. Jos rijta nouse perinnöstä, orwoin-holhojan wirasta, nijn myös cuollen miehen eli waimon wijmeisestä tahdosta ja asetuxesta heidän omaisudestans; tuomitcon myös Raastupa-oikeus nijsä asioisa, cusa ei orwoinholhous-camaria asetettu ole, sencaldaisia ylösottaman ja ratcaisemaan. Orwoinholhous-camari ottacon waarin wallanalaisten perinnöstä ja parhasta, ja tehkön tilin sijtä: ja Raastupa-oikeus tuomitcon sen ylitze, cosca walitetan.

6.§. Raastupa-oikeuden Tuomio-kirjasta olcon sama laki, cuin 5. Lugusa sanottu on.

VII. Lucu. Sisälle-kirjoituxista / ja cuinga nijden canssa tehtämän pitä.

1.§. Jos welcamies, itzellens wacuutuxexi, tahto andaa Käräjäsä eli Raastuwasa, sisälle kirjoittaa welcapään kijndiän omaisuden; pyytäkön sitä kirjallisesti Oikeudesa, ja sijnä siwusa sisälle pangon uloskirjoituxen joca todistailla wahwistettu on, hänen welcakirjoituxestans, eli wälikirjasta, eli wahwoista todistuxista, että se welca muutoin on hywäxi tuttu, eli laillisesti wahwistettu: ja ylösluettacon ne caicki julkisesti, ja wedettäkön welcamiehen anomus sisälle Oikeuden tuomiokirjaan: annettacon myös hänelle todistus sijtä, jos hän sitä waati. Sitte pangon Oikeus welcapään eteen wissin päiwän, sen päälle wastata. Jos hän silloin welan tunnusta, eli jos ei hän tule, määrätyllä ajalla, wastauxen canssa sisälle, ja welcamies osotta, että hänen anomuxens hänelle ilmoitettu on; olcon sisällekirjoitus wahwa ja woimallinen welcamiehen puolesta, sijtä päiwästä cuin hän sitä Oikeudesa etzei: kirjoittacon <244> myös Tuomari sen welcakirjoituxen päälle. Jos welcapää kieltä welcans, ja osotta cohdastans selkeillä perustuxilla, että se maxettu on, eli muusta syystä tyhjäxi tullut; olcon hän wapa sisälle-kirjoituxesta. Jos ei welcapää sitä woi; annettacon sisälle-kirjoitus myöden. Jos jombicumbi ei tydy Oikeuden päätöxeen; olcon hänellä lupa walitta sen ylitze Howrätisä, sen ajan sisälle, cuin 16. Lugusa 1.§. asetetan.

2.§. Jos ei welcapää maxa, ennen cuin kymmenen wuotta edesculunet owat, sitten cuin sisälle-kirjoitus tapahdui; nijn andacon welcamies sen uudistettaa: nautitcon cuitengin etu-oikeuden, ensimmäisen sisälle-kirjoituxen jälken. Jos ei hän tee sitä, olcon hänen sisälle-kirjoituxens woimatoin, jos ei hänellä laillista estettä ollut ole. Cosca welcapää hänen welcans täydellisesti maxanut on; andacon sen Oikeudelle tietä ja kirjoitettacon se cohta tuomio-kirjaan, ja ylöspandacon myös sen wuoden tuomio-kirjaan, jona sisällekirjoitus tapahdui.

3.§. Sitten cuin Kihlacunnan Pää-tuomari joca kerta wuodesa on Käräjätä pitänyt hänen Tuomariläänisäns; lähettäkön hän Howrättijn cuucauden sisällä sen jälken caicki ne sisälle-kirjoituxet, cuin silloin tapahtunet owat; colmen talarin sacon haastolla joca päiwäldä, cuin hän sen laiminlyö. Raastupa Oikeus tehkön sen joca cuucauden edestä, neljäntoistakymmenen päiwän sisälle sen jälken, saman sacon haastolla. Jos ei yhtän sisälle-kirjoitusta tapahtunut ole, andacon myös sen tietä. Cuulutuxista ja Lain käyttämisestä, olcon sama laki.

VIII. Lucu. Howrätistä.

1.§. Howrätin, joca Cuningan corkein Lautacunda on, tule peräncatzoa ja waarin ottaa, että nijsä Tuomio-istuimisa <245> cuin sen alla owat, Oikeus tehdän Lain ja sen oikian ymmärryxen jälken.

2.§. Erinomaisesti tule Howrätin tuomita nämät asiat: 1. Caicki sinne wedotut asiat. 2. Walituxet Ala-tuomarein harhailemisten ylitze, itze oikeudenkäymisesä. 3. Candet Cuningan Käskynhaldian päätösten ylitze ulosmittauxen asioisa, ja sitä cuin sijhen tule: ja olcon Howrätille walda näisä asioisa tuomita tacawaarickoon, jos sijhen syitä on, nijn myös että se joca woittanut on, saa sen nostaa tacausta wastan, ja että rijta cumpani sitte mahta, cuuden cuucauden sisällä Howrätin päätöxestä, etziä oikias Tuomio-istuimesa woitta sen tacaisin, jos hän woi. 4. Hengen asiat, jotca Ala-oikeuxilda tutkitut ja tuomitut owat, ja ne, jotca sen 25. Lugun 5.§. jälken pitä sisälle lähetettämän Howrätin coettelemuxen ala, ennen cuin tuomio täytetän; nijn myös wähemmät ricoxen asiat, cosca jocu Ala-oikeuden tuomion ylitze walitta. 5. Rascas pilcka Jumalata ja hänen pyhä Nimeens wastan, sitte cuin Ala-oikeus sen ensist tutkinut on. 6. Juonittelemiset ja ricoxet itze Cuningasta, ja hänen Cuningallista Huonettans, eli Waldacunnan wapautta wastan: Maan-pettäminen: neuwon-pitämiset wihollisen canssa: Ricoxet Waldacunnan Neuwonandaita wastan, cuin heidän wircaans coskewat: Ja tutkicon Howrätti näistä caikista itze, cosca se tapahtua taita. 7. Cuningan Käskynhaldian ja Ala-tuomarein wiran ricoxet. 8. Rijdat perinnöstä wapamiesten jälken: heidän asetuxestans cuoleman hetkellä heidän omaisudestans: Holhouxista nijden lasten ja perillisten ylitze, cuin wapat owat: nijn myös jos wapa-mies eli hänen perillisens tahto, julkisen uloslyödyn ilmoituxen cautta, ylönanda omaisudens welcamiehillens, ja cungin oikeudesta ja edusta sijhen; eli jos yxi puoliso pyytä eroittaa osaans omaisudesa, sen toisen erinäisestä welasta. 9. Howrätin pitä myös tuomitzeman nijden ricosten ylitze, joiden cautta wapasucuinen mies ricko hengens, cunnians, <246> wapaudens, omaisudens, eli perindö-oikeudens; nijn myös caxcampauxesta, ja muusta tappeluxesta, eli ricoxista häpiällisillä sanoilla ja töillä, wapasucuisten miesten eli heidän wertaistens wälillä, sitten cuin Tuomari paickacunnasa, cusa työ tapahtunut on, sijtä ensin on tutkinut: usiambain asiain canssa, cuin Howrättein alle, eli jommancumman heistä erinomaisesti, erinäisten asetusten jälken, tulewat.

3.§. Mitä Howrätti tuomitze, sitä wastan ei mahda kengän wedota. Mutta cuinga se, joca cadottanut on, mahta Cuningan tykönä muutosta etziä, sijtä eroitetan 30. Lugusa.

Edellinen * Sisällys * Seuraava

Agricolaverkon vintti