haku Historian äärelle kartta
uutta hakemisto

Edellinen * Sisällys * Seuraava

Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 laki: Oikeudenkäymisen Caari 29-32
AGRICOLA


XXIX. Lucu. Oikeudenkäymisen wäärin-käyttämisestä.

1.§. Jos jocu rohkene wäärin käyttää Oikeudenkäymistä, ja selkeitä perustuxia ja parembaa tietoa wastan, kiucusta, wetä jongun Oikeuden eteen; wetäkön sackoa Kihlacunnan ja Käminärin-oikeudesa, wijdestä kymmeneen talarijn asti; Lalmannin ja Raastuwan-oikeudesa, kymmenestä cahteenkymmeneen talarijn asti, waiwaisille yxinäns: ja maxacon sijhen tygö Oikeudenkäymisen culutuxen, wijwytyxen ja wahingon.

2.§. Jos jocu on ala käynyt molemmisa Alaoikeuxisa, ja Howrätti wahwista caikisa heidän päätöxens; wetäkön hän sackoa colmestakymmenestä sataan talarijn asti. Caikisa näisä tiloisa, rangaistacon waldamies, nijncuin 15. Lugusa 14.§. sanottu on. Jos wicapää ei woi maxaa sackoa; rangaistacon wangiudella, nijncuin 10. Lugusa Ulosmittauxen Caaresa säätty on.

3.§. Jos se, joca Cuningan ja Cruunun puolesta puhu, wäärinkäyttä Oikeudenkäymistä, muille haittaxi ja wahingoxi; seisocon laillisen wastauxen alla, ja tuomittacon asian-haarain jälken.

4.§. Cuinga se rangaistaman pitä, joca ilman syytä etzi Cuningasta Howrätin tuomiota wastan, sanotan 30. Lugusa.

XXX. Lucu. Cuinga etzittämän pitä / että Cuningas mahdais Howrätin tuomion ylitzencatzoa ja tutkia.

1.§. Joca etziä tahto, että Cuningas mahdais coetella Howrätin tuomion ja päätöxen, joca pää-asiasa langennut on; andacon sen kirjallisesti Howrätisä tiettäwäxi, ennen kelloo cahtatoistakymmendä, seitzemändenä päiwänä, se lukemata, jona päätös langeis; ja pangon sinne yhtähaawa sisälle caxisata talaria, eli nijn paljo cullasa eli hopiasa, cuin sitä wasta. Sitten cuin rijta-weli on sen ylitze cuuldu; andacon Howrätti heille wastauxen, jos, ja cuinga se myödenannettaa taitan. Ei mahda sitä kielttää; jos ei toisin selkiästi täsä Caaresa säättyxi löytä.

2.§. Jos nijn taidais tapahtua, että jocu cahdexan päiwän, eli pidemmän ajan perästä, sitten cuin Howrätin tuomio langeis, tarwitze anoa selitystä sen ylitze, ja se selitys, cuin hänellä sijtä annetan, sisällens pitä jotain sencaldaista, cuin päätöxesä ei ole selkiästi ulospandu; nijn ei mahda häneldä kielttää, Cuningasta etziä sitä wastan, ja käykön sijtä, cuin sanottu on.

3.§. Cosca rijta-weli on saanut Howrätin wastauxen ja luwan; nijn andacon Howrätti hywin ja puhtasti uloskirjoitettaa rijta-weljein kirjat ja caicki siwu-lijtoxet, ynnä kirjallisen jutun canssa sen ylitze, jonga päälle tuomittu on: nijn myös erittäin, mitä Oikeuden edesä puhuttu ja wastattu on, Howrätin äändelemisen canssa tuomion päätöxeen: ja rijta-weli lunastacon ne caicki yhdellä talarilla joca arkin edestä. Ei mahda silloin wähembätä, cuin neljäcolmattakymmendä <306> radia cungin siwun päälle, kirjoitettaa, eli sitä usiammin cuin yhden kerran, cuin usiammasa paicasa on päälle-nojattu ja siwuun-lijtetty. Rijta-weli asettacon myös tacauxen culutuxen ja wahingon edestä, nijncuin 25. Lugusa wedosta Lalmannin ja Raastuwanoikeudesta eteen kirjoitetan. Jos molemmat rijta-weljet owat etzinet, että asia tulis Cuningan ala; nijn mahta se, cuin sanottu on, ainoastans yhden kerran kirjoitettaa ja yhteisesti heildä lunastettaa, jos he nijn anowat.

4.§. Nijstä, cuin Cuningan ja Cruunun asioita ajawat, olcon Laki, nijncuin 25. Lugusa 8.§. säätty on.

5.§. Se, cuin cadottanut on molemmisa Alaoikeuxisa, eli yhdesä heistä, ja Howrätisä; eli Howrätisä, cosca asia siellä, nijncuin ensimmäisesä Tuomioistuimesa, tuomittu on; andacon ulos sen, johon hän on welcapääxi tuttu, juuri nijncuin 26. Lugusa sanottu on. Joca woittanut on molemmisa Ala-oikeuxisa: eli Raastupa-oikeudesa, cosca asia siellä ensin on tullut ylösotetuxi, ehkä Käminärin-oikeus sijnä Caupungisa on; eli Kihlacunnan-oikeudesa, nijsä asioisa, cuin sieldä Howrättijn menewät; eli Cuningan Käskynhaldian tykönä: mutta on Howrätisä cadottanut; olcon wapa tuomion ja päätöxen täyttämisestä, ja asettacon täyden tacauxen sen edestä. Cuinga se mahta nostettaa, cuin ulosannettaman pitä, ratcaistan 26. Lugusa 7.§.

6.§. Jos jocu sano, että hän on nijn köyhä, ettei hänellä ole irtaimesa ja kijndiäsä calusa, sitä cuin ei ole welalla rasitettu, wijttäsataa talaria, sillä täyttäxens, mitä 1. ja 3.§§. sanotan; wahwistacon cohta sen walallans, jos rijta-weli sijhen tyty: muutoin andacon Howrätti hänen omaisudens tutkittaa paickacunnan Tuomarilda, ja andacon hän sitten todistuxen sen ylitze. Maalla nimittäkön Kihlacunnan Tuomari caxi Lautamiestä, eli muuta walans tehnyttä miestä, cuin rijta-weljen codosa, hänen omaisudens ylöskirjoittawat ja arwawat: ja andacon Kihlacunnan Tuomari sitten itze todistuxen sijtä. Jos löytän, että se cuin ylösannettu on, ei nouse wijteensataan talarijn, ja rijta-weli wahwista sen walallansa Howrätin edesä, eli Howrätin luwalla, likimmäisen Tuomarin edesä sijnä paickacunnasa, josa hän oleskele, ettei hänellä enämbätä ole; nijn mahta hän asiansa ajaa Cuningan tykönä ilman rahata: asettacon cuitengin sen edestä, cuin tuomittu on, täyden tacauxen, sijnä tilasa cuin sanottu on, nijn myös culutuxen ja wahingon edestä. Ellei hän sitä woi; pangon tacauxen itze edestäns, eli astucon wangiuteen asian päätöxeen asti. Se cuin wahdin ylöspitä taita, mahta istua cotona huonesans. Jos hänellä löytän enämmän calua olewan, cuin edesannettu on; eli jos hän ei taida tehdä sitä walaa; nijn ei pidä hänellä lawiammalda oleman puhetta asiasa. Jos hänelle tygö-lange omaisutta eli rahaa, ennen cuin hänen pitä asian Cuningan tykönä ajaman; täyttäkön sijtä, mitä 1. ja 3.§§. eteen kirjoitettu on. Jolla nijn suuri palcka on wirastans, eli wuotinen armo-lahja, että puoli sijtä ulottu wijteensataan talarijn, se ei mahda saada ilman rahata wetää Howrätin tuomiota Cuningan tutkistelemisen alle, ehkä ei hänellä muuta omaisutta ole.

7.§. Caicki mitä näisä tiloisa säätty on, täytettäkön Howrätisä, sen ajan sisällä, cuin rijta-weljet pitä itzens Cuningan tykönä sisälle laittaman. Jos sijnä jotain puuttu; ei mahda asia tulla Cuningan tygö: mutta seisocon Howrätin tuomio, ja pitäkön Howrätti ne caxisataa talaria, cuin sinne sisälle-pannut owat. Jos caicki on oikein täytetty; andacon Howrätti ulos rijta-weljelle, eli lähettäkön sen ajan sisällä, cuin sanottu on, Cuningan tygö, ne caipaus-kirjat, ja mitä nijtä seura, cuin uloskirjoitetut owat: läpitze catzocon cuitengin rijta-weli ne ensist pääkirjoitusten jälken, ja todistacon ynnä yhden Howrätin Käskyläisen canssa, ala-kirjoituxen cautta, että ne caikisa yhtä pitäwät. Köyhäin eli nijden asioisa, joilla jocu erinäinen wapaus on, nijn myös nijsä, cuin ajetan Cuningan ja Cruunun, eli jongun Caupungin, eli yhteisen Cansan puolesta, andacon Howrätti ulos, eli lähettäkön sisälle, itze kirjat, cuin siellä sisälle-pannut owat. Jos se, cuin rijta-weljildä Howrätisä on suusanalla asiasa puhuttu ja wastattu, perustusten canssa Tuomion-päätöxeen, ei taida yhtähaawa olla walmisna; nijn pitä se sitten, ilman wijwytystä, sinetillä lukittuna sisälle lähetettämän.

8.§. Joca ulcon Waldacunnasta asu, ja poisolewainen on, nautitcon cuuden cuucauden ajan, täyttäxens tuomiota, ja tacausta toimittaxens. Caikesa muusa ojendacon itzens hänen asians ajaja sen jälken, cuin sanottu on.

9.§. Nijsä asioisa, cuin Ruotzin Howrätisä tuomitut owat, pitä rijta-weljet tuleman sisälle Cuningan tygö, ennen kelloo cahtatoistakymmendä, cahta cuucautta sen jälken: Göthin Howrätistä, colme cuucautta: Howrätistä Suomesa, neljä cuucautta: joca cuu luettu colmexikymmenexi päiwäxi, ilman sitä päiwää, cosca tuomio langeis. Jos se aica lange Pyhäpäiwän päälle; käykön sijtä, cuin 25. Lugusa 23.§. sanottu on. Rahan-waihetuxen ja Meri-oikeuden asiasa, olcon aica Ruotzin ja Göthin Howräteistä, puolda lyhembi: Suomen Howrätistä, colme cuucautta.

10.§. Sinä päiwänä, cuin nyt eteenpandu on, andacon etziwä hänen muistutuxens asiasa Cuningaan tykönä sisälle, nijden uloskirjoitusten canssa, cuin hän Howrätisä saanut on; ja rijta-weli ottacon ne silloin wastan, ja wastacon sitten sen päälle, toisna päiwänä colmattakymmendä sen jälken, se lukemata, jona hän rijta-weljens kirjan wastaan otti. Ei mahda nämät rijta-cumpanein kirjat pidemmät olla, cuin corkiammaxi colme arckia cumbikin; kymmenen talarin sacon haastolla joca arkilda, cuin sen ylitze on: ja andacon se cuin wastaa, kirjans cahdenkertaisesti sisälle. Älkön olco myödenannettu usiambia kirjoja asiasa sisälle-panna. Ellei asianajaja ole kirjoittanut nimeäns sen alle cuin sisälle-pannan, eli se, joca sen muutoin rijtacumpanin edestä ylöspannut on; wetäkön sackoa kymmenen talaria. Jos jocu hänen kirjoituxisans solwaise Howrättiä, eli rijta-weljens; wetäkön sackoa sen jälken, cuin Cuningas coettele ricoxen olewan.

11.§. Cuningan tykönä ei pidä muita todistuxia sisälle-pandaman, cuin ne, jotca Howrätisä eli Tuomarin tykönä osotetut owat: ellei nijn ole, että ne sitten löytyt owat, eli sencaldaiset, että ne ei ole tainet ennen olla käsillä. Jos jocu on täsä wieckautta edesäns pitänyt; rangaistacon asian-haarain jälken.

12.§. Jos se, joca Cuningasta etziä tahdoi, estetöinnä pois-jääpi hänen muistutustens canssa, sinä päiwänä, cuin sanottu on; olcon cadottanut caipauxens. Jos hän tule, ja ei hänen rijta-weljens; älkön tämä tulco asiasa cuulduxi Cuningan tykönä.

13.§. Joca asian Cuningan tykönä hänen Raadisans edeswetä, ylöspangon edelläpäin kirjallisen jutun asian laidasta, ja misä rijta erinomaisesti seiso, perustusten canssa molemmilla puolilla, ja andacon rijtaweljein kirjoitta sen ala. Jos he tahtowat jotain sijnä siwusa muistutta; sitä ei pidä heildä kielttämän.

14.§. Jos rijta-weli pyytä nosta jongun Cuningan ja Waldacunnan Neuwonandaista, ilman sencaldaisia perustuxia, cuin 13. Lugusa 1.§. sanotan; wetäkön sackoa wijsisataa talaria. Jos hän sen teke sopimattomasti; wetäkön sackoa sen jälken, cuin ricos on, ehkä este itzesäns on laillinen. Jos jocu laittomasti pyytä hyljätä sen, joca asian Cuningaan tykönä edeswetä; olcon sadan talarin sacon alainen.

15.§. Jos rijta-weljet sopiwat ennen, cuin asia tule Cuningan tygö sisälle; tehköt sen Howrätille tiettäwäxi, ja wahwistettacon sowindo siellä. Jos se sitten tapahtu; wahwistacon Cuningas sen sowinnon.

16.§. Jos Cuningas wahwista Howrätin tuomion; maxacon se, joca Cuningasta etzei, rijta-weljens culutuxen ja wahingon. Jos se coetellan, että hän wastoin parembata tietoa, ja selkeitä perustuxia, on asian Cuningan ala wetänyt; maxacon sackoa wijsisataa talaria: ja asianajaja rangaistacon, nijn pitkän ajan, wangiudella, cuin Cuningas löytä hänen ricoxens ansainneexi.

17.§. Joco rijta-weljet sopiwat, eli Cuningas wahwista Howrätin tuomion; pitäkön Howrätti ne caxisataa talaria, cuin sinne sisälle pannut owat. Jos Cuningas muutta Howrätin tuomion; andacon Howrätti ne rahat jällens.

18.§. Älkön olco kelläkän lupaa, etziä Cuningasta, tuomiota ja päätöstä wastan, cuin Howrätisä langennut on, muulla tawalla, cuin nyt säätty on; ellei nijn ole, että hän uscoo osottawans, sencaldaisen harhailemisen Oikeudenkäymisesä tapahtunen, cuin 25. Lugusa 21.§. sanotan: pangon silloin tacauxen culutuxen ja wahingon edestä, ja täyttäkön sen cuin tuomittu oli, sen jälken, cuin sanottu on, ennen cuin hän anda walituxens Cuningan tykönä sisälle, sillä ajalla, cuin 9.§. eteen-kirjoitetan. Jos ei hän osota wicaa Oikeudenkäymisesä; nijn ei pidä pää-asia ylösotettaman: ja wetäkön hän sataa talaria sackoa.

19.§. Ricos-asioita, suurembia eli wähembiä, ei pidä kelläkän lupaa oleman wetää Cuningan ala; ellei hän woi osotta, taicka että hän ei ole sijnä täydellisesti cuulttu, taicka myös että hän on langetettu rascambaan rangaistuxeen, cuin Laki sano. Jos ei hän woi sitä täyttää; rangaistacon sen edestä erittäin, sen jälken, cuin hänen walituxens ollut on. Ja käykön sitten se rangaistus hänen ylitzens, johonga hän Howrätildä tuomittu on.

20.§. Jos jocu tule Cuningan tygö sencaldaisen walituxen canssa sisälle, että Howrätti on wäärin tuominnut, eli että Oikeus on häneldä kieltty; waroitettacon hän ensisti sijtä waarasta cuin sijnä on. Ellei hän lacka sijtä, ja ei woi täyttää caipaustans, mutta Cuningas wahwista Howrätin päätöxen; tuomittacon hän myös silloin yhtähaawa sijhen rangaistuxeen, cuin cuoleman rangaistusta likin on.

21.§. Ei mahda cucan etziä Cuningasta nijsä asioisa, cuin josacusa Tuomio-istuimesa, eli Cuningan Käskynhaldian tykönä pitä ensisti ylösotettaman. Jos jocu käy heidän ohitzens, ja waiwa Cuningasta sen canssa; wetäkön sackoa kymmenen talaria, ja osotettacon sijhen paickaan, cuhunga asia tule. Jos ei hän sittengän ojenna itziäns; wetäkön sackoa wijsitoistakymmendä talaria, eli enämmän, asian-haarain jälken.

22.§. Jos jocu laitta itzellens Cuningan tykönä kirjan, eli päätöxen, caickinaisisa asioisa, walheen ja wäärän edesandamisen cautta; wetäkön sackoa wijdestäkymmenestä sataan talarijn asti, eli kärsikön ruumillans, sen jälken, cuin ricos löytän.

23.§. Ne sacot, cuin Cuningas caikisa näisä tiloisa päälle pane, langetcon Kirckoon, eli waiwaisille.

XXXI. Lucu. Cuinga tuomio mahta särjettä / joca on saanut laillisen woiman.

1.§. Älkön kelläkän, waan ainoastans Cuningalle, olco waldaa, särkeä tuomiota, joca on saanut laillisen woiman; eli jällens andaa laillista aicaa, cuin laiminlyöty on.

2.§. Älkön yxikän rohjetco Cuningan tykönä etziä, että laiminlyöty laillinen aica jällens annetaisin, ellei hän osota erinomaista syytä ja perustusta, että hän sentähden uudistusta asiasa nautita mahta. Ei pidä hänen rucous-kirjans Cuningan tykönä edeswedettämän, ennen cuin hän on täyttänyt, mitä 30. Lugusa 18.§. säätty on. Jos hän sen täyttä; cuuldacon rijta-weli, ja asettacon Cuningas, cuin cohtullisexi löytän. Jos Cuningas coettele, että hän ilman perustusta on uudistusta etzinyt; wetäkön sackoa Kirckoon, eli waiwaisille, colmestakymmenestä, sataan talarijn asti, eli enämmän, ja täyttäkön rijta-weljelle hänen custannuxens ja wahingons.

3.§. Jos jocu on löytänyt uusia perustuxia, ja luule että tuomio, joca on woittanut laillisen woiman, nijden cautta cukistettaa taitan; etzikön Cuningalda lupaa, että asia uudesta mahdais tutkittaa; ja osotettacon hän silloin sijhen Oikeuteen, cuin sijnä wijmein tuominnut on. Ennen cuin hän siellä mahta perustuxens osotta, täyttäkön hän sen caiken, cuin 2.§. sanottu on, ja wannocon, ettei hän nijtä ennen ole tietänyt, eli ymmärtänyt, että ne owat ollet sencaldaisesta arwosta, nijn myös, ettei hän nijllä pyydä ylöspitää ja wahingoitta rijta-weljens hänen oikeudesans, mutta usco itzellens syyn olewan nijtä ajaa. Jos hän sen caiken täyttä; coetelcon Tuomari ne uudet perustuxet, nijn myös mitä rijta-weli nijden päälle wasta, ja olcon hänellä walda, muuttaa sen endisen tuomion, jos perustuxet nijn kiltit owat. Jos toisin löytän; maxacon hän, joca nijden päälle nojannut on, rijtaweljelle culutuxen ja wahingon: rangaistacon myös sijnä siwusa, nijncuin 29. Lugusa sanottu on. Jos jombicumbi sitten tahto etziä corkiambata Oikeutta sitä wastan; olcon hänellä sijhen lupa: ja täyttäkön sen, cuin ennen täsä Caaresa itzecustakin Tuomio-istuimesta eteen kirjoitetan.

XXXII. Lucu. Cuinga rahat ja sacot / tämän Lain jälken luettaman / maxettaman / ja jaettaman pitä.

1.§. Caickein rahain ja sackoin canssa täsä Laki-kirjasa, ymmärretän Talari, Marcka, ja Äyri Hopia-raha. Cusa ei löytä ulospannuxi, kenen sacot nautitzeman pitä; käykön ne colmeen osaan: ja ottacon yhden osan Cuningas, toisen Kihlacunda eli Caupungi, colmannen asianomainen. Jos asianomainen ei ole päällecandanut; ottacon hänen osans se, cuin päällecannoi, ja jolla oli oikeus päällecandaa.

2.§. Sacot täsä Oikeudenkäymisen Caaresa olcon Oikeuden, joca ne päällepannut on, yxinoma osa, cosca ei toisin sijnä säätyxi löytä; ja joca ei woi maxaa sackoa, rangaistacon, nijncuin 10. Lugusa 1.§. Ulosmittauxen Caaresa sanottu on.

3.§. Kihlacunnan osasta sacko-rahoisa, pitäkön Kihlacunnan Tuomari yhden colmannen-osan, toisen Lauta-miehet, colmannen Kihlacunda. Oikeuden yxinomista sacoista, ottacon Kihlacunnan Tuomari puolen, ja sen toisen Lauta-miehet. Lalmannin-oikeuden yxinomista sacoista, olcon sama laki. Raastupa-oikeudesa ottacon Pormestari cahdenkerraisen osan Raadimiestä wastan, ja Käminärin-oikeudesa Raadimies Käminäriä wastan. Howrätisä ottacon caicki yhtäläisen osan, jotca Oikeudesa istuwat.

Edellinen * Sisällys * Seuraava

Agricolaverkon vintti