16 Jos iokw itzens sala krwnun palueluxest.	Ios se nijn tapachtu että ioku rohkepi itzens salata krunun paluelluxest cosca se pälle käskiän waldacunnan warieluxexi, eli kilpein catzelmuxeld, ilman~ totista estettä, quin ouat nämä, ia ei suingan muita. Jos hän taita olla wlkona waldakunnast, kåska se käskiän Taicka tauti wotees, ia se pitä hyuäin miesten cansa tutkiman, ios nijn on; Ioca ei hän estettäns nijn woi täyttä, quin nytt on sanottu, hänen tule mistat hänen wapaudhens, quin hänellä on ollut, ia ei sitä ikänäns iällens saaman mutoin quin erinomaisest nautiten kuningan armoia, ia maxakan wielä sijtteckin 40 marcka.
17	Ios iocu pakene kuningan Banerin alda, sijhen aikaan, quin wihamiesten kimpun käydhän, eli kuningan käskymiehen tyköä, eli reisulla iolle kuningas, taicka hänen käskymiehensä wloslähättä. Se ioca nijn teke, hän on hukuttanut hengens ia hyuydhens, mutoin ios hän saa nauttia eroittain kuningan armoia, että hän machta hengensä lunasta. Ios hän nijn pakene ettei kuningan Käskymies saa händä fangita, ei mahda ikänens saadha rauha enämbi, mutoin nautti kuningan armo. Ios kuningan mies soima iollekulla tämän syyn, että hän nijn tehnyt on, ia toinen kieldä, maatkan se 12 miehen nimitoxen alla, quin sille reisuilla olit, ia ottakan puolen nimityist cumbikin.
18	Ios iocu mies fangitan Crunun paluelluxes. Nijn tule kuningan hänen iellens lunasta, heuoisen ia odhatt hänen iällens anda, ia hänen wahingons, ia hänen irdhalle pytä. Ios se nijn tapachtu, että iongun wapadhen miehen heuoinen eli hengist tule turmelluxi sillä wälill, quin hän waldacunnan palueluxes vlkon, ia hän tule iällens kotians, nijn tule kuningan se hengistö eli heuoinen iällens maxa, ia sen toisen heuoisen pitä kuningan Marskalkille annettaman~ ios hän eläpi, eli teyttäken sen tunnustoxill, että hän on nijn hyuän nijn hyuän mistanutt. Ios hen mös cuolepi toisen quin nyt on sanottu nijn ostakan toisen waldacunnan palueluxens iällens.
19	Nytt taitauat paluelus miehet heuoisens turmella Isännens palueluxes, nijn tule Isännän hänen paluelliallens iällens heuoisen maxa, quin hän on omistanut eli turmellut, cosca hän lähättä hänen Sotaan eli mvlle omalle asiallens ia ei mwtoin. Ei tule Isännän sitä heuoista maxa, ionga paluelia eli hänen drängis omast wnhotuxestans turmele. Ei mös nijtä iotca taudheist cuoleuat, ehkä kusa ne cuolisit; Taicka paluelia sen turmelisi wedhon kiluotuxes, eli mwsa turhasa rännämises. Ia sen heuoisen, ionga Jsännän maxaman pitä, tule paluelian toimitta Isännäns tygö, ios heuoinen Eläuä on, ia wannocan itze, toisna toistakymmenen, ettei se turmeltu hänen omast wnhotuxestans eli kiluotuxest.
20 Jos wapah miehen hewoinen kuole ennen~ kilwen katzelmust.	Ios nijn on että wapade miehen hengist cuole ennein kilpein catzelmust, ia se löytän todhexi tunnustosten ia todhistosten can~sa iotka sen nehnett ouat ia tyken olluet, että se hengist cuoli, nijn tule heidhän anda hänelle cahdexan wijkon aighan, ostaxens nijn hyuän heuoisen, quin ennen on sanottu. Ia sen päiuän pälle, quin hänelle on annettu eli nimitetty, tulkan saman nijdhen nimitettyin miesten eteen, ia olkan sijtte wighatoin kuningans Edhes, ios nijn tehdän, silloin tule caicki hänen kilpensä teruennä hänen pälläns olla, ia nijtä ilmoitta cosca kilpein catzelmus pidhetän, ios hän wapaudens nauttia tachto.
21 Qwinga wapah miehen lapsett tule wapauden nauttia.	Ios Riddarilla eli Swennill on poika iälkin, eli caxi taicka wseambi, hänen pitä omans wapadhen pitämän, sihen asti että hän tule XV. aigastaian wanhaxi; Sijtte pitä hänen eli toisen hänen puolestans palueluxen waldacunnalle tekemen hänen hyuydhestäns. Eli tekemen weron ia / eli oikeuden nijn quin talonpoica, iold ei hän woi paluesta cohdallans pitä. Ios Riddarilla Eli Swennil iäpi Tytär iälkin, nijn tule sen nauttia se wapadhus.
22. Wapahden leski mahta wapaudens nautia. Naimisen . 3. ia 11.	Ne lesket, ioille wapaat miehet miehine olit heidhen elin aikans, ia heidhen lapsens iotca ei ole oikealla ijällä tulluet, pitä wapaudett annettaman caiken kuningallisen oikeuden cansa, Quitengin nijn että nijn cauuain quin hän leskenä on eli istu, nijn pitä hänen wapadhen oleman caikest palueluxest, sijhen päiuän asti quin hän wastudhest naipi. Ios hän saapi wapadhen miehen, nijn se wapautta waimonsa hyuydhen omansa cansa. Ios hän otta Talon poighan, nijn tehkän weron ia oikeudhen nijnquin Talonpoika. Ios se iällens nijn tapachtu, että Leski eli neitzy makapi sala wootes, nijn hän on rickonut wapaudhens, quin nytt io on sanottu.
23.	Quinga kuningan Radhin tule aia heiden kuningan~s tygö, ylitzen maan. Pispa 30. heuoisen cansa, ia ei wseamman. Kuningan wircamiehet 30. heuoisen cansa ia ei wseamman. Riddarein ia Swennein kuningan Radhis 12. heuoisen cansa, ia ei wseamm~an. Riddarit, quin ei ole kuningan Radhis 8. heuoisella, ia ei wseamm~alla. Swennitt Riddarein kaldaiset 6. heuoisen cansa, ia ei wseamman. Vähemet miehett itzecukin cohdastans 3. heuoisella, mwtoin ios se tapactu Sota retkellä. Tällä muoto tule caickein kuningan tygö aia. Ioca sijs wseammal aiapi nijn maxakan 40 marcka, ia se olkan kuningan oma sy.
24 Wierasten holhomisest.	Nytt tule wieranholhoiat olla maan tiellä, läsnä toinen toistans, cahdella peniculmal eli puolel colmatt, ia ei edhembänä, ia swrisa kylisä kytin lukiatt, ioisa ei taidha wieranholhoiat olla kihlacunnan pämies ia kihlacunnan cokous pitä paneman ia sätämän, sekä wieranholhoiat että kydhin nimittäiätt ioca kihlacundaan. Iold ei nijn tapachtu, quin matka waeldauaiset miehett walittauat, sen ylitzen, maxakan sijtte kihlacunnan pämies 6. marcka iocaitzen wieranholhoian tähden. Wieranholhoian pitä matkan waeldauaisen miehen, honetta suoman, tupa, leuäys kammiott, ia stallin sia wlko huoneis; Quitengin nijn ettei hänen karians wlos aieta. Rauindott ia iuhdan wilia mymän yhdhexi ööxi, ia yhdexi ateriaxi, täydhen naudhan mytkän wierastenholhoiatt ia koriaiat, ios heille se ombi cahta äyriä tyrembän, quin se maxa maalla miesten kesken. Wanhan lamban neliä penningiä tyrenbän; Marka hyuä woita ia fläskiä 3. penningiä Ruotzin. Yhden heuoisen rauinnon yhdexi ööxi 4. Ruotzin penningin edhest. Spannin heuoisen ohria. 2 penningiä tyrembän, quin lähimäises caupungis mydhän. Olutta ia leipä, ninquin ne mydhän lähimäises kaupungis oikea torghin päiuällä.
25.	Nyt tuleuat wierait nijn monda, ettei wieranholhoian huonet nijtä wedhä, nijn lähättäkän wieranholhoia ne lähimäisen kylähän, ia kydhin lukia pankan sitte nijn monda ioca miehelle quin hän arua sia saauan ia rauindott heidhän penningeins Edhest nijn quin sanottu on. Nytt ei tahdo wieranholhoia wirkans ylös pitä nijn maxakan hän colme marcka colmen Iakohon, nijn wsein quin hän sen wnhotta, ia hänen pällens cannetan. Ios ei talonpoica my ia huonesens koria quin nytt on sanottu, maxakan sijtte iokainen heistä 3 marca colmelle iakoon, Matkan miehille, kuningalle ia kihlacunnal.
26.	Se quin gestäpi wäkiuallal wieranholhoial, papilla eli Talonpoialla, ia samalla gestämiselle ottapi heildä heidhän tahtons wastoin ia tätä meidhän lakian wastoin ja wastoin koto rauha. Olutta, Ruoka, Ohria, pähmitös korsia, eli mwta mitä se olla taita, tule se ilmei ia tiettäuäxi, taicka todhistetan hänen pällens täydhellä todhistoxella, nijn tule kuningan, ios hän saapuilla eli saaman tiellä on, otta häneld hengen miekalla, nijn korkeilda quin matalilda, ia cusa sencaldaista tapactu, nijn tule se sijtten kuningan foudhille ia ammatti miehjlle tiedhyttä, nijdhen tule sencaldaiset wäkiuallalliset fangita, ia kuningan fangeuteen kätkiä, quitengin, yhteitzen cansan auun cansa, cosca ei he itze mahdha eli woi. Ia silloin on käriä sapuille, nijn pitä hänen käriän wiätämen, ia oikeudella duomittaman. Ios ei käriä ole sapuilla, nijn leikackan, lakimies eli kihlacunnan mies mercki capulan, ia cootkan yhteitzen käreiän cokon, kihlacunnan nimitöxen pitä sen syn kiusaman heidhän todhistus walallans, ia ios sijnä on todhistaiat, wannokan ne nimitöxen edhes; Ios ne sortauat hänen~ eli ne iotka sypäädh ouat, Duomitkan sijtte lakimies eli kihlacunnan mies ne miekan ala, Ios se puolen marcan osa on eli enämbi, ia ei mahda ne sakolla päästä. Ios se on wähembi, quin puoli marca, nijn maxakan sijtte caxinaisen röwydhen sakon, ( : sen iälkin quin se maxa : ) ninquin wala sackoin osas eroitetan cap. 40.: ) ios ne wariellan, nijn olkan wariellut ia se quin wigattoman fangitzi eli annoi fangita, maxakan 40 marcka colmie Iakoon. Nytt taitauat he tulla pakoon, ia ei saadha fangixi, quin nytt sanottu on, nijn caiuakan syyn sanoia, sen wäkiuallan, pitäiän
Korkein. Tachtotap. 19.	eli käreiän kunnan Edhes, quin edhespäin eroitetan, eli nijdhän ioilla hänen~ duomions on, cosca hän ensin taitan saadha. Nijn tule kuningan, eli sen iolla hänen duomions hallus on, sijtä asiast, maan käreiäs elickä, etziko cokouxes, totudhen etziä, ia waiauoitzeualle täytön toimitta, quin sanottu on; Caiki quin ei maxettu ole, cosca wieras kartanosta lächtä ia vlosaiapi, se om röuätty, ios synn sanoia sitä walitta, se maatkan kihlacunnan nimitöxell, ios hän sortaan, seisokan saman oikeuden, quin ennen sanottu on
27. Walasack. 25. ia 27.	Nytt taita tapachtua, että se quin edes istu, taita itziens kotonans wariella, ia ne iotka walda gestingi tekeuet, tappauatt, hauoittauatt lyöuätt, werisexi eli sinisexi, hänen taicka iongun quin hänen cansans on, taicka tullut hänen kartanons, ios ne fangitan työldä tuorehelda, käykön hengi hengest, nijn monen quin sitä cuollux löitt eli pistitt. Hauain edhest weristen eli sinisten, quin wetä cuoleman, mistakan oikean kädhens, nijn monda quin sen teitt, ia olkan maxamat caicki mitä walda gestäiett saitt, nijldä quin edhes olit, ehkä mikä se olis, mies tappo, hauatt, weriset eli sinisett, ia se caicki caxinaisesti maxa, quin ne sait, iotka edhes olit, Ei mahda he mös ikänäns, tulla maxohon, eli saadha rauha, ennen quin synsanoia rucoile hänen edhestäns. Ios heitä ei kijnni saadha, nijn tulkan warasans kuningan tygö, eli sen iolla hänen duomions on, ia ouat wapadhett puolen cwkaudhen päiuät. Nytt aiapi wieras wihoisans wlos kartanost sen puolest ettei hän saanutt caickia tahtons tehdhä, ia tekepi toisella haualla, sen saman edhest, hauott, tapon, weristöxen eli sinisen, ios hän sijhen laillisest sortan, seisokan saman~ oikeudhen, quin ennen on sanottu. Ia caikis asiois tule wieranholhoian, Isännän, Emännän, lapsel, perhen, talonpoian rauhas ia lais olla, cosca ei heitä gestätä.
28. Wäkiuallast . Man 18. ia 19.	Ioka wäkiuallal otta sildä ionga kädhes on, huonen, maan, wedhen eli wesi tokeen, metzän, eli turmele iotakin pälle raketust, toisen edhest, ia tachto omista itzellens, maxakan iällens wahingon, ia pälisexi 40. marcka colmie Iakoon. Maanpälisen röuämisest, olkan ninquin eroitetan wala sackoin osas cap. 40.
29. Ei tule yhdengän tehdä itzens Syynsanoiax toisen Syys.	Se quin synsanoian oikeudhen itzeldäns hyliä, se on sortanutt oman oikeudhens sijnä asias. Ia se quin omas sysäns waickene, sitä ei wastat eikä lailla eikä rahalla. Ei pidhä yhdengen itzeens tekemän synsanoiax toisen syhyn, toisin quin laki anda, ioca sen teke maxacan colme marcka, colmie iaghetta, ia oikean synsanoian caiken sen wahingon täyttämän, quin hän sijtä saanut on. Ia ehkä kusa ikänen~s se tahto eli mahta lailla canda ia etziä toistans, nijn tule hänen sihen asiahan wastat ia oikeudhen seiso. Nijstä quin hään menoist tekeuätt käreiäs, ia sopimattomist sanoist, ia muista sencaldaisia asioista, ioisa mies ei sidho itzeens synsanoiax. Naimisen käreiän osas vlti. cap.
30. Ios ioku petoxella alansa hake krwnon maata.	Nytt ios wapa mies eli waimo teke maan wahedost, eli kauppa nijdhen cansa, iotka weron alaisen maan pälle asuuaiset ouat, ilmain quin laki toimitta, eli sala heidhän waihellans, sen toimen cansa, että cumbikin tachto omans nauttia, wetäin petoxella kuningan oton alans. Se quin nijn teke, hän on täysi kuningan waras, cukin sen iälkin quin sen hinda on. Se quin sencaldaisen asiahan ilmeisest lailla ia todhistoxilla sortahan, seisokan warkaan oikeudhen, ia sen weron alainen maxakan kuningalle, caiki kuningan aiastaikaiset otodh ioca wuodelda quin laki sanopi, ia maxakan 40 ma~rka kuningan oma sacko. Nijnqu~i~n wapaa maa mahdetan perittä laskea weron alaisexi ioldei ylespidetä paluelusta laillisesti, nijn machta mös weron alainen maa perittä wapautehen, cosca wapade mies eli waimo on weron alaisen talonpoian perilinen. Ia Talonpoika eli Talonpoighan poica mahta saadha wapadhexi, quin ennen on sanottu. Ei mahda yxikän Talonpoica osta werolista maata alansa, quin hän itze täydhellisesti kyluä ia woipi nauttia. Ioca sen tekepi, nijn että krunun saalis sijtä wähendy ia sen tunnusta kihlacunnan nimitös, maxakan kuningan iellens wahingon, ia pälisexi 40 ma~rka kuningan oma sacko.
31. Ionga kuningas on ottanut rauhans.	Ioca sen pälle tekä wahingota iong kuningas on ottanut rauhans, auiomen kirians cansa, ios hän fangitan ia täydhellisilla toimituxilla ia Todhistailla tule woitetuxi, hän on cadhottanut sekä hengens että maanpälisens, ia ottakan oikea perilinen hänen maansa nijstä <<maanpelisistä>> maanpälistä ottakan synsanoia colmann~exet, ia kuningas caxi osa, eli se iolla kuningan duomio on. Ios hän ricko rauhan tätä lakia wastoin, paratkan ia maxakan lain iälkin, ia olkon mistanutt kuningan rauhan, sijnä aiasa.
32. Ios ioku ricko kuningan Duomion. Käreiän kaares 27. et 20. ext.	Ios ioku ricko sen Duomion ionga kuningas eli se iolla on kuningan duomio, Duomio kirialla andanut, maxakan 40 ma~rka kuningan oma sacko, ia nämä 40 ma~rka, ioihinga hän sakoittetan, pitä wlos mittamann 12 miehen cans, nijltä iotca rickos päätt ouatt, ensin hänen maansa päälistä, ioldei ne täytä, nijn aruatan huonet, iold ei huonett täytä, nin aruattakan maa. Quitengin nijn että suku ia perilisett machtauatt sen maan lunasta, öön ia aiastaighan sisälle, sillä rahalla quin on aruattu. Ios ei wielä sijtte täydhy kuningalle, Synsanoialle, ia kihlacunnalle, nijn pwttukan caikilda, nijn markast quin maast, mutta welgoista nijn mitatan ensin synsanoian hänen täysi osansa, nijn sijtte täysi kuningan oikeus; ia tule kuningan nimitösten heidhän työnsä ehdest saadha, ia kustinsa edhest, kuningan Duomio rikeist colmanexen~.
33. Welgoist , cauppa 14.	Nytt tule ioku kuningan etehen, iolla on kiria toisen pälle welgasta. Nijn tule kuningan sille ioka pälle kanda, ios ei se ole wastamas ionga pälle kannetan, yhden~ miehen~ eli caxi lähettä sille makunnalle, iosa hän asu ionga pälle cannetan ia hänen pitä ionga pälle kannetan yhdelle eli cahdelle; pälle cannettauaisen oikeuden tekemen, sen päiuän pälle, quin kuningas edhes märäpi kiriasans. Taicka hänen pitä andaman quittikirians wastan tulla, ia tietämän maxanens maan lain iälkin. Ia hänen tule sen kuningalle tiedhyttä hänen kiriallens että nijn oli tehty.
34.	Se quin metzä aiapi kuningan erimaalla, cuka sen teke, hän on kadhottanutt heuoisens ia ioutzens, ia pälle sijhen 40 ma~rka, maatkan se kihlacunnan nimitöxell, ios hän ei ole löytty tuoreld työldä. Ia olkan se kuningan oma sy. Kuningan erimaatt ouat, kuningan erinomaiset omistoxett, ninquin Vpsalon korpi ia mwdh sencaldaisett.
35. Wala ionga maann käreiäin pitäiät tule wannoa.	Nytt taitan iotakin rikotta kuningast wastan nijsä quin ouatt kirioitetut kuningan osas. Nijn tule eroitetta kaxitoistakymmendä miestä ia wloswalitta iocaitzest lakicunnast, ne tule kuningan, ne tule kuningan ia nimitös miesten säliä. Ne pitä suren ahkerudhen ia wireydhen cansa ylösetzimen ia ilmoittaman itzecukin maansa paikas, quin heille sälitän, ioista heidhän tule wariotta, caicki ne iotca cansan rauhattomaxi tekeuett, näitä oikeuxia wastoin. Ia pitä tämän walan wannoman Iumalan ia pyhitösten yljtze, <<Ia>> ia heidhän mailmaisen cunnians pälle, neidhän sanodhen. Me rukoilemma nijn iumalan meitäm auttaman, ia ne pyhitöxett, ioista me palion pidhämme. Ettei me tahdho yhtän sitä sylisexi tehdä yhtän ioca syytöin ombi. Ei mös yhtän sitä syyttömäxi tehdä, ioca syyllinen ombi. Sen mielen tiedhon ia ymmerdhyxen iälkin, quin Iumala meille ombi lainnannu, Ja sitä ei takaperin iättä sughun souinnon tähden, wäghyn souinnon, pelghon, ystäydhen,
Rakennoxen kaares 27. Item käreiän asian kaares 9. 10. ia 41.	eli iongun woiman tähden, Ia tahdomma me itzecukin, caicki ennen nimitetytt articuluxett, ia ne quin wielä seurauat täsä Caresa ilmain rickomat täydelisesti pitä, sen saman ennen nimitetyn oikeudhen alla. Nijn meitä Iumala auttakon ia pyhitöxett, ioista me palion pidhämmä. Ionga nämä 12 eli 7. sortauat itze kuningan edhes, eli nijdhen edhes, ioilla kuningan duomio on hallus. Rangastuxis eli maankäreis, nijnqu~i~n käriäsyidhen kares eroitetan. Ne pitä sortut oleman, mistaman kädhens, kaulans, hengens, kaluns, eli Rahans, kuningalle, syynsanoialle, ia kihlacunnalle, sen iälken, quin rikoxet andauat. Iongh he mös warieleuatt, olkan se warieldu. Ei mahda mös yxikän nijtä wastan wetoa laskea.
36. Wala sackoin kaares 22.	Caiki wäkiuallan työdh, tule walitetta sen iälken quin ne tehdytt ouatt, Ensimeisnä pyhänä päiuänä pitäiähän miesten edhes ia nabureidhen, taicka ensimäises maan eli kihlacunnan käreies, sijnä quin hän asupi. ( : Taicka ensimäisnä päiuänä cwthena wijkona : ) itze kuningan edhes, eli nijdhen ioilla kuningan duomio on, sen iälkin quin työ tehtin. Ioca nijn ei caiua, se ombi caiuauxens cadhottanu cuoliaxi ia tyhiäxi tehny. Silloin on walda walitta itzecutakin tötä sen iälken, quin cukin rickonut on, maan lain iälkin : Ia se qu~i~n päälle cannetan, tulkan rauhan alla puoltans wastaman~ nijdhen 12. etehen, ia mös pois heiden tyköäns, ia pitä hänelle oleman 14. öön aighan. Iold ei hän sen sisäll tule puoltans wastaman, nijn hän sortaan rikoxens iälken, ia käykän oikeus hänen ylitzens, sen iälken quin rickonut ombi. Nytt taita se, ionga pälle cannetan peliätä iotakuta nijstä 12. laki woiton itzellens tehtäuän, sughun souinnon, wäuyn, rackaudhen, ystäuydhen, wihan, tappeluxen eli wainon tähden, ia taita sen tiettäuästi todhista ia täyttä, yhdelle nijstä, cahdelle eli colmelle. Nijn tule ne pois panda, ia ei muita, ia nijn monda mwta heidhan siahans panda sillä haualla, ia ei vseamba eli edhemmä wiuyttämän.