8. Laillisest Tukitzemisest ia aidhan panåst	Nytt lähte Talonpoica pellollens siemen wackansa cansa, nijn pitä caickein napuritten, sikain edhest tukitzeman, cosca siemen wacka vlos cannetan. Nytt andauat monikahdat olla tukitzematt, nijn pitä napurit yhten cutzuttaman ia sen catzottaman, ios weriä maka auoi, maxakan 3. äyriä, ottakan kylän miehett sakon itze. Cosca äiestetty on, wainio nijn pitä aidhatt teruet oleman ia wahuat. Nytt taitauat aidhatt maasa maata, nijn pitä napurin cokohon tuleman ia nimittämän catzelmuxen colme miestä, ios ne sortauat sen ionga aita on, nijn maxakan se 3. Äyriä, ia olkan se heidhän oma sackons. Nytt tahtouat he catzelmuxen otta pitäiähäst, sen pitä cwsi miestä tekemen, nimittäkän 3. miestä cummaldakin puoleld, ios ne sortauatt, sen ionga aita on, maxakan 6. Äyriä se ionga aita on, olkan se heidhän oma sackons. Ios ei näitä sakoia vlos saa, mengätt sijtte käreiän, ia kandakatt vlos 6. Äyri ia cansa 3. ma~rka colmie iakohoon. Nytt taita catzelmus käreiäs nimitettä, sijnä pitä 12. miestä oleman kihlacunnan mies pitä ne catzelmuxehen nimitettämän quin he molemmin puolin suosistuuatt, nijnnen 12. tule catzelmuxen mennä ia sanoman näin, me näimme [k]auion ia sårckain siat, sekä aidhan tykön että taambana, ionga cautta wahingo tehty on, seisokan se heidhän tunnustoxellans, ionga he sortauatt, olkan se sortu 3. colmehen ma~rkan, ottakan yhden kuningas, toisen syynsanoiat, colmannen kihlacunnan mies. Ia cohta quin catzelmus miehett ouat sen catzonet, nijn mengen ia puhukan keskenäns, mengen sitte yhden nijdhen tygö quin rijteleuätt, ia sanokan cohta sillens cumman he sorta tahtouat, ia älkän sitä edhemme wedhetelko, ia wannokatt sijtte iälkin ensimäises käreiäs. Olkan mös nijn muista catzelmuxist, quin tästäkin.
9.	Tule karia sisällä, häyn aidhan läpitzen, ia sijnä tehdhän wahingo heinäin eli Eloin, pälle, nijn pitä sen, quin aita on, andaman Eloin Eloist, ia heinätt heinäin edhest, neliän aruio miehen sanan iälkin, iollei hän söädhyn maxo tahdo vlos anda ia aidhans maxo ilmain candeett, andakan sijtte syynsanoia 4. napurin eli muidhen läsnä asuuitten aruata caiken söönnön, ia kandakan sitte vlos caiken söndö sakon lähimäses käreiäs, ia wahingon, pälle candaiadhenn cansa erittein, ia sijtte päälisexi 3. ma~rka colmie iakohon. Nytt tule karia wainion, ioldei mies taidha aruata wahingota, maxettakan se iällens laillisella maxolla, 4. penningitä naudhan edhest, nijn mös toisen ia colmannen, nijn mös lamban ia vuohen edhest, caxi penningitä yhden hanhen edhest, nijn toisen ia colmannen edhest. Nämet sakott, quin sanotut on, ei mahdat corkemmat, ehkä quinga karia olis palio, mutoin ios wahingo aruatan, sijtte maxakan quin ennen on sanottu. Olkan sama laki heuoisist ia sigoist, ios mies ei taidha wahingott aruata. Nytt leicka mies toisen pellon eli nijtun puolelda liecka, maxakan 3 Äyri, olkan sen oma sacko, ioca wahingon sai, ia iällens sen qu~i~n haaskattu on, liecka mies täydhelle lieghalle maxakan cwsi äyri ia iällens haaskattu. Nytt käy heuoinen wallallans, cosca ohra käi pällens, maxakan caxi neliännest heuoisen edhest, ios hän lieghan wetä peräsens maxakan Spannin ohria. Käypi heuoinen ialka kahleis eli coucku caulas maxakan Spannin. Käypi hän kylghittäin ialka widhiois, maxakan colme Spannia. Ios mies sorta alas aidhan, ia löytän iwri työstä, maxakan colme marcka, ioldei hän mös löytä töstä, warielkan hän itzens cwdhen miehen walalla. Ios polta mies toisen aidhan tietämätt, maxakan cwsi Äyri, ia pangan aidhan nijn hyuän qu~i~n endinen oli, ioldei hän woi wahingo wala käydhä pangan aidhan nijn hyuän iällens ia päälisexi 3. ma~rka. Ios polta hän tietens pangan aidhan iällens nijn hyuän, ia wielä maxakan 3. ma~rka, eli warielkan itzens 6. miehen walalla. Nytt hacka mies toisen miehen aidhan ia kanda cotihin, löytän sitä tyköä, ottakan hänen kiruens eli mwta calua työn merkixi, ia se maxakan 3. ma~rka ioca aidhan mahan hackaisi. Nytt taitauat he tulla rijtahan se sanopi wargastetun eli röuätyn itzeldens ioca mistanut on, nijn annetan sille todhistos sana iolla syy laskean. Otta mies righun toisen aidhast, ios hän löytän pääldä maxa äyrin nijn toisen Edhest ia colmannen, ei ole maxo enämbi; ioldei händä pääldä löytä, warielkan hänens omalla walallans; Walborgmessun tule caicki aidhatt teruet olla. Iold ei se nijn tehdä, nijn maxettakan quin ennen sanottu on, olkon sama laki talui rukihin kyluöst. Ia Sikain tukitzemisest, eli tuckio pitä oleman P. Mattheuxen päiuän, ia aidhatt walmit Mickelin päiuän: Se on toimi aita että mös yxi cohtudest corkea mies vlottu ylitzen aidhan laskea toiselle puolelle mahan kynären pitudhella kadhikalla eli satutta, ia aita sattu hänen kainalons ala, se ombi keluollinen aita. Ios hyppä eläin sen ylitzen, nijn on se laitoin eläiän. Wara Seippäin pitä pandaman askelen wluos aidhast, nijn ettei Sika eli lammas tartu wälille. Ios sijtte käypi iotakin sille waihelle ia sijtä cuolepi, se maka maxamat. Ios seiuäs ei seiso minquin sanottu on, ia tule nuhtelus waihelle ia saapi wahingon, maxakan iällens puolen hinda. Nytt pane mies heuoisens ialka widhioin eli lieckan toisen miehen wainiohon eli nijttun, maxakan colme äyri, taicka tietkän luuan eli palkatun etehens.
10.	Nytt taitan karia sisälle otetta wainiost eli nijtuist, nijn mahta mies heuoisen sisällä talutta eli aia, ia ei turmella eli reuäistä. Häriän eli lehmän mahta mies sisälle aia ia ei turmella eli tappa. Nijn mös iaetusta metzästä pitä karian sisälle aiettaman, ia ei pahast cansa mendämän, ia ottakan se sijtä kariasta waarin, ioca sen sisälle aioi, nijn cauuain quin hän on toimelisesti tiedhyttäny sen sjlle ionga karia oma on. Nytt taita hän lyödhä nauta, pahemin quin hän tahdoi, ia se cuolepi sijtä, maxakann eläuän cuolluen edhest, nijn hyuän quin se oli, cahden tieto miehen sanan iälkin. Nytt on mies ottanut Eläimmi sisälle, ia se tule iälkin, ionga ne omatt ouat, ia taritze oikeutta karians edhest, nijn ei tahdo se vlos anda, ioca kijnni on pannutt, nijn ottakan se cansans caxi wahua talolista miestä ia pangan Talonpoialle pandin, karians edhest, iold ei hän wielä sittengen tahdo wastan otta, nijn pangan pandin toisen miehen tyghö, cahden todhistaian cansa. Iold ei hän wielä sittengen tahdo sitä karia wlos laskea, ia pitä sisälle yhden öön, täyttäkän se kiellon walan, ionga karia on oma, ia se maxakan 3. ma~[r]ka ioca kielsi. Ios taita iocu sijtä kariasta cuolla sisälle, nijn maxakan eläuän cuollen edhest, nijn hyuän quin sekin oli 4. tieto miehen todhistoxen iälkin, ia 3. ma~rka pälisexi.
	Nytt on karia sisälle otettu, ia ei tahdo se tulla iälkin ionga oma ombi, nijn tule hänen se cwlutta napureillans eli kylän miehilläns ioca sen sisälle otti. Iollei se tule wielä sittengen omistaman nijn maatkan hänen warielluxens alla, sen karia ionga se oma ombi, ia se olkan wapadhe ioca sen cwluttanut ombi ia sisälle pannut. Nytt tule heille rijta, toinen sano, sinä otit minun kariani sisälle ia salaisit; nijn tietkän se sen cahden miehen walan cansa, että hän sen sisälle otti wainiostans eli nijtustans, eli iaetusta metzästäns, ia että se on cwlutettu napureille. Iollei nijn ole cwlutettu nijn maxakan iällens karian, ios se on wahingon tullut, ia 3. ma~rka pällisexi colmie iakohon, sentähden ettei se laillisesti cwlutettu ollut. Nytt sano toinen sisälle otetuxi karian warpeild, ia toinen sano wainiold eli nijtuld eli iaetust metzäst, nijn tietkän cahden miehen cansa iotca tykönä olit, ia pääldä näghitt, että hän sen pyhitetyn eli weron alaisen maan sisäldä otti, iollei hän woi saadha todhistoxia, andakan karian nijn hyuänä iällens quin hän sen sisälle pani, ia cansa 3. ma~rka. Ios on miehellä tuima eläiän, ioca pannun aidhan ricko eli ylitzen hyppä ia mies saapi wahingon sildä eläimeldä, pellon eli nijtun päälle, nijn maxakan se iällens wahingon ionga se eläiän on, tieto miesten sanan iälkin, ia maxakan 6 äyri. Nytt löytän Eläiän aidhan päälle cuollun, ios se löytän ioca suottans aidhan päälle yritti eli karkotti maxakan eläimmen iällens laillisella maxolla. Iold ei sitä löytä ioca on yrittänytt nijn makapi se eläin ei mistäkän. Soimatan se iolleculle, ia ei omista, warielkan itzens cwdhen miehen walalla. Ios otta mies coko lauman pellosta, eli nijtusta cahden miehen todhistoxella,
Wargasta mies Sisellotettua karia.	maxakan 3. ma~rka, ionga karia on. Se quin wargastapi eli röuäpi mieheldä sen quin hän on sisälle ottanut, ennen quin hän on laillisesti iällens lunastanut, maxakan 3. ma~rka, ios cahden miehen todhistos on pälle, eli warielkan hänen 6. miehen walalla se iolla röuäyst cannetan, ettei hän ikänens röuännyt sitä quin oli sisälle otettu, eikä vlos ottanut paitzi luuata.
11.	Nytt tahtouat talopoiat Terhometzensä pyhään cwlutta, ia Sikoia sen pälle panna, ne pitä pandaman Aurtoiden ia Äyrein iälkin, markan maidhen ia cahdexandein iälkin, sen iälkin, quin cullakin osa metzäsä. Ios iocu iolla osa on metzäs ei saa sikoia metzän pannaxens, ia toriuuat nijtä pois iotca pannut ouat sijnä mahtauat he wapadhesti hänen terhons wastan otta. Nytt pane ioku enämmän päälle, quin hänen tule osaxens, maxakan 3. ma~rka ia iällens wahingon tieto miesten sanan iälkin. Nytt pane se pälle, ionga ei osa ole metzen, eikä sitä miestä, ioca hänelle metzän omisti, olkan hukuttanut Sikansa.
12.	Nytt iuoxeuat Sighat metzäin waihel, nijn sanokan metzän Isändä, Sikain Isännälle yhden ia toisen kerdhan, että hän kätke Sighansa, ia ei maxa hän sitä, mutoin ios metzä on aidhattu; Ios he iällensä tuleuat colmannen kerdhan, nijn ottakan ne sisälle cahden miehen todhistoxen alla, sijtte sanokan Sikain Isänelle sen laillisesti, ia cumbikin nimittäkän sijtte sihen colme wahua talollista miestä napureista ia napurein lähimbiä, ne cwsi aruatkan sitte metzä Isännen wahingon ia Sikain parannoxen, ia laskekan metzän palkan heidhän waihellans nijn että tasus tule, sihen pitä heidhän tytymän, ios ne pitä sijtä pois otettaman, taicka sijnä oleman.
Ios Sika Tapetan eli lyödhän.	Ios Sika tapetan, löädhen eli mwtoin sjsälle pannan taicka pahasti mennän, maxettakon ia cohdendakon ninquin muista eläimmist lais eroitetan. Nytt makauatt metzädh nijn yhdes, että Sighatt Sikain cansa iuoxeuat älkän sijtte yxikän omans eroittako, mwtoin ios iocu metzäns aitapi, quitengin nijn, että itzecukin nautti osans, senielken quin hänelle metzän osa ombi, ja 6. miestä heidhän osans aruauatt.
13.	Nytt tule aika että mies taruitze Eloians eli halmeitans sisälle wetä, nijn pitä hänen Elon eli laihon pois edhestens leickaman toisen miehen pellolda eli sargalda, ia lyhteis sitoman, ia tähkäpäädh tieldäns cokoman, ia sijtte wapaan ylitzen aiaman. Nijn pitä mös nijtuis sekä nijttämän, että tieldäns pois harauoitzeman ia aiakan sitte ilmain syytä.
Ios wahingo tule waellos wereiäst.	Se ioka wetä nijttämättömän eli leickamattoman pellon ylitzen ia cokomattomaidhen päidhen, maxakan 3. ma~rka yhden sargan edhest, nijn mös toisen ia colmannen, ei mahda se sacko olla surembi. Nijn on se mös nijtuista, ios hän aiapi colmen nijttämättömän sarghan ylitze, maxakan 9 ma~rka, colmie iakoon. Waellos weriä on caickein oma, quin kyläs asuuatt, ios wahingo tehdän sen läpitzä, ia se sanotan miehen pälle, ia ei mies sitä tunnusta, nijn warielkan itzens 6. miehen walalla, ios hän woi walan käydhä olkan syytöin, ia maxakan caicki napurit haaskan iällens, iold ei hän woi, nijn maxakan yxin iällens haaskan. Se on haasko että wahingo tule peldon eli nijttun, wereiän eli mulkun läpitze, ia ei tiedhä yxikän cuka sen auaisi eli cahdallans iätti, huomenelda eli echtona, taicka mahan heitti eli kaasi saranaldans ricki.
14.	Ei mahda yxikän turuasta leikata toisen sargald, eli sijtä cunga laillinen iako on päälle tullut; Se quin sen teke, maxakan 3. ma~rka yhden sarghan edhest, eli pellon, nijn toisen mös ia <<colmann~en,>> colmannen, ei mahda se maxo olla surembi, muutoin ios syynsanoiat on vseambi. Ios nijtä ombi vseambi ioille hän wahingott on tehnytt, nijn maxakan nijn yhdelle quin toisellengin. Ios maka se keto vlkona kylän iaghost, nijn leikatkan itzecukin, quin tahto ilmain syytä. Ios miehen on sarka cahdes kyläsä eli vseammas, ei mahda mies quitengin leikata eli luodha turuetta toisest kylästä ia wiedhä toiseen, Iold ei iaettu ole, wan ios iaettu on, nijn wetäkän omastans ia ei toisen omast. Pördönöist ia oijst omista cukin osans iälken kylän iaghosa. Ios miehelle on kedhoxi laskettu maata ia iyuiä tule sen pälle toisen siemenist, nijn älkän leikatko enämbä, quin hänen oikean kylän iaghon iälken, tule leikata, ia älkän hän mös sitä mitäkän warielko, ios se toisen maanpäälle tullut on. Leicka hän sen ia wetä pois, maxakan 3. ma~rka, laillist sacko. Caicki pitä pitämän laillisen warielluxen nijttuin ylitzen Mickilmessun asti, ia Elon ylitzen, nijn cauuan quin lyhde vlkona seiso.
	Nytt taita iocu mies nijn tauatoin olla, että hän anda Elonsa pellolla seiso jlmain ahdistosta, ios hän taita wahingon sen päälle saadha olkan hukutettu. Nytt sano hän achtauden tähden oleuan, seisokan se. 6. pitäiän miehen todhistoxella, puoli nimitöstä cummallen puolelle, ios he sanouat ahdistoxen wallinen, nijn pitä wahingon iällens maxettaman~, sen iälkin quin se aruatan, quin io ennen sanottu ombi. Caicki ne qu~i~n cohtulisen warielluxen pitäuät olkan syyttomätt, se quin ei pidhä walmistakan 3. ma~rka. Iotka laillisen warielluxen keskenens käskeuet toinen toisellens. Elot cauean, ia heinät kekohon panda, ia aidhan ymbärille ios he tahtouat, nijn ei mahda yxikän anda sitä vlkona seiso, nijnnen estexi
Eroitetut cappalet.	iotka koriannet ouat omansa. Nytt maka eroitettu cappale kylän saamas, cummasa se ombi pellosa eli nijtusa, sen pitä oleman 30. kynärätä ioca syyldä eli siuulda, sen pitä mös oleman wadhiotetun että kjueillä lasketun, olkan ninquin ennen ollut on. Ios on se aidhattu ia waarattu, nijn olkan se waaiain ia raia kiuein edhest wahuana.
15. Palkolisist.	Palcka Talonpoika miehen puolen eli waimon, ia andapi heille pesti penningin, eli he käyuätt rualle eli syömän hänelle ios he sijtte eraneuat hänest ennen märä peiuä, ottakan Talonpoika häneldä iällens märän nijn palion quin märättin. Se ioca toisen palkolisen hukuttele pois häneldä maxakan 3. ma~rka, ia Talonpoica ottakan sen palkollisen iällens ilmain syytä, ninquin käreiä syisä eroitetan cap. 26. Ios mies hyliäpi palkolisen pois ilman syytä ios ne taritan hänelle iällens cahden lähimäisen napurin todhistoxen cansa, ia hän ei tahdo, nijn andakan hän sitte nijn palion, quin hän heille märäisi, ia olkan ne sitte cusa heidhän lystinsä on olla. Nytt taita Talonpoian palkolinen sairaxi tulla, ia hänen Elons ia heinäns teko iäpi tekemätt nijn pwttukan nijn palio palkollinen palkastans quin Talonpoian työ päiuästä pwttu. Caxi tule olla aiastaias märäys päiuä, yxi heluntaista nijn Martinan päiuän, toinen sijtä iällens nijn heluntaihin, nijn mahtauat palkolliset seitzemen päiuä irdhalloissa olla cungin märä päiuän wälille, ia ei enämbä, sijtte pitä heidhen pestin ottaman. Caickein tule paluelluxen mennä eli otta, iolla wähembi on quin 3. ma~rkan edhest, ioca ne holpi eli huonesens ottapi, Sittequin heille on palka eli pesti penningi tarittu, ia ei he tahdo wastan otta, maxakan 3. ma~rka. Ios hänelle on 3. ma~rka eli enämbi, ia ei tahdo palkalle panna olkan sitte puolisa wlospanoisa talonpoica wastan.
16.	Ios nijttäpi mies pellolla toisen miehen sargan, eli nijtulla nijttä sarghan, sijnä tule maxetta iyuätt iyuillä, ia heinätt heinillä, ia ei enämbi sacko. Ios nijttä heinä eli haaska toisen sarghan, sen pitä maxettaman, ia ei enämbi sacko. Ios nijttäpi hän colmannen~ sen pitä iällens maxettaman, ia ei enämbi maxo. Ios nijttä hän neliännen, sen pitä iällens maxettaman~ ia colme ma~rka päälisexi: Samallamuoto mös wijdhennest ia cwdhennest, ei mahda olla se sacko enämbi; ehkä wielä wseambi haaskaus tulisi, seisokan se catzelmusmiesten walalla, iotca sijhen nimitettin. Olkan sama laki nijtuista quin pelloistakin. Aiauat miehet waghot eli käyuät nijttuin sarkain raiatt on oikein raiat ia keskeldä mwtka, maka se toisen miehen pälle, maxakan iällens quin hän on ottanutt, tieto miesten sanan iälkin, ia olkan wapadhet sijtä iakamisest eli wedhost. Ios ouat iaetut mvtkan molemin puolin, olkan ilmain syytä.
17.	Nytt pane yxi napuri aidhan toisen manderelle, eli vseambi, quin kyläs asuuat, pellon eli nijtun pälle, huhta perghon, maxakan 3. ma~rka yhden vuodhen edhest. Ios nautti hän sitä edhemmä, maxakan 3. ma~rka, cungin vuoden edhestä, taicka warielkan hänen cwden miehen walalla, ios hän woi walan käydhä, olkan syytöin sijtä wahingost, iosta hän on walalla itzens wariellut, ia sen wahingon maxakan ionga pääldä hän on löytty ia teghosta.