18. Ios mies hacka puita.	Hackapi mies hako kuorman pino hedhelmättömit puita ( eli hacka mies toisen miehen hakatuista Rangopuista halkokuorman ) toisen miehen metzästä, tule se ilmei ia löytän, maxakan 3. äyri, nijn toisen ia colmannen edhest, hacka neliännen, maxakan 3. ma~rka, ios hän pääldä löytän eli toimelisesti sortan, ioll ei ole hän pääldä löytty ia sijhen sorttu, warielkan itzens 6. miehen walalla. Hacka mies hirsiä toisen metzästä, olkan sama laki quin nytt sanottu on pino puista. Kisko mies tuohia toisen miehen metzäst, otta yhden miehen taakan, maxakan 3. äyri, nijn toisen ia colmannen edhest: otta hän neliennen maxakan 3. ma~rka. Aiapi mies eli kannattapi heuoisen cuorman pois, eli souten wiäpi, maxakan 3. ma~rka, ia iällens caiken wahingon. Nytt hacka mies toisen metzäst lehti auman, nijttä heinä keon, taicka kisko tuohia, ia pane läiän, ia anda metzäs läiäs olla eli seiso, maxakan 6. äyri, ia on tyänsä hukuttanut, ios hän caiketi pois wiepi, maxapi 3. ma~rka, ia wahingon iällens. Iolle sencaltainen syy soimatan ia ei ole todhistaita, estäken sen 6. miehen walalla. Ios mies hacka miehen cuorman tuoreita Sarapuita eli nuoria Tammia toisen miehen metzäst, maxapi 3. äyri, nijn toisen ia colmannen edhest: ios hackapi neliännen, maxapi 3. ma~rka. Ios hackapi mies Tammia olkauxens toisen metzästä, maxakan 3. äyri, nijn toisen ia colmannen edhest. Hacka mies cuorman~ eli paatin kandamuxen, maxakan 3. ma~rka, nijn toisen ia colmannen edhest, ei ole se sacko swrembi. Nytt hacka mies Tammia Bökiä eli mwita hedhelmän tuopia puita, maxakann 3. ma~rka, Iold ei hän ole pääldä löytty, warielkan itzens 6. miehen walalla, taicka tietkän luuan eli palkannen etehens maan oikealda omistaialda. Hacka mies 10. eli vseamman, ia löytän pääldä, maxakan 40. ma~rka, iold ei ole tunnustoxia warielkan itzens 12. miehen
Tammen kuorimisest.	walan cansa. Nytt kuori mies toisen miehen metzäs Tammen, löytän pääldä ia kijnni otetan, maxakan 3. ma~rka, nijn mös toisen ia colmannen edhest. Se mies mahdetan Sijdhotta ia witzoilla nahka kiskotta lain duomion cansa, iold ei hän woi sackoa maxa, Tammen kuorimisen ia metzän polteen edhest ei pidhä seisoman eikä luuan eli palkan, ios metzä kuoritan eli poltetaan se seisokan caicki yxi laki. Nytt ei mahda yxikän osa weliäistä hakata tuoretta Tammia, yhtä eli vseamba, paitzi caickein osa weliein luuata, mutoin ios hän walmista markan iocaitzeille osa welieille yhden Tammen Edhest, nijn toisen ia colmannen, hacka hän neliännen, maxakan 3. ma~rka. Ios seiso Tammi miehen pellon raian sisällä,
Omena pwn hackamisest. Löytä mies toisen metzäns hackamast	eli sarghan, sen mahta hän hakata ilman syytä. Hacka mies omena pwn toisen miehen metzest, ios se vseambi, quin hedhelmän kandauainen, maxakan 3. äyri, nijn toisen ia colmannen Edhest, ios hacka neliännen, nijn maxakan 3. ma~rka. Nytt löytä mies hackamast metzästäns, hän mahta otta häneldä kiruen eli waatten, mutoin ios hänelle on lupa eli palkannutt eteens, ei mahda se itzäns wariella, ioca pääldä löytty on. Ios hän on palkannut, ottakan oman waattens, ia olkan ilman sakott. Ios he rijteleuät sano toinen itzens röuätyxi, eli hänens otetun omasta metzästäns, elj mualda iostakusta, seisokan se sen wisun duomion päälle, ioca sen tehnytt on, ios hänen sijhen cahden miehen wahua tunnustos sithå, quin sijnä läsnä olit, ia pääldä näit. Iold ei woi hän saadha nijtä tunnustoxia, maxakan röuärin sakon wluos, ia nijn maxa hän iocaitzest, quin ennen on sanottu. Nytt tahto hän tarita että hänellä oli lupa hänen päällens, nijn täyttäkän sen cwdhen miehen tiedhon cansa.
19. Maan kaari 24.	Ei mahda verolinen Talonpoica eli lamboa luuata, eli palkan edhest anda yhdengen yhteisest metzäst, hakata eli pois wetä, eli wiridösten cansa lindua pyytä, eli petoa pyytä, eli caikinaisia metzän Eläindä, paitzi caickein osa weliein suosiota. Ei ole mös yhdellekän lamboalla walda asuman alda mydhä eli pois wiedhä hirsiä, Tuohia, pinopuita, eli mwta <<sencaldaista,>> sencaldaista paitzi maan Isännän lupa. Se quin tätä wastan teke, maxakan iällens maan Isännen wahingon ia päälle 3. ma~rka colmie iakoon. olkan sama laki kala wedhest.
20.	Nytt lähte mies toisen metzän wiritösten cansa linnun eli metzä eläimmen iälken, nijn andakan iällens metzän Isänän sen quin hän sai sieldä suosiolla eli wannotulla walalla, taicka sen iälken hinnan, qu~i~n se maxa, ia maxakan 3. ma~rka, colmie Iakoon, taicka warielkan 6 miehen walalla, ettei hän siälle wiritösten cansa ollut, eli mitäkän wahingo tehnytt.
21.	Karhun, Sudhen ia ketun mahta iocainen caikis paikois wapadhesti tappa, ia kuningan fougdi mahta olla metzä aion fougdina eli pämiesnä caikis metzä aioin luomisa, nijn lauialda, quin hänen foughdiuxensa läni wlottu, ia rådhatkan hän sen 12 miehen cansa, quinga swren cungin metzä luoman oleman pitä, ia hänelle tule colmannes caikist metzän aion sakost. Nytt ei taidha hän itze tykönä olla, nijn pangan puolestans yhden miehen iocaitzen metzä aion luoman werckoin cansa, ia toisen suttein aitain wartiaxi, ne quin hän tahto, ia hänen mielestens ouat soueliat sihen, ia caicki metzä aiokunda eli wäki pitä oleman hänelle cwliaiset, caikisa metzän aion oikeuxisa. Iolla wapamiehelle, Talonpoialla eli lamboalla ei ole neliä syldä pitkä cappale Swdhen wercko ehkä cosca metzän aion fougdi hänelle sanopi maxakan 3. äyri, ia pitäkän cwcaudhen päiuät walmistaxens hänellens teruet werkott. Ioldeikä hänellä wielä silloin ole cosca cwcausi on edhes ioutunutt, maxakan wielä nijn 3. äyri, quin ennengin. Ia nijn ioca cwcaudhen pärest nijn cauuan quin ei hänellä werkoa ole. Sudhen werkon pitä oleman iwri wahuan, nijn ettei se repiä eli heltiä, cosca mies sen silmiä möäten käppä eli kijppiä ylöspäiten, taicka maxakan sen Edhest 3. ähyri. Se mies quin sanan~ saapi ia ei tule cohtulisella aighalla metzä aiaman ennenquin kymmenen werko on ylös wauoitettu, maxakan 3. äyri, ioca werkon Edhest. Nytt ei ole hän wscollinen sijnä cunga hän sälitty on eli teke hämmännöst metzän aios, maxakan 3. äyri, Iolle iotakin Soimatan näisä asioisa nijn warielkan hänens 6. miehen walalle nijstä metzän aion miehistä, eli maxakan ninquin sanottu on. Nytt tule mies sackon metzän aion rikoxest, nijn ottakan metzän aion fougdi eli hänen ammatti miehens vlos sakon cahden todhistos miehen cansa, ia colmas olkan se ioca metzen aion sakost colmannen osan ylös kanda; Iold ei hän heille maxa neliän päiuän sisälle, sen iälkin quin häneld nijn anotan, nijn caiuetan häneldä lähimäises lakikäreiäs iokainen sacko omattain metzän aion foughdin, nijn mös aiocunnan ia colme ma~rka palkeexi colmie iakoon, ioca kerdhalle quin wsein hän lakikäreiän cutzutan. Caickein tule werkot ia metzän aion keskytt pitämän, nijn wapadhe miehet, quin Talonpoiat, lamboatt ia huonecunnaiset, caicki iolla on lehmä ia Sika, ia itze erinomattain, tiski ia lijna, ioll ei heille erinomainen este ole ia tiedhyttäkän sen metzän aion foughdille cahden miehen tiedhon cansa. Pappi, klåckari ia yxinäiset waimot, ouat wapadhett werkoin ia metzän aion edhest.
22. Suttein aidhoist.	Caicki pitä Sudhen aidhan ylös pitämän maanlugun iälkin, aurtton maalda äyrin maalda, markan maalda, ia cahdexailda, ia ei cothalughun iälkin. Ia aina nijn wsein, qu~i~n hwtan Suttein aidhoilla, tule ne walmit olla, ios silloin on iocu walmistamatoin ia sen tunnustauat 6. miestä, iotca silloin hwtamas olit, nijn maxakan 3. äyri ionga aita on ia etzittäkän sacko wlos quin ennen on sanottu. Nytt maka karkia maa metzaio luoman sisälle nijn pitäkän se aidhan cohdallans ioca maan nijttä, sijtä päiuästä asti, quin hän on maan nijttänytt, nijn sen vuoden ymbärins. Ia yxineiset asuiat pitäkän aidhan ylös
Suttein huoneista.	ia raketkan heidhen asumans saapuilda. Suttein huonet pitä rakettaman~ ia cohdallans pidhettämän metzän aion sakoilla ia se ylitzen iuoxe vuorottain tasan metzän aion miesten cansa. Ia pitä ioca neliännexen kihlacunnast Sudhen aidhan aina teruennä ylöspitämän. Cuka neliännes caiketi hyliäpi pitämätt maxakan 6. kuningan kihlacunnan ia metzä aion fougdhin Cuka sanan saapi että hwtaman pitä aidhoilla ia ei cohta seura, maxakan 3. äyri ia etzittäkän wluos sacko, qu~i~n edhellä sanottu on.
23.	Ei mahda yxikän metzä wochta itzellens pytä quin kuningas, cosca hän taruitze nauttiaxens ia ei mutoin: Se quin sen tekepi, maxakan 40. ma~rka, ia se maatkan kihlacunnan nimitöxel, ottakan sitte kuningas 20. ma~rka, 10. syynsanoia, ia 10. ma~rka kihlacunda. Ios hän sangitan tuorelda töäldä, sitte maxakan quin sanottu on. Ei mahda mös yxikän metzä wochta Suttein werckon aia eli otta, mutoin ios tapahtu Suttein aios, sen sakon päälle quin ennen on sanottu. Nytt teke mies wiritöxen karhun eteen, Sudhen, ketun, ehkä mikä wiritöxiä se olisikan, ia sijhen sattu metzä wuohi, nijn mahta se quin wiritöxen pannutt on ilman sakota nauttia. Samallamuoto ios mies hänen löytä cosca Sudhet ouat hänen murtanet. Ei mahda yxikän hiruen Spiuttia raketa metzän, nijn leuieldä quin Ruotzi ombi, mutoin ios hän maxa 6. ma~rka colmie iakoon. Ios saapi mies eli waimo nijstä surman, maxakan 40. ma~rka se quin ylespani colmie iakoon, mutta nämät maacunnat ouat eroitetut, Dala, Wästergötin maalla, Dala mös wesmannan maalla, Gestringin maa, Helsingin maa, Suomen maa, ia wermlandin maa. Quitengin ei näinä aighoina, quin täsä kieldän, se on, paastonlaskiaisesta nijn oleuin päiuän, tällä aighalla ei mahda yxikän hiruein iälkin mennä. Nytt lähteuät miehet hiruein iälkin ios nostauat he Eleimen ia tuleuat he iälghille ia noudhattauat: cahdottauat he iälgett, ei mahda yxikän sen iälkin mennä ennen quin colme öötä, on edhes ioutunut. Nytt meneuät toiset iälgille ia saauat Eleimmen. Nytt tuleuat ne iälistä iotka cadhotit iälget, ia ensin nostit colmen öön peräst, nijn pitäuät ne Eleimmen iotca saanet ouat, ia ne meneuät takaperin iotka iälget ylon annoit. Nytt tule mies etehen metzän aios ia ambw pedhon, nijn saapi hän Ambuian lauan ia puolen. Nytt meneuät miehet pedhon iälkin, ia toisen miehen koira seurapi cansa, nijn saapi koira puolen miehen osa.
24.	Ei mahda yxikän toisen metzän mennä, eli oman metzän <<orauan>> Orauan iälkin, Näädhän eli kärpän, Ennen pyhä miesten päiuä. Ios mene hän ennen ia löytän napureilda eli muilda, ottakan caicki pois sekä miehen että wiritöxet, maxakan sitte 3. äyri, ne ottakan syynsanoia. Ios hän mös tappa nijtä iälkin puoli paaston, maxakan samallamuoto. Nytt ei tahdo hän sitä sacko maxa, mengän sitte käreiän, ia etzittäkän vluos 3. ähyri, ia colme ma~rka colmie iakoon. Ios ei ole ilmei ia pääldä löytty nijn warielkan itzens 6. miehen walalle, eli maxakan ninquin sanottu on.
25. Kalan pydhyxest.	Teke mies tokeen toisen miehen cala wetten, olkan hukuttanut töänsä, ia maxakan 3. ma~rka mös. Pane mies merta toisen miehen tokees, eli vpotta toisen wetehen eli laske werkoia, eli tuohustapi eli arinalla pytä ilman kudhun aika eli minkäkaldaisella kalan pydhölle hän pytä, maxakan 3. äyri, Ios pyytä mies kalan pydhyxelle toisen miehen wedhestä kalan kudhun aikana, maxakan 3. ma~rka, ehkä mingäkaldainen kalan pyndö se olla taita. Wetä mies nuotta toisen merellä, millä aika se tapachtu, kudhun aikana eli mwlloin, otettakan pois hänen waattens, nuotta ia mw calu, nijsä tunnustoxesa ioinnen wesi on oma, ia hän maxakan 3. ma~rka, ioca ilman luuata mene calauedhelle. Ios hän saa luuan eli palkatun etehens, olkan wapadhe. Ei mahda hän luotta sen saman miehen luuan päälle enämbi yhtä kerta. Ios hän wariele ettei händä löytty toisen wedheldä, ioka hänen pällens canda, nijn täyttäkän pälle kandaia 6. miehen walalla, ia sijtte maxakan se 3. ma~rka. Taitauat heitin ridhällä, toinen sano, että hän teki hänelle roka raanin oli että wargaudhella, nijn tuokan se tieto miehet ioca toiselda otti, ia tiedhyttäkän se cahden miehen tiedhon cansa, ios hän otti oikein eli ei. Ios ei woi hän saadha tieto miehiä, olkan sijtte wapade se iolda otettin, ia se maxakan Röuäyxen sakon ioka toiselle ruoka raanin teki, se on, 3. ma~rka, Caikisa nijsä sakois ia syysä iotca ei ole ilmei eikä pääldä löytty eli todhistoxilla sidhottu, ottakan se tieto miehett itzeäns warieleman iolle sy soimatan, itzeäns wapauttadhen laillisesti sen iälkin, quin sy on ollut. Nytt rijteleuett caxi kalauedhestä, nijn sano toinen enämmen osan itzelläns oleuan, ia wähemmen kaloia saauans: nijn sano se ioka iakoa tahto päälle panna; nytt tahdon minä osain tietä kaisalois eli katiskois ia tokeis, nijn annetan sille todhistos sana, ioka iaka tahtopi, hänen pitä anoman~ iakoa napureildans ia pitäiäns miehildä, nijn mös käreiäs, kieldäpi hän häneldä oikean iaon, ia pyytä sitte hänen iakamattoman osans, maxakan 3. ma~rka. Ios hän mös pydhystäpi sitte quin iaettu on hänen osansa ilman luuata, maxakan cukin rikoxensa iälkin, quin io on ennen sanottu. Nytt maka Sundi eli wirta, sisälle eli vlkona kylän asumisest, nijn mahtauat ne tokeen tehdä, iotka maan miehet ouat kylässä ios he tahtouat, ia raketkan cukin sen iälken, quin hänelle osa on kyläs ia Tomtia.
Ios mies Repele nuotan eli werkån.	Se quin Röuäisi nuotan toiselda, maxakan 3. ma~rka. Wan ios hän hacka nijn ricki, ettei se mihingän enämbi kelpa, maxakan sitte iällens wahingon, ia pälle 40. ma~rka. Repele mies verkot eli merdhat eli mingäkaltainen kalan pydhys se taita olla, maxakan 3. ma~rka, ia iällens caiken wahingon.
26.	Caicki kylä tule Raioilla ia merillä ymbäri lasketta; ios maka Raia kyläin waihella, olkan se quin ennen on ollut. Ios ei ole Raia eli mertä, nijn ouat wanhat vainio aidhatt, eli nijttun aidhatt ia wanhat waghott kyläin waihell, nijn annetan nijlle todhistus. Ios ioki maka kyläin wälille, nijn mahta sijnä mös kyläin eroitus olla, iold ei Raiat ia määrätt ole. Nytt makauatt caxi kylä meren eli Sundin suulla, omistakan puolen mertä eli iärffui cumbigin kylä, olkan sama laki Sundist ia Ruonast, ios eroitus sijhen wlottu. Ios maka luoto keskellä mertä, omistakan puolen cumbikin. Ios maka se toista kylä eli maata lehembenä, omistakan se ionga wesi on. Ios maka lijkuua luoto Sundisa, pitäkän se lijckuuan luodhon, ioca sen taita mahans kijnnittä. Ios maka kylä iärffuen pääsä eli meren, nauttickan nijn cauuas merta, quin hänen asumansa eli manderensa vlottupi. Nytt rijteleuätt miehet Raian märä: Sano toinen Raian käyuän wäreillen, ia toinen sano käyuän oikeastans, sijhen pitä catzelmuxet päälle nimitettämän sijnä rådha puolen catzelmusta cumbigin. Olkan ne Raiain merkit luiatt, iotca catzelmus miehet wahuistauat, ios ne käyuätt oikeasti eli wäräillen. Ios rijteleuät kylät Raiain märistä, ei mahda cumbikan itzellens omista, ei mös Tomtin Raia eli waellos tien raia, mutta etzein muidhen Raiain iälkin. Ios rijteleuät caxi kylä, quin ouat yhten raketut, heidhen asumisens märäst, nijn pitä heidhän päiuän edhes nimittämän, ia osa weliet catzelmuxen pitämän, ios he sijhen tytyuät, se on hyuä, iold ei he sijhen tydhy, nijn pitä heidhän käreiän menemän, kandaian ia wastaian, ia 12. mieste catzelmuxen nimittämän, ottakan puolen nimitöstä cumbikin, ne 12. pitä vluos etzimän cummala heistä totuus löytän, sijtte quin ne ouat sen catzoneet ia vlos etzinet, nijn pitä heidhän sen tunnustaman~, mikä sijnä asias cohtulisembi ombi, cumbi
Kuningan kaares 35. Käreiän kaares 10 35. Wetäkän Talånpoika 3 ma~r~ka. Coska catzelmuxet pitä pidhettämän.	heistä ei tahdo sijhen tytyä, hänelle on walta wetoa laskea kihlacunnan catzelmus miehiä wastan, lähimäisen maan käreiän. Wetäkän Talonpoica 3. ma~rka, ia kihlacunnan catzelmus miehet 12. ma~rka. Nytt tule maan catzelmus pälle, nijn pitä sen wahuan oleman quin se tekepi, ia sitä wastan ei mahda yxikän wetoa wetä, olkon se luia, quin 6. catzelmus miestä tekeuät eli wseambi. Caicki Asumaiten catzelmuxet pitä pidhettämän walborgmessun ia pyhä miesten päiuän waihelle, caicki ne qu~i~n sitte pidhetän ouat turhat. Ios tuleuat cahden kylän nijtut eli pellot wastauxin eli mwtt omistoxet, ios he tactouat eroitta itzens aidhalla, ios toinen maka enämmäst ia toinen wähemmäst, Aidhackan se enämmäst ioca enämmän edest maka, ia se wähemmän, ioca wähemmän edhest maka. Nytt wasta toisen kylän karian warue, toisen kylän pellon eli nijttun, nijn pitäkän se kylä aidhan ylös, ionga peldo on eli nijttu, ia se on syytöin ionga warue on. Ios mös metzä wasta toisen kylän pellon olkan sama laki. Ios tuleuatt caxi waruetta wastuxin itze kylästäns cumbikin, ehkä toinen~ <<on>> toinen on wähembi toinen enämbi, nijn mahta sorka käydä sorkan cansa, ia ei cumbikan toisens eläimi estä eli sisälle panna, mutoin ios toinen asumans aidhal eroitta. Nyt ouat caxi kylä wastuxis toisel on warue ia toisel ei ole waruetta, eli wehmasta, nijn palkatkan se karians edhest ioll
Ios mies aitapi Toisen manderen päälle.	ei ole, sen iälkin quin he sopia taitauatt. Nytt aitapi kylä toisen kylän wehman pälle, eli mies miehen pälle, ia catzelmus sen tunnusta quin he molemmin nimittäuät, ottakan se sijs ylös aidhansa ioka hän aidhannut on, ia maxakan 3. ma~rka.
27.	Raia on se iosa wijsi kiuiä ouat, neliä ymbärille ia yxi sisällä eli keskellä, nelie eli colme kiuiä ei mahda Raiaxi cutzuta. Ei mahda mös vseambat kiuiä Raiaxi cutzutta eli määräxi. Ioka Tomtin Raiasa pitä wijsi kiuiä makaman. Nijn waellos tien Raialla samallamuoto: Ia ericappalen Raialla, ioka wanhast on ollut Raioitettu, eli aidhattu ia warieldu. Mutta peldoin ia sarkain iaghois mahta caxi kiuiä raiaxi cutzutta, eli waaia ia kiui ia lw cansa. Yhdelle kiuelle ei anneta todhistos sana. Nytt ei taidha Raia eli märä olla eli aita. Olkan sijnä asumisen eroitos keskellä iokia eli keskellä Sundia: Se quin ilmain lain duomiota repele
Ioka Raian ylösrepi reuäise eli Sijrdä jlman duomiota.	Raian eli poisheittä, ios hän todhistosten cansa sijhen sidhotan kihlacunnan käreiäs, maxakan 40. ma~rka, colmie iakoon. Ios hän yles repi ia sijrdä toisen asumisen pälle, ios hän sijhen sidhotan, quin on sanottu, maxakan 40 ma~rka, ia cutzukan warkaxi: ia ei pidhä sen ikänäns oleman käreiäs wskotun, eikä todhistaiax otettaman: Ios se soimatan hänelle, ia ei ole ilmei eikä päldä löytty, warielkan hänens 12. miehen walalla, ottakan puolen nimitöst cumbikin, eli maxakan ia cutzukan ninquin sanottu on. Nytt ei mahda yxikän asumisens raioia ylös otta eli alans taicka puolens otta eli asetta, mutoin että se on caikille welielle iako miehille tiedhytetty laillisesti, ia duomio päälle annettu. Ios pannan Tomtin eli waellos tien raia alas, sijhen pitä caicki maan nauttiat samas kyläs tygö cutzuttaman laillisesti, ei taruitze heidhän duomiota käreiäs sen päälle ottaman.
28.	Ios maka keto eli Saricko kylän waihelle, ia ouat raiat ia aitain siat, olkan sitte se quin ollut on. Iold ei ole Raiat, nijn omistakan puolen saricko cumbikin kylä: Ios on pinopw metzä kylän waihella, olkan sama laki. Ios makapi pyhätty metzä kyläin waihelle, ios on raiat eli märät, Nijn olcan se quin ollut on. Iol eij ole raijat eli märet nijn tule se iaetta Äyrein ia Aurtoin iälkin.