Rakennoxen kaari. 1. Quinga talonpoiat mahtauat raketa wdhest Kylän, eli wanhan iaka, ia quinga kylän pitä tasatuxi tuleman, ia raiatt ia tiedh laskea. 2. Quinga tule wdhet tiedh laskea, ia wanhat kijnni tukita. 3. Quinga Sillat pitä rakettaman ia tiedh perghattaman, ia wahingosta, ionga mies nijstä saapi, Sildain catzelmuxest, ia nijdhen sakost, iotca ei rakenna. 4. Quinga tomtitt tule rikotta, kylä tasaisexi iaetta ia asumasia etzittä. 5. Quinga cungin tule Tomtins raketa, ia tomtinpalkeest, esteest, ia tomtintilast, raitin eli cuian puolel, ia ios iocu tahto raketa sikapihalla, ia quinga cauuan huone mahta seiso siallens, sitte qu~i~n kylä on tasaisexi tehty eli iaettu. 6. Pellon ia nijtun pitä rikottaman tomtin iälken, ia quinga palion palkeen oleman pitä. 7. Quinga oiatt ia tiedh pitä laskettaman peldoin ia nijttuin läpitze. 8. Pellon aidhoist ia warielluxest, ia nijdhen catzelmus miehist, ia asiotten catzomisest. 9. Ios karia teke wahingota pellolle, quinga sen pitä maxettaman: ia ios mies repi aidhan eli poltta: cosca aidhat pitä teruenä oleman keuäin ia sykysen. 10. Quinga mies eläimitt mahta laillisesti sisälle otta, nauttia ia ei turmella; ia quinga sijnä asias pitä tehtämän molemmin puolin, sekä maan että eläimmen omistaian. 11. Quinga terho metzen iaettaman~ pitä sighoille, ioca miehen~ maan saaman peräst. 12. Ios sika iuoxe metzein wälille, eli metzest metzen, mikä laki sijtä sano. 13. Cosca Talonpoiat tahtouat Eloa eli heinä sisälle huonesen wetä, nijn pitä pois edhestä nijtettämän tiexi, ia matka eli tiä wereiäst. 14. Turpen leickamisest, pyördänöist ia oijst, ia ios mies kyluä toisen miehen carkiahan: Quinga cauuan laillisen warielluxen pitä pellon ia nitun ymbärille pidhettämän: ia sargast, Quin wlkona maka. 15. Palcka perhest ia palkan märäst. 16. Ios mies teke toiselle wahingott pellonn eli nijtun pälle. 17. Ios mies aitapi toisen oman pälle eli rakenda. 18. Ios mies hackapi halkoia toisen miehen samald, kisko tohta, mwrta lehti takan, nijttä heinä Rughon eli keghoisen: hacka sarapwta eli nuorta tammea, taicka hedhelmätzeuäisen tammen eli Bökin, otta nijni, eli hacka omena pwn, quinga sencaldaisia tule estä. 19. Ei mahda yxikän luata yhteitzest metzest eli iakamattomast kenengän hakata, ia ei lamboa pois wiedhä eli mydhä saa, Isännän metzä, paitzi Isännän luuata. 20. Sen sacko ioca wiritoxiä pane toisen metzälle. 21. Quinga sutten aiamisett pitä yles pidhettämän, ia lailla etzittämän, ia iollei ne ylespidhetä. 22. Quinga Suttein aidhatt pitä ylös pidhettämän. 23. Hirueist ia metzä vuohist cuka nijtä mahta otta, ia hiruein otimest, cunga ne pitä wiritettämän, ia ios mies saapi nijstä cuoleman. 24. Cosca mies mahta mennä oraua metzän Näätäin eli Tuhkurein ia kärppäin iälken, Ennein pyhä miesten päiuä.
Koskett lege wirdat.	25. Ios mies teke toisell wedhel wahingott, Merdhoilla, werkoilla, eli nuotalla, Cudhun aikana eli mwlloin, quinga ne pitä estettämän. Taicka quinga pitä cala wedhett iaettaman. Ia quinga Raumatt, peräxexmtt ia koskett pitä kyläin waihella iaettaman ia rakettaman, ia ioca toisen kalan pydyxen turmele. 26. Raioist, märist ia asumaidhen merkeist kyläin waihel, ia karian laitumest, ia nijdhen katzelmuxest. 27. Mikä raiaxi eli märäxi pitä cutzuttaman ia cuka ne ylösheittä paitzi duomiott, ia wdhett pitä alaspandaman. 28. Ios saricka eli halkopw metzä, kylalä waihel makapi, taicka rauhan cwlutettu metzä. 29. Ios kihlacunda rijtele taka metzä, quinga se tule iaetta, ia ios ioku nautitze ia rakenda ilman luata, ia cosca wlosteghott pitä vlos iaettaman ia vlos annettaman~, ia Malmein vuorista, custa ne löytän. 30. Ycteisten maidhen nijttö päiuä, on ensimäinen arkio päiuä P. Petarin Päiuäst. 31. Ios ne quin yhteitzillä mailla asuuatt, ei woi oikeuttans vlos tehdä, ia ettei yxikän mahda nijtä osta. 32. Ei mahda yxikän iakamatoindh kylän karian laidhunda omista itzellens, eli muita omistoxia ia Raiwo metzästä. 33. Quinga myllyn siatt pitä rakettaman, ia catzelmu[xist] nijden ylitze ia kalan tokeist ia aidhoist. 34. Quinga tule raketa rinnalda ia ladualda, taicka ylhäldä ia alhalda, nijn ettei wsi toe estä sitä wanha, ia ios mwnnen on wirtan eli cosken osa: Ios yxi tahto wdhista toett, ia ettei pidhä wettä edhistettämän eli caiuettaman wanhaldans eli ios sundi taicka Rauma maka kyläin waihelle eli kihlacunnan wälille. 35. Ios walkea päsepi wallallens wnohtuxest, tapaturmast ia talonpoica asupi yxjstäns kyläs: Ia mikä wnhotetunn eli tapaturman walkiaxi cutzutan. 36. Ios se quin walkean pästä asu muidhen cansa, kyläs, eli pala kylä ia inhimisett kyläs, taicka pala kircko, quinga cungin pitä maxettaman, ia ios se tapahtu irtaimelda inhimiseld, papilda eli klockarilda. 37. Ios mylly pala, ia polton sakost. 38. Nytt kanda mies walkean metzän, pala halko metzä, tammi eli Böki quinga cungin pitä maxettaman. 39. Kimalaisten kätköst ia nijdhen Sorinast, quinga ne otta mahdetan taick ei. 40. Mikä oikeus aidhall eroitetull kylällä on, wanhast olluen kylän cansa. 41. Ios vsealle on omistos wanhas kyläs, ios yxi tahto raketa ia ei mwdh quinga häneldä pitä osalda annettaman~, ia ios muudh tachtouat. sitä raketa. 42. Ios waimo lypsä toisen lamban, vuohen eli lehmän. 43. Ios mies pane merckins toisen kalun pälle, ia ios caxi rijteleuätt yhdell merkill. 44. Ios mies tappa toisen eläimmen, eli hauan anda mielelläns. 45. Ios mies tappa toisen eläimmen, eli hauan anda tapaturmast. 46. Tappa toisen miehen Eläin eli hauoitta toisen Eläimmen. 47. Ios miehelle on turillas coira, ioca Eläimi pure.
Lijton lege Tilan.	48. Ios talonpoiat lijton tekeuät yhdesä karia kaita, ia ios wahingo tapactu. 49. Ios mies kisko nijniä, mwrta lehtiä tammest, eli otta pursi toisen miehen suosta lupamatt ia hake metzä humaloit. 50. Quinga humalis tapott tule istutta, ia ylespidhettä waldacunnas. 51. Ios mies pane Eläimmäns toisen miehen luoton ilman~ luuata. 52. Ios mies osta Eläimiä sitä kyläst cusa kipiä karia on. 53. Ei mahda yxikän toisen karia, wenett eli taloin asetta, otta ia nautita ilman luuata eli palkata.
1. Wdhest kyläst	Ios Talonpoiat tahtouat kylä wastaudhesta raketa, taicka ios vsi vako iaghos makapi ia polui iaghos, nijn tule itze cungin oman kyndöns kyluä ia sitte käykän wastudhelle iagholle. Ios sijtte iokun kyndä eli nautitze wanha iakoa, quin vsi on pälle tullut, nijn maxetan wahingo itze cungin rikoxen ia wahingon iälken, nijn saapi neliännes neliännen iaghon, ia puoli kylä puolen kylä. Silloin on kylä tasan iaetuxi tullut. Nijn pannan kylän ymbärille neliä tomtin raia, ia neliä maan tien raia nijn on se kylä gatuilla ia cuilla wahuistettu, nijn tule tien olla 10. kynärä leuien: Vielä tule sitte maan tien ioca kylään eroitetan ia vlos kyläst, ia ios kylän miehet tahtouat mahtauatt vielä enämmängin tehdä. Nijn pitä sijnä kyläs maan tiedh oleman, quin wähemmän edhest maka, quin sijnäkin ioca maka enämmän edhest. Ei mahda mös caicki yhtä ahdista. Nytt tahtouat talonpoiat raitia laskea, läpitze kylän sen mahtauat he wapadhesti tehdä ios he itze sihen suosistuuatt.
2.	Se quin maan tien tahto tukita, ia toisen wastudhen laskea, nijn pitä hänen käreiän menemän ia ottaman Duomion tietä laskeaxens sijtä paikast toissen paickan, cusa hän ennen oli, nijn pitä hänen sen laskeman oman osans pälle, nijn oikean ia nijn hyuän quin se ennen oli. Se ioca ei nijn teghe, ia hän ricko wanhat tiett ia wereiäitten wanhatt siatt ia ei ole hänelle Duomiota sen pälle, maxakan 3. ma~rka, ia maatkan tie, quin se ennen maannut ombi. Warielkan cukin tiens Sillansa ia wereiänsä, nijn cauuas quin hänen manderensa vlottu.
3.	Iocaitzen tule Silloia raketa, ia teitä perghata nijn se quin wähin on kyläs, ninquin sengin iolla enämbj on kyläs cungin samansa iälken. Ios kirkon Silda maka yhden Sunnundaipäiuän maasa, maxetan 6. äyri, nijn mös toisen ia colmannen Edhest, se on synsanoian oma sacko, se maxa ioca ei ole rakendanut, ia se olkan wapadhe ioca rakendanut on, iocainen sen iälkin quin hänen osaxens tule. Kirkon Sillan tule olla 5. kynärä leuiä. Ios se maka enämmän maasa quin colme Sunnundaipäiuä, maxettakan 3. ma~rka colmie iakoon. Se sama laki olkan karian Sillast ia myllyn Sillast. Maan tien ia käreiä tien, tule olla 10. kynärä leuiä custa cansa pitä Edhes waeldaman. Ios maka maan Silda iosakin paikas, quin pitä enämmän quin yhden kihlacunnan rakendaman, ia se maka colmen Sunnundain iäriestens maassa, nijn maxakan se kihlacunda, ionga Silda on 40. ma~rka, colmelle iagholle, synsanoian, kuningan ia kihlacunalle, ios se iakamat on, ios hän mös osin iaettu on, ia cukin kihlacunda tietä hänen osansa, ios monikahdat tahtouat raketa, ia monikahdat andauat langeta; Ios sitte puoli Silda maasa makapi, quin sanottu ombi maxettakan 20. ma~rka, colmie iakoon, Makapi neliennes maasa maxettakan 10. ma~rka colmie iakoon. Cuka kihlacunda langeta andapi, ia ei tahdo raketa, maxakan quin sanottu on, ia olkan ne vapaatt, quin rakendaneet ouat. Cusa kihlacunnan Silda maka caicki, colme Sunnundaipäiuä maasa, iota coko kihlacunnan tule tehdä, maxakan 20. ma~rka. Ios maka puoli Silda maasa, maxakan 10. ma~rka. Maka neliännes maasa, maxakan 5. ma~rka, colmie iakohon. Ios iokun kylä ei rakenna kihlacunnan cansa, maxakan 3. ma~rka. Ios yxi Talonpoica ei tahdo raketa maxakan 6. äyri, ne ottakan talonpoiat iotka rakendaneet ouat. Nytt taita Silda pois tulla ylis wedhen wirdhasta, eli walkiasta, ia on sen tähden rikoxis. Cusa ikänäns se taita olla, wiericundain eli manderittein wälis,
Wesi Silda id est lautta.	kihlacundain eli makundain, sijnä tule heidhän Wesi Sillan eli luopa wenhen pitä, sihen asti että Silda tule walmixi. Iollei he pidhä wesi-Silda eli wenhett, maxakan colme ma~rka ioca wijkolda, ioina ei he nijtä pidhä, ia wahingon, ios ioku wahingon sentehden~ taita tulla. Iollei Silda yles raketa yhden cwkaudhen sisällä, sittequin wirta on edhes ioutunutt ia ilma taita nijn olla että mies taita raketa, sijtte maxakan ioca Sillan edhest ylimäinen sacko, quin ennein on eroitettu; Se seisokan 12. toimelisella miehellä, ionen pälle se asia ei lange: Nytt taita cansa Sillasta wahingon nauttia eli cuoleman saadha, maxakan se 10. ma~rka, ionga silda tuli wariella, ia ne ottakan sen cuolluen perilliset, se on heidhän oma sackons. Nytt ricko heuoinen itzens Sillasa, Tamma eli iocu mw eläin, iota ei sötä mahdeta eli ei ole ruaxi keluollinen, ia saapi sijtä cuoleman, se maxetan neliännexelle sitä quin sen hinda on. Ios se kelpa södhä, olkan hinda puolda wähembi: Ios taas heuoinen eli mw ioca ei syödä kelpa, tule parandomattoman wahingon, ia ei cuole olkan maxo minquin ennengin: Ios hän saa parattauan wahingon, ia on se quin södhä kelpa, olkan maxo cadhexes osa, sen hinnast. Ios vahingo tule Sillan päsä, olkan se sama laki. Olkan sama laki maan teistä, käreiä teistä, kircko teistä, ia mylly teistä, iotca perkamat ouat eli silloittamat, cusa ropakott ouatt eli mwdh esteedh teillä. Ia caicki tiett pitä 6 kynäret leuiexi perghattaman. Ia olkan se syyn sanoia, ioca ensin candapi pälle, ios ne perkamat ouat. Ioca paikas cusa mies sackon tule, sillan eli tien tähden, ia ei tahdo sackons maxa, ilman tygö etzikott, otettakan sitte lain cansa, ia 3 ma~rka palkehexi, colmie iakoon, kuningan, syynsanoian ia sildain catzelmus miesten eli aitamiesten. Sillain catzelmusta pitä oleman caxi ioca wuosi, Toisen walburin päiuän ia toisen Mickelsmessunn, ia ei enämbi, mutoin ios oikea asian candaia on edhes, ioca Sillasta wahingon saanut ombi. Silloin pitä kihlacunnan pämiehen 12 miehen catzelmuxen nimittämän sijtä kihlakunnast. Ios catzelmus miehett Sortauat sen Sillan, maxakan se Sillan wahingon, ionga Silda tuli wariella, ia wahingon sen iälkin, quin ennen on sanottu, Ehkä cuka wahingon nautinnut eli saanutt on, ihminen eli eläin. Wannouat catzelmus Sillan oleuan maasa, quin ei ole ennen ollut, nijn pitä nijlle ioinnein Silda on, saaman cwkaudhen aika, sitä Silda ylesrakenda iollei he silloin ole sitä silda ylesrakennett maxakan sen cautta 3. ma~rka, colmen iakoon, quin ennengin sanottu on.
4.	Tomti tule iaetta kylän iaghon iälkin, ia semmingin maan iälkin, Aurton maan iälkin, Äyrin maan, ia markan maan iälkin, kahdexannen ia puolen kahdexennen man iälkin. Sijnä tule cungin hänen osans ylesotta, quin hänen osaxens kylästä tule ia rådhatkan eli hallitkan cukin oman osans, se quin hänen tulepi, enämbi eli wähembi. Ei mahda yxikän toisen osa pidhättä mutoin wan ios hän lupapi cohtulisen coston. Ei mahda mös yxikän kylä tasan pytä iakå ioldeika hänen ole kyläs neliännexen osa. Ios ei taas ole yhdelläkän ole neliäxen maa, Kyläs, nijn mahta tasa iakon pytä ioca wahingon on saanut eli waiauoitze; Sen tule iaghon algun walita, iolla enin on kyläs maata. Ei mahda yxikän sitä kylä rickoa ioca oikein myötän päiuän on iaettu, mutoin ios se on caiken maan omistaidhen tahto, olkan caicki wapadhet, quin kyläs asuuatt, Tomtein, peldoin ia nijttuin iaghon puolest, sihen asti quin anda toisensa syyn.
5.	Nytt tahtouat Talonpoiat huonens Tomtinsa pälle asetta nijn rakenda mies nijn lähes toista ettei hänelle ole sia, cunga hänen stolpan asettaman pitä, se on puoli toista kynärä cummangin Tomtin pälle, ottakan ylös ia paetkan puolellens, ia maxakan sen edhest 3. ma~rka, colmie iakoon. Ios hänelle on rakennoxen todhistaiat eli luuan todhistaiat, nijn seisokan se alallans, iollei hän woi yles otta ia paeta eli maxa quin sanottu on. Nytt callio taita tomtis olla eli maata, ios sen saa mutetta eli poltta, pälle raketta eli mutoin nauttia nijn on se puoli ia osa ia toinen puoli wlkona iaghosta: Ios ei saa nauttia, nijn on se caicki vlkona iaghosta. Ios Råpakoinen Tomti on, saapi sen täyttä eli peittä, nijn on se puoli iaghos, ia puoli iaghotoin; Ios ei saa täyttä eli peittä olkan caicki iakamatt. Nytt tule palke maa kylästä panda, sitte quin kylä on cohtulisest iaghettu ia möäten päiuän ositettu, nijn pitä ne palkemaan iakaman, iolda pwttu kylä tomtista ia sen palcken pitä laskettaman eli annettaman nijlle ioinnen Tomtis este löytän. Ios mies nijn rakenda, eli tukitzi että este tule maan tiehen sijtä rakennoxest, nijn pitä catzelmuxen käreiäs nimitettämän, sen catzelmuxen tule puoli cummangin, rådhaman wastaian eli pällekandaian, ios catzelmus wariele sen quin pälle cannetan, olkan warieldu, ios hen sen eli hänen soluaiseuatt, ottakan ylös ia paetkan, ia maxakan pälisexi 6. ma~rka, Tomtin pitä raidhille eli cuille wuotaman ia ei raitia estämän. Ios raiti eli tie on kylän läpitze, nijn taita yxi mies pitä tomtis molemmin puolin tietä. Nytt mahta nijn olla ettei hän saa tomtians raketa, iollei hän saa hendä cokoon, nijn mahta hän sisälle otta waellos tiän tomtixi, ia toisen tien waellos tiexi, wlos anda, nijn että werta on werta wastoin, ia raketkan sen tien katulda ia kuialda, quin hän itze tahto. Nytt tahtopi hän ennen mielestänsä rakenda sighan pihalle quin tomtillens, nijn anokan sitte sighan piha iakoon, ia raketkan sitte nijn paliolle, quin hänen osaxens tule, ia ei enämmälle. Nytt seiso kylä tasan, ia myötä päiuän oikein ositetty, se mahta seiso colme aiastaika, caickein nijdhen edhes iolla huonet ouat toisen miehen tomtin pälle, quin he ouatt, saaneett sillä tasoittamisella. Ios hän woi huonet pois wiedhä ennen colmia vuotta, ei ole hänen sijtte syytä, iollei hän wiä pois, ei ole hänelle lupa, eikä ole palkannutt, nijn mahta maan omistaia heittä pois hänen huonens ilmain syytä, ia se toinen ionga huone on, maxa 3. ma~rka.
6.	Nytt on kylä tullutt tasoitetuxi ia möätän päiuän iaetuxi, nijn on tomti pellon äiti, nijn pitä pellon tomtin iälken iaettaman ia laskettaman ia äri miehelle palke annettaman, askele linnun pördönöst, caxi tie pördönöst, ia colme maan tiest, ioca maka kirkon ia kaupungin waihella. Pellon tule nijttun omista, nijttu sarka, metzä sarghan, metzä sarcka iakoo sarghan, ruoko sarka wlos vedhellä, wedhen tule luomille eli apaille iaetta, nijsä ioisa ei kiuedh estä, nijn että meren mahta, ruoko stango sargan sijnä ricki eroitta.
7.	Nytt pitä heidhän pellon tomtin iälken rickoman, ia sarka raiatt asettaman, nijn taita maan tie aidhan sisälliseldä puolelda käydhä, ios sijs peldo maka, kylgittäin maan tietä wastoin, pidhuttain, nijn tule tien olla 10. kynärä leuien ia colmia askelda, iocainen tie ioca maan tieldä vlos maka; maka se kylän iaghost vlkona, sitte rikotan caicki tomtin iälkin,
Teistä ia oista pellosa.	ios peldo maka aidhan wieras eli oian wieräs, nijn pitä caxi askelda pandaman parannoxexi: Iös mös oia maka aidhan ia pellon waihelle, ia se peldo maka ylös oia möädhen, nijn tule oian vlkona kylän iaghosta seisoa. Oian tule caxi kynärä leueyttä olla, ia yhden kynären paranoxen pitä oian wieres oleman. Nytt taruitzeuat miehet oia peldoin waihelle, nijn käykän puoli oia cummangin pellon pälle, ei tule sen edhest palketta panna. Ios maka taas peldo päin oiahan ia toinen maka pitkin oia, pitäkän cumbikin puolen oia. Nytt taita sarka eli caxi tulla wastauxin, ia molematt iuoxeuatt oiahan, nijn tule cungin pellonsa päästä oian kaiua. Nytt maka napurin eli kylän miehen osa yxi, caxi eli colme kaiuamat hänen pellonsa pääsä, maxakan 3. äyri iocaitzest. Ios makauatt caiki hänen oians kaiuamat, coko wainios, maxakan 3. ma~rka. Äyrin sakott tule napurein eli kylän miesten keskenäns iaka, ia 3. ma~rkan sakott käydhä colmie iakohon. Nytt laske mies oian pellons eli nijttuns läpitzen, ia ottauat toisen kylän pellott eli nijtudh wastan, karian maa eli mw kylän manner, ioldei ne edhistä pois wetä, ioinnen asumalda se vuota, nijn maxakan nijlle iällens wahingon, iotca sen saanet ouat 4. todhistos miehen sanan iälkin, mikä se olla taita peldo eli nijttu, ia maxakan 3. ma~rka.