16.	Häiritze ioku toiselda kauiallist eli Sorkallist, kulda, hopia, eli otia, taicka muita Taloin aseita penningeit, eli mitä se tajdhais olla, quin hän sanopi omans oleuan, nijn tule sen tiedhon saadha, iolla se on, cussa se on kasuatettu, ios se Eläpi, kusta se on wlostullut, ios se on cuollut, ios se on puolen ma~rkan maxaua eli Enämmän warielkan sen 12. miehen cansa, ia olkan wapadhettu, Iollei hän saa sekä tunnustoxi että wala, andakan wlos sen iota häiritän; Ja 40. ma~rka colmie iakoon, Ios se maxa 3. äyri, ia wähemmän quin 1/2 ma~rka, warielkan sen kahden miehen todhistoxella ia 12. miehen walalla, Soluaistan hän walalda, andakan wlos se häirityn ia pälle 9. ma~rka colmie iakoon, On se kaxi äyrilinen, ia maxa wähemmän colmia äyri warielkan sen 2. miehen todhistoxella kåtonans, eli 6. miehen walalla. Taicka andakan wlos sen quin häiritän ia 6. ma~rka päälisexi, Ios se on <<Enembi>> Enämbi quin yxi äyri, ia wähemmän maxa 2. äyrie, warielkan sen 2. miehen tunnustoxella, ia 3. miehen walalla, Soluaistan hän walalda andakan häijrityn vlos, ia colme ma~rka cansa colmie iakoon. Quin wähemmän äyri maxa warielkan sen 2. miehen tunnustoxell, ia omalla walallans, iollei hän saa tunnustoxia, andakan iällens häirityn, ia 6. äyri cansa se on Synsanoian oma sacko.
17.	Nytt rupea se iolda löytän iohdatoxeen, sano ostanens eli panttina oleuan, palkannens eli lainnan ottanens, taicka kulutoxen alla löynneens, ia tietäuäns kodhost otetun, nijn pitä 2. wahua Taloin miestä sen edhest lupauxen käydhä, nijn pitä hänen miehen iolda hän saanutt on, ia caxi tunnustos miestä 3. wijkån sisällä, ios se kihlacunnan sisäll on, ios hän wlkona kihlacunnast on, ia quitengin maalla ia werikunnalla, ia waldakunnas, nijn on hänelle 3. cuukaudhen päiuätt, miestäns edhestodha. Ios hän on wlkona waldacunnast, nijn tokan, miehens iolda hän on saanut, öön ia aiastaighan sisäll; Ios hän edhes saapi miehens, iolda hän saanut, neinen aikain sisälle quin nytt ouat sanotut, olkan wapadettu, ia wastakan se syyn, ionga tygö iohdatettu on.
18.	Cutzu mies miehensä iolda hän saanut on, tunnustosten ia todhistaiain cansa, ia ei tule se laillisen cutzutun aian sisälle quin nytt on sanottu, ia hen tahto kanda esteen edhes. Nijn ouat nämät lailliset esteett: Ensimeinen on se, ios hän maka kipiänn taudhista eli haauoista. Toinen ios hän on waldakunnan paluelluxes: Colmas ettei hän mahda tulla, wihamiestensä tehden. Neliäs ios on walkea pääsnytt wallallans: Wijdhes, ios hän on men~nytt wlos waldacunnasta, nijn pitä hänen sen tietämän, cahden wahuan Taloin miehen cansa, Jos hänellä iokun näistä esteistä on ollut, Jos hän saapi miehen edhes iolda hän saanut on, nijn iättäkän henelle sekä saadhun että waledhoxen; Ia se on wapadhettu ioca woi tyköäns pois iohdatta.
19.	Ioldei woi hän miestä edhes todha, iolda hän saanut on, nijn pitä hänen Tunnustaians ia todhistaians edhestoman. Tuleuat ne edhes, nijn on hän wapadhettu, ios ne hänen wapattauat, ia ne pitä wannoman että he olit cutzutut sen kaupan todhistaixi molemilda puolilda, ia andakan sen wlos quin häirittijn häneldä, ia olkan wapadhettu; Ja myiä maxakan hänelle täydhen hinnan, nijn palion quin se maxa ionga hän mynytt on.
20.	Nytt kieldä myiä, ia sano ettei hän ole mynytt, ios ostaia saa caxi todhistaia wahuoista Taloin miehistä, iotka kaupan tykön olit, käykän sijtte 12. miehen walan, ia käskekän itzeens nijn Iumalan autta, ia 12 miestä, että hän oli sen heuoisen myiä, eli mikä se mahta olla, coska minä sen ostin, ia nämät olit tunnustaiat ia päldä näkiät. Ia <<sentehden~>> sentehden olit sinä minun Myiän, ia minulle hinnan iellens maxa, woipi hän ne todhistaiat saadha, ia käydhä myiälle sen walan, andakan sijtte pois sen häirityn, ia olkan wapadhettu, ia maxakan hänelle iellens, täydhelle hinnalla mitän hän mynytt on.
21.	Nytt ei ole tunnustoxia iotka, caupan tykön olit, iotka sen myiän sidhoitt, nijn ottakan myiä todhistos sanan, ia warielkan 12. miehen walall, ettei hän ikänäns mynytt sitä kalua, ia sen tähdhen ei mahda hän sitä maxa eli omista, Ios hän sen walan woi käydhä, nijn olkan wapadhettu, Ia se quin ei woinutt warkautta tyköäns poisiohdatta, olkan warkaus hänen tykönäns ia andakan wlos häirityn, ia 40. ma~rka päälisexi, maxa se wähemmän quin 1/2 ma~rka, käykän sama iohdatoxen; ia maxakan quin ennen on sanottu sencaldaisist warkauxist, pandin pitä mös senkaldaisella tunnustoxilla pois iohdatettaman.
22.	Nytt anda se iolda häiritän, sano, että hän on palkann~ut, eli linnan ottanens ioldaculda, nijn pitä sen takauxeen pandaman; Tule se quin sen omista, ia sano lainnanneens, eli palkal andanens: Nijn ottakan sis sen ioka itzens sito, ia palkan sildä ioka pannut on, ia se olkan wapadhe ioka tyköäns iohdatti; Nytt sano se ionga tyghö iohdatetan, ei ikänäns sitä omans oleuan eikä lainanneens, eli palkalle pannens, se maatkan, kihlacunnan nimitöxelle.
23.	Nytt käsitetän molemat sekä waras että warkaus, nijn omista se caiken mitä warkalla on hänen cansans, quin hänen omans oli, ia sen iällens omans otta ionga waras warasti: Ios mös ioku mw mies warkan kijnni otta quin se iolda hän warasti, nijn mahta hän sen omista mitä warkalla cansa on, pitzi sitä quin hän warasti sildä quin iälkin kaiuapi, ia ionga tähden hän kijnni otettin, sen pitä isändäns iellens saaman, paitzi penningeit ia penningein wahingon.
24.	Nytt warasta ioku kirkos eli kirckoaidhalla muilda eli samast kirkost kirkon kalua, eli sitä tauara quin kirkon hallus on, eli särke kirkon, Sadhan se kohta kijnni, ei pidhä hänelle oleman sijnä enämbi rauha quin muallakan cussa hän warkaudhen cansa löytäissin, ia ios hän sidhotan laillisesti sijhen syyhyn, olkan se warkaalda oikeudhen ioka händä on nuhdellutt, ioka syystä hänen rikoxens iälkin; Ios mös oikea Syynsanoia on saapuilla, nijn rådhatkan itze oman warkaus; Ioldei se ole saapuilla, nijn on hän kirckon rahanhaldian hallus ia pitäiän miesten.
25.	Warasta mies Toisen puutarhast omenit eli muita hedhelmä, Tule Talonpoika ia käsittä hänen sijtä, nijn ottakan hänen waatteens merkixi, taita hän tunnusta cahden miehen Todhistoxella nijn maxakan 3. ma~rka ia wahingon iällens, ia ei mahda hän saadha sitä wariella. Tule miehen Tappo, haauat eli Sinist taicka punaist heidhän waihellens olkan se caxi maxos quin Isände saapi, ia se maxamatt quin se saapi ioka tuli warkais.
	Hacka mies omenapuun mahan eli muun hedhelmäitzeuän puun, puu Tarhas, maxakan 3. ma~rka. Mwrta hän oxan hedhelmä puusta, maxakan 6. äyri, ios hän tyköä otetan tunnustaiain cansa, Nytt soimatan se hänelle, warielkan 12. miehelle, eli maxakan quin ennen on sanottu.
26.	Nytt mene mies Toisen yrti Tarhan eli kaali tarhan, warasta laukoi, yrteiä eli kaalia sawtetan sijtä, maxakan 3. ma~rka, ia iellens wahingon, Jös ei käsitetä, warielkan 12. miehen walall. Warasta mies herneitä, Naurijta pawia, käsitetän päldä, maxakan Selkä kuormast paatin käymisestä, eli kannatoskormast 3. ma~rka colmia iakoon, ioka kuormast, Selkä kuormast 6. äyri Synsanoian, Soimatan se hänelle, warielkan 12. miehen cansa, eli maxakan quin ennen on sanottu.
27.	Warastapi ioku humalita humala Tarhast luodhoist eli kareist, eli cusa hän casuais, sawtetan tyköä, sidhottakan ia wietäken käreiän, duomittakan Selkä nahka pois, eli iäsen, sen iälkin qu~i~n hänelle syy annetan, Soimatan se hänelle, warielkan sen iälkin quin syy anda, eli maxakan quin ennen on sanottu.
28.	Warasta ioku kaloia werkåista, merdhåista, ongista eli muista kalan pydhyxistä, löytän pääldä, maxakan 3. ma~rka. Warasta mies werckoia eli kalan pydhyxitä, seisokan warkan oikeudhen, custakin sen iälkin quin se maxapi.
29.	Anda mies Toiselle syyn paatin Sijrtämisesta, warielkan 12. miehen cansa eli maxakan 3. ma~rka.
30.	Cussa mies laillisesta löytä warkaans, nijn pitä hänen annettaman kuningan Nimitösmiehen, päästä hän sen nijn wastakan sijhen asiaan, quin warkan tuli wastata.
31.	Se quin löyndö löytä tiellä, eli wlkoa tietä, mikä löyndö se olla taita, hänen tule sen cuulutta Tiellä, tien waeldauaisten edhes iotka händä seurauatt, eli wastan tuleuat, iollei nijtä ole, nijn tiedhyttäkän ensimäises kyläs ia pitäiähäns edhes kihlacunnan käreiäs, eli maan käreiäs, Jos se tule quin kadhottanut on, ennen quin cuulutettu on, ia sano merkin, oikean tundo tiedhån, nijn wannokan omaxens cahden miehen walalla, itze colmanna, ia ottakan omansa ilman lunastost; ios ei tule se iälkin ioca Tunnusta omaxens öön ia aiastaigan sisällä, ottakan kuningas caxi osa, ia colmannen se quin löyti.
32.	Nytt taita sillä quin löyti todhistaiatt olla, että hän laillisesti cuuluttanut on, nijn wannokan se omaxens quin cadhottanut on, cahden miehen cansa itze colmandena, ia ottakan omans iällens, ia se omista colmannexen löydhyst ioca löysi, sen iälkin quin hyuätt miehett laskeuat, ehkä quinga se löyndö oliskan parembi eli pahembi: Turua mies cuulutoxen tunnustaihin, ia ne kieldäuätt, Nijn maxakan sakon ia pitäkän warkan nimen, iocaitzest kappalest sen iälkin quin cukin ombi.
33.	Nytt löytä mies löyndö wlkåna kihlacunnast, nijn pitä hänen wiemän sen Ensimäisen kyleen, ia sijhen iättämän, ia andaman cuulutta: Sillä ettei pidhä yhtän löyndö wlos kihlacunnast wietämän cussa se on löytty, ennen quin wlkona on öö ia aiastaika, eli totinen omistaia ielkin tule.
34.	Nytt taita mies löytä toisen Eläimen, heuoisen eli Tamman, Eli häriän, lehmän, lamban, wohen, eli sen quin on nautittapa Eläiäin, sen tule omistaian itzellens wannoa itze colmanna, ia ottakan sijtten iällens omans ilman lunastamatt; Ia löytäiä wapattakan itzens warkaudhest, cuulutoxen tunnustoxilla. Heuoisella, Tammalla, ia häriällä, mahta mies työtä tehdä, ia asioitans aia, kihlacunnan sisällä ia ei wlkona, sijtten quin laillisesti cwlutettu on, ia käreiäs aruattu ia laillisen domion päälle on ottanut, sijhen asti että oikea omistaia taita tulla, Se quin työtä teke sen cansa eli asioitans aiapi ennen quin laillisesti cuulutettu on, maxakan 3. ma~rka.
35.	Löytä mies randa aijuua, meri wedhest, eli maa wedhestä, cussa ei oikea omistaia ole tykönä Eli hänen sanans, ia ei tiedhä cunga hänen omans tullut on, cuulutta sen laillisesta, nijn omistapi se colmannexen ioka löysi, ia omistaia caxi osa, käykän se ioca cadhottanut on wahuan tunnusmerkin cansa, ia cahden miehen todhistoxen cansa, ia ottakan omansa iällens. Ioldei hän tule öön ia aiastaighan sisällä, nijn ottakan kuningas caxi osa, ia löytäiä colmannen. Löytä mies weden pohiasta löydhön, ia cuulutta laillisesti, tule omistaia nijn ottakan oman~s, ios ei tule yhtän quin laillisesti omista, quin ennen on sanottu, Nijn omista kuningas puolen löytäiän cansa, ei mahda yxikän heildä sitä otta.
36.	Caikis paikois cussa löyndö löytän, nijn pitä löytäiän wapattaman itzens warkaudhest, ensin cuulutoxen todhistailla, ia sijtten wannokan se omaxens ioca cadhottanut on cahden miehen walalla, ia itze colmanna ioca kadhotti, ia sijtten ottakan omansa iellens: Caicki ne, quin Tauarat päästäuät tulen edhest, eli merest, taicka Sodhan edhest, olkan sitä parambi mies, ia ottakan nijn palio sijtä tauarast quin omista suopi ia anda tahto.
37.	Nytt otta ioku mies omin luuin, ilmain luuat eli palkatt, toisen miehen, Orihin, eli Tamman, aiapi, wetäpi eli mitä työtä hän sillä tekis, tule oikea omistaia cohta iälkin, ia käsittä sekä heuoisen että aiaian, nijn pitä hänen käreiän wietämän, ia olkan se hänelle, ios hän tahto hänen tehdä warkaxi eli Röuärixi sen iälkin laki nijstä pitä.
38. Tähkätaaka.	Nytt warasta mies iuuiä pellolda, ia warasta Iumalan lukun taka, ia kanda kuormans Riheen eli metzän, ia Tappa, taicka hän nytki päädh pellolda eli kuhiloista cumman hän nijstä teke: Se quin nijn teke, hän cutzutan Tähkä Taakaxi; löytän hän sijtä työstä, ia wåitetan käreiäs lailla eli todhistoxilla muutoin sidhotan, nijn on hän cadhottanut hengens ia hyuuydhens. Mutta karian waras on se quin Eläuitt Eläimitt warasta, ia on wskottapa, että muinen on se cutzuttu karian warkaxi, ioka wlkon metzest Iumalan lukun taka on warastanutt. Ninquin se cutzuttin Tähkätakaxi, ioka wlkoa pellolda, Iumalan lukun taka kunga ei Talånpoika ei tainnut luckua panna, ia sentähden sanottijn se, warastauan Iumalan lukun taka: Ia sentähden pandin sen päälle swrembi sacko, sillä että se quin sen teki, hen oli cadhottanut sekä hengens että hyuudhens, Se quin ei tapahtanut muun warkauxen cansa: Se luettijn corkemmaxi, qu~i~n wlkoa otettin quin se ioca sisäldä lukun ia auaimen taka otettijn, Nijn ei ollu se oikein karian waras, ioca huoneista warasti Eläimett, ia ei cadhottanut Enämbätt quin hengens, Ehkä nytt näissä asiois toisin tehdän ia duomitan.