Varkaudhen kaari. 1. Sen Syystä ioka miehen Emännen warasta, eli haukuttele, pois henen tyköens, Ja irdaias waimo ioxe pois naineen miehen cansa. 2. Ios karian waras warastapi naudhan, Sighan, Lambaan eli muun Eläimen 3. Ios karian warkalla on Taloin yhdys iongun cansa eli lapsia polia. 4. Ios karian warkalla on Emändä ia sille annetan mös syy. 5. Ios warasta ia käsitetän toorelda työldä. 6. Ios waras warasta puoli ma~rka, ia käsitetän sen cansa. 7. Ios miehelle Soimatan warkautta ia ei ole kädhestä löytty. 8. Ios mies warasta 3 äyri, ia wähemän puolda ma~rka. 9. Ios miehelle soimatan 3 äyrin warkaus. 10. Nytt warasta mies 3 äyri eli wähemmän. 11. Nytt warasta mies wohlan, karitzan, eli hanhen ia nappa sakost. 12. Sijtä ioka warkan käsittä ia laske rangaisematt, ia otta hänen edhestäns lunastoxen. 13. Quinga warkaudhen iälken tule tutkia, Ja ios warghas tahtå itzens wäellä wariella ia sijnä rikotan oui. 14. Ios mies Mene Toisen kartanon käsketty laillisesti käreiäs, ia Isändä seiså edhes otain cansa. 15. Quinga mies mahta caickinaista kalua osta tunnustosten ia toimen~ cansa. 16. Ios ioku häritze kauiallist eli Sårkallist, kulda, hopia, otia, eli mingä kaltainen Tauara se taidhais olla. 17. Nytt pakene mies kwlutoxen tunnustoxen tygö, ia quinga edhes pitä tuldaman miehen cansa iolda saatu on 3. wijckona. 18. Ios mies iolda saatu on ei edhes tule eikä todhistaiatt. 19. Ios mieheldä iåtakin häiritän, quinga sijtte pitä tunnustoxen ia toimen edhes tuleman. 20. Nytt kieldä myiä ettei hän ole mynytt eli andanutt. 21. Nytt ei lötä kaupan todhistaia, ia se kauppa häiritän. 22. Iolda häiritän, sano sen, palkanneens eli lainnan ottaneens. 23. Mitä sen pitä saaman ioka warkan on käsittänytt. 24. Ios warasta ioku kirkos, eli kircko aidhalla. 25. Sitä ioka omenåita warasta toisen omena Tarhast. 26. Hacka mies omena pwn eli mwn hedhelmä pwn. 27. Nijstä quin warastauat Laukoi, kaali, herneitä pauoia, naurijta, ia muita sencaldaisia. 28. Humalain warkaist luodhois. 29. Kalain warkaist, ia werkåin warkaist. 30. Ios mies anda toiselle syn paatin warkaudhest. 31. Ios nimitös mies laske warkan rangaisematt. 32. Iös löytö tieldä löytän quinga sen pitä iaettaman ia cwlutettaman~. 33. Mitä sen tule löytyst quin sen löytä ia se turua cuulutoxen todhistaijn ioca löyti ia iota Sortaan löytyst. 34. Ios löytä ioku löynnön wlkåna kjhlacunnast. 35. Löytä mies toisen Eläimen ioka arka on. 36. Ios ioku löytä Meri wedhest eli maa wedhest randa aiua eli lötä kahden löydhyn. 37. Quinga se mahta itzens luhtia warkaudhest, ioka löyti. Se quin otta toisen oman paitzi Lainnan ia palkan.
1.	Paras Kalu eli Tauara quin miehen Taloin Tarpeis on, se on henen laillisesti naitu Emändäns, Ioka sen warastapi häneldä, hän on corkein ia pahin waras, Sillä, se quin miehen Emännens haukuttele, ia iuoxe pois hänen cansans, Ios hän sen cansa käsitetän tuorelda työldä, nijn pitä hänen käreiän wietämän, Duomittaman ia ylöshirtettämän, ylitze caickia warkaita. Iollei mies suo hengiä Emännelläns, nijn wiedhen mös hän kärieiän ia duomitan eläuänä mahan kaiuetta. Nytt taita senkaldainen asia soimatta iollengi ia ei ole sijtä käsitetty, eikä ole täydhett todhistaiat tiedhås, nijn maatkan se kihlacunnan nimitöxell, ios ne luhtiuat henen olkan wapah. Sortauat ne hänen, maxakan 40 ma~rka, puoli Synsanoian, ia puoli kuningan, ia maxakan pijspan 6. ma~rka cumbigin. Ja käykett ripin ala. Ios Synsaoialla on täysi tietå sijtä kihlakunnasta iosa he pois iuoxit. Nijn tule kuningan fougdin ehkä kusa hän ne löydhäis, händä autta käsittämän nijtä molembia qu~i~n pois ioxit, ia tehdä häidhen oikeudhens, quin ennengin on sanottu. Ota ioku iongun lunastoxen heitin edhestäns, mwtoin ios Synsanoia rukoile heitin edhestäns, andakan Synsanoialle lunastoxen ia pälisexi 40 ma~rka kuningan oma sackå. Olkan sama laki ios Irtaias waimo iuoxe pois Naineen miehen cansa.
2.	Warasta ioku toisen Eläimen, naudhan, Sighan, lampaan eli wohen, mitä ikänäns hän warasta, sisäldä huonest, taicka wlkoa metzästä, quin aiastaighan wanha on, wätä wariohon ia nautitze sen siellä, taicka omasa huonesans, eli toisen miehen huones. Se quin nijn teke, Se cutzutan karian warkaxi. Ios hän käsitetän ia warkaus hänen cansans. Nijn pitä hänen sidhottaman ia käreiän wietämän warkaudhensa cansa, ia siellä tunnustettaman 12. miehen cansa, ia wannottaman, että hän on totinen waras sihen warkauteen quin hänen cansans sinne tuotijn, Sitte quin nijn on tehty. Nijn pitä hänen duomittaman hirsi puhun, Ia oleman maxamat tekonsa tähden, ia hänen maansa pälinen iaetan colmie. Ensimeisen osan otta kuningas, toisen Synsanoia ia colmannen kihlacunda.
3.	Ios warkalla on Taloin yhteys toisen cansa, lapsi puolet, eli hänen omat lapsens, ioinenga penningit ouat siselle hänen cansans; Ei mahda hän heidhän omansa rickoa, mwtoin ios se löytän täysillä todhistailla, että ioku nijstä on warastanutt naudhan hänen cansans ia salanut, ioldei nijn ole, nijn pitä heidhän osans ensin päldä iaghettaman.
4.	Nytt on karian waras nainutt, nijn pitä hänen Emännäns osan esin päldä iaettaman, mwtoin ios se löytän täydhen toimen cansa, että Emändä on warastanutt Naudhan hänen cansans, ia salanut, Nytt taita se quin wahingon sai, Eli kuningan nimitösmies, hänen Emändäns syyn anda, nijn tule hänen tunustaiat etzie, ia warielkan itzens 12. miehen walan cans, Ettei hän ikänäns salanutt eli nautinut sitä quin hän tiesi warastetun oleuan, woi hän sen walan käydhä olkan wapah. Ioldei hän woi, nijn käykän hänen maanpälisens iakoon, miehen oman cansa. Ios ioku anda nijlle Sytä, ioinen cansa varkalla on Taloin yhteys, eli penningit ouatt sisällä hänen cansans, nijn warielkatt ne itzens lailla, quin Emändäkin. Se quin karian waras on, quin nytt on sanottu, hän on kadhottanut sekä hengen, hyuuydhen ia maanpälisen.
5.	Nytt ei käsitetä miestä eli oteta Tuoresta työstä, ia hänelle soimatan senkaldainen asia, Nijn pitä kihlacunnan nimitöxen hänen taicka luhtiman eli sortaman; Sortan hän, maxakan miehelle iellens sen quin hän warasti, ia cansa 40. ma~rka colmie iakoon, ia ei hengiens mista, eikä hänen Tauaratans Rijpoita, wariellan hen olkan wapadhettu.
6.	Varastapi mies kulda, hopia, walmit penningit eli watteit, heuoisen eli odhat, eli mingäkaltainen warkaus se oliskan, ioca Enämbi 1/2 ma~rka maxa, Ia hen fangitan Tuorelda työldä, ia warkaus kädhest otetan, hänen pitä sidhåttaman ia käreiän wietämän, ia siellä tunnustettaman, quin ennen on sanottu, ia duomion pälle otettaman, ia hänen hirten andaman wedhettä. Ia maatkan sijtte maxamat tekons edhestä. Ia ei hänen Tauaratans iaetta.
7.	Nytt Soimatan miehelle täyttä warkautta, ia ei ole käsistä otettu, ia ei mös oikean etzikon cansa hänen huonestansa löytty, ionenga edhest hänen tule wastat, Eikä laillisesta hallosta saatu, nijn pitä kihlacunnan Nimitöxen hänen taicka luhtiman eli sortaman, Soluaiseuat ne hänen, maxakan miehellen iällensä sen quin hän mistaisi, ia pällä 40. ma~rka colmie iakoon, ia ei hengiens kadhottaman, eikä Tauarata Rijpoittaman luhtiuat ne hänen olkan wapadhettu.
8.	Warastapi mies 3 äyri ia wähemmän quin puoli ma~rka, käsitetän cansa ia kädhestä otetan, sen pitä sidhåttaman ia käreiäen wietämän, warkaudhens cans, ia siellä aruattaman, hänen pitä etzittämän 12 miehen cans, ia wannottaman hänen oleuaxi totisen tekien sihen. Nijn tule kihlacunnan pämiehen, selkänahan pois häneldä duomita, ia molemat koruat cansa.
9.	Nytt ei fangita miestä, eikä kädhestä, ia Soimatan hänelle, nijn warielkan itzens 12. miehen walalla, taicka maxakan iellens sen quin hän warasti, ia 9. ma~rka colmie iakoon ei mahda hän hirdhes rippua wähemmän Edhest quin 1/2 ma~rkan, ia ei mös sidhåtta käsiä seliän tagha, mutta sitoa kädhett eteen.
10.	Nytt warasta mies kaxi äyri, ia wähemmän kolme äyrie mistakann Selkä nahkans, ia toisen koruans, sen pitä <<todhistettama>> tpdhistettaman 6. miehen cansa, soimatan se hänelle, ia ei ole käsitetty työssä warielkan hänens 6. miehen walalla, taicka maxakan iellens sen qu~i~n pois on, ia pälisexi 6. ma~rka colmie iakoon.
11.	Nytt warastapi mies wähemmän quin kaxi äyri, quin ouat wohlainen, caritza, porsas, hanhi, eli mikä se taidhais olla, quin wähemmän maxa kahta äyrie, löytän ia todhistetan 2. miehellä Synsanoia itze kolmanden, nijn pitä hänen sidhåttaman aitaan eli Stuckijn, ia mistaman Selkänahkans. Soimatan se hänelle ia ei ole sijtä fangittu warielkan itzens 6. miehen walalla, Eli maxakan iellens sen quin hän warasti, ia 3. ma~rka colmie iakoon, cosca mies warasta 1/2 äyrin osan eli wähemmän ia ei käsitetä sen cansa warielkan 3. miehen walal, eli maxakan 6. äyri Synsanoialle. Se cutzutan nappaian sakoxi, ia olkan sen iälkin hänelle wähembi cunnia quin ennen.
12.	Se quin fangitze oikean warkan ia pästä hänen ennen quin hen lailla sorttu on, Nijn ei oteta lunastusta hänen Edhestäns maxakan 40 ma~rka, ios mös waras lailla woitetan, nijn ei oteta lunastusta hänen edhestäns, mutta ylöshirtetän, Råhke ioku sijtte hänen edhestäns lunastoxen otta, maxakan 40. ma~rka kuningan oma sacko ia lunastus cansa, Eli ioka laske warkan wallallans rangaisematt, maxakan 40. ma~rka. Ei mahda mös yxikän otta miehen hinda miestapost, mutta oikeas käreiäs lailla, Tehden toisen, quin nytt sanottu on, nijn on se lahia, ia ei se mitän seiso sille quin sen wlosannoi, sihen asti quin se lailla etzitän.
13.	Warastetan mieheldä iotakin, nijn pitä hänen sen napurejllens tiedhyttämän, mitä häneldä on otettu, nytt on hänellä lähes tietå cunga se on tullut, nijn pitä hänen sinne menemän 4. miehen cansa, ia anoman tutkelmisen, nijn ei tule häneldä etzikot kieldä, nijn pitä caxi miest etzimän cungin worons, Ja sen pitä sanoman ioca etzikon anopi, mitä hän on mistanut, Ia mingäkaldaist, nijn pitä sen iolda etzitän, sanoman mitä sisällä on, Nijn mahtauat he wapadhesti sisälle mennä, ia nijn etziä ettei Isännän tule wahingota heidhän puolestans, on se siellä sisällä, quin warastettu on, nijn pitä sen wisusti tutkittaman, ia catzottaman, ios reppänä on nijn swri laessa eli seinässä ackona, että se on sinne heitetty wahingon pälle wihan puolesta, ia warkaus ei ole alaskaiuettu, on se alaskaiuettu. Nijn ei ole se heitetty wahingoxi, ottakatt mös warin, ettei auckoa ole alamaisen alla, että senkaltainen menis alaitzen, Nijn tule Isännän etziä todhistos miehiet, ia warieleman itzens 12. miehen walan cansa. Nytt ei ole Reppänä eli ackona, eli iotakin sitä wika iosta hänelle piti wirhiä tehtämän, nijn pitä hänellä oleman todhistaiadh, ios hän kieldä häneldä etzikon, kieldäkän 3. ma~rkan päle, nijn pitä wartian oues oleman, Ja Isännen pitä hänelle sanomakapulan wlosleickaman, ia lähimäisille Nabureille sanan saattaman sinne tulla, Nytt tule mies iällens hänen <<Nabureittens>> Nabureittensä cansa; Nytt seiso isändä edhes otain ia Edhistoxen cansa, Saapi se cuoleman eli haauatt ioka edhes seiso warieleuan kädhen cansa, olkan maxamatt, Sauat ne cuoleman eli haauat iotka tuleuaiset ouat olkan se kaximaxos. Nytt rickouat he hänen ouens ylös, ia meneuätt sisällä, ia etzituätt. Löytän sieldä se wargastos iota he etziuätt, nijn mahtauat he otta hänen ia wiedhä käreieen; Ia seisokan siellä sen oikeudhen, quin ennengin on sanottu, Nytt ei löydhä he mitän sitä quin he iälkin etziuätt, olkan wapadhettu sijtä quin hänelle Soimattijn ettei he mitän sieldä löynnett, ia se maxakan 3. ma~rka ioca etzei, huonen rikoxest, ia ne olkatt caicki syyttömätt iotka cutzuttin, lukitut huonet tule miehen waroia, ia ei lukuttomia, waroikan kukin ne huonet, ioilla lucku ia auain on.
14.	Mene mies toisen tygö käreiän laillisella käskyllä etzimän ia tutkiman, Seiso Isändä edhes otain cansa, ia ei tahdo ylösauata huonetta. eikä mös maxoa edhestarita, nijn pitä miehen kijnni pidhettämän nijn kauuain quin huonet auaitaan; ios hän teke iotakin wahingo nin kauuain quin ne auatan iollengi miehelle, nijn on se caicki caximaxos. Ia caicki tyhies mitä hän saapi eli hänen apulaisens, mikä se on haaua eli Tappå.
15.	Osta mies toiselda karia kauiallist eli sorkallist, eli mikä se oliskan ne pitä caicki toimen ia todhistaiain cansa ostettaman, Se quin todhista pitä oleman, wahuan Taloin miehen omasta waldakunnasta, sijtä kihlakunnast kusa kauppa tehtin, Ja oleman~ hyuä edhestä, että se on oikein saatu quin wlosmydhän; ia sijnä pitä tykönä oleman wijmeistäkin caxi wahua Taloin miestä, quin sen todhistauatt, että se kauppa tehtin, tehdyn kullan, hopian, ia muun tehdyn malmin, tehdytt
Coska käsi Eli kättä annettu on, silloin on laillisesti ostettu.	odhatt, leikatut wattet, lukuliset huonet ia ouitetut, pitä toimen ia todhistosten alla ostettaman, quin ennen on sanottu. Cosca kättä on löty, waroittu ia todhistettu, silloin on laillisesti ostettu.