Agricolaverkko

Agricolaverkon vintti


Sanan Saattaja Viipurista 1833, nro 18
AGRICOLA


Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1833 * Seuraava

-1-

Sanan Saattaja Viipurista,

Lauvantaina 4. päivä Toukokuuta 1833.
N:o 18.
Huomena Nelj. Sunnunt. Päsiäisestä, saarnavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa: Ojennus huoneen Saarnaja Hougberg; Suomalaisessa: Apulainen Relander; Saksalaisessa: Curam gerens Charenius.
Usko Jumalaan.
Herran töitä tutkistellen hengi maassa hämmästyy, armoansa ajatellen usko, ilo ilmestyy; sinun, Isä iäinen, tundee sydän suloinen.
Kaikkivallan korkeutta maa ei mahda ymmärtää, Luojan suuren laupiutta järjen kautta käsittää; sinun, Isä iäinen, tundee sydän suloinen.
Kaiketi on kaikuvainen korva tehty kuulemaan, silmä luotu liikkuvainen ihme-töitäs tutkimaan; sinun Isä iäinen, tundee sydän suloinen.
Hyvän suondo sieluissamme tekiästä todistaa, rakkautta rinnoissamme vakaisesti vaikuttaa; sinun, Isä iäinen, tundee sydän suloinen.
Rakkaus on riemu suuri, valmis vainot välttämään, Jumalassa on sen juuri, perustettu pysymään; sinun, Isä iäinen, tundee sydän suloinen.
Iloinen on itsellemme usko jalo Jumalaan; siitä vielä veljellemme hartautta havaitaan; sinun, Isä iäinen, tundee sydän suloinen.

-2-

Permalaiset eli Bjarmalaiset.
( Jatkanto N:rosta 12. )
Niin kuin jo ennen nimitettiin, matkustelivat Normannit usiasti Bjarman eli Perman maahan, pyytäen täällä rikkautta sekä kaupan että sodan voitolla.
Näin oli myös Ruotsin Kuningas Ragnar Lodbrok eli Karvahousu purjehtinut tänne.
Suomalaiset, jotka silloin auttoivat Permalaisia, olivat hyvin varmat joutsella ampumaan ja suksilla hiihtämään, niin että he tappoivat usiampia hänen miehistänsä ja sitten suksillansa karkasivat pakoon.
Vihdoin sai hän heitä seisahtumaan oikiaan ja isoon tappelukseen, jossa hän myös heitä voitti.
Tämän voiton piti hän niin merkillisenä, että hän, sen muistoksi hakkautti runot vuoreen.
Ja tämä Ragnar oli hyvin mainio ja miehuisa sankari Ruotsissa.
Se oli piammasti 900 ja 1000 vuotta Kristuksen syntymän jälkeen, kuin näitä matkoja parhaimitten tehtiin Normanneilta ja vielä löydetään heitä tänne viimeisen kerran purjehtineen vuonna 1222 Kristuksen syntymän jälkeen.
Tästä ajasta alkain loppuivat nämät metelit ja siihen arvellaan syyn olleen, että Venäläiset näinä aikoina olivat vähittäin vaeltaneet ylemmäksi pohjolaan ja panneet täällä asuvaiset kansat heidän valtansa alle, mutta sotia niin väkevää ja suurta kansaa vasten, kuin Venäläinen kansa oli, pidettiin jo vaikiampana.
Paitsi sitä, olivat Ruotsalaiset jo kauvan ennen tätä aikaa vastanottaneet Kristin opin, vaan Kristin oppi pehmentää raa-an ja julmankin ihmisen sydämen ja taivuttaa näin muodoin häntä rauhallisiin menoin.
Mutta mihinkä nämä Suomalaiset kansat, pohjaisesta Venäjän maasta nyt lienevät hävinneet, koska heitä siellä enempää ei kuulu ?
- Osittain ovat he mahtaneet tulla sekoitetuksi Venäläisten kanssa, osittain työnnettiin heitä alemmaksi niihin paikkoin, jossa nyt vielä Syrjänit ja Permakot asuvat, osittain ovat he myös mahtaneet paeta etemmäksi länteen päin, se on nykyiseen Suomen maahan ja arveltava on että Savolaiset kuin myös osa Karjalan maan asukkaista ovat Archangelin Guberniasta kulkeneet nykyisiin asuntopaikkoinsa.
Ehkä nyt vanhoina aikoina, koko pohjainen kulma nykyistä Venäjän maata kutsuttiin Ruotsalaisilta Bjarman maaksi, niin löydetään kuitenkin Venäläisten ajan tiedoissa että nämät samat maan ääret, heiltä, se on Venäläisiltä nimitettiin Savolotschen maaksi.
-- Niissä puhutaan myös Permalaisista, mutta nämät Permalaiset eivät asuneet pohjan meren rannalla, vaan alempana etelään päin, niissä paikoissa, joissa tämän kansan jäännökset nytkin vielä asuvat, se on, Perman Guberniassa niin kuin myös itäisessä osassa Vologdan Guberniaa.

-3-

Mutta mitäpä siihen liene syynä ollut, että Ruotsalaiset kutsuivat niitä Permalaisiksi, joita toiset nimittivät Savolotschen Suomalaisiksi ?
Tätä asiaa täydellisesti käsittää emme taida, mutta jos arvella saisin, niin sanoisin: Permalaisen kansan, niinä aikoina, koska Ruotsalaiset parhaitten tänne purjehtivat, asuneen ylempänä pohjaan päin.
Mahdollinen on myös, että Permalaiset, jotka olivat kuuluisat ja julkiset kauppansa kautta, matkustelivat omasta maastansa jää meren rannalle ja myöksentelivät täällä tavaroitansa eli vaihtelivat toisia niitä vastaan.
Mutta se kansa, joka isoa kauppaa pitää, on tavallisesti rikas ja niinkuin rikkaalla ja varakkaalla miehellä on monta käskyläistä, niin on rikkaalla kansalla monta alammaista.
Jos nyt Normannilaiset täällä kauppaa pitivät Permalaisten kanssa ja näkivät kuinka nämät pidettiin suuressa arvossa muiltakin, niin kutsuivat he koko tämän maan Permalaisten maaksi.
Näin kutsutaan vielä nytkin meiltä, koko se iso maa, jossa Saksan kieltä puhutaan, Saksan maaksi, ehkä Saksalaiset oikiastaan asuivat ainoastansa pohjaisessa kulmassa tätä maata.
Vaan nämät Saksalaiset pitivät ennenvanhaan kauppaa Suomessa; heitä siis Suomalaiset tunsivat; heitä, se on Saksan maan kauppioita, kutsuivat he alusta Saksoiksi ja sen perästä saivat kaikki Germanian asukkaat saman nimen.
Samalla muotoa oli se myös Ruotsin nimen kanssa, sillä se osa Ruotsin rantamaata, joka on likin Suomea, eli Suomeen kuuluvaa Ahvenenmaata, kutsutaan " Ruoslagen "; tätä rantaa tunsivat Suomalaiset paremmin, kuin muita osia tästä maasta ja siitä saivat kaikki tämän maan asukkaat nimen; " Ruossalainen. "
Myös Estlannin maasta kuuluu oikiasti ainoastansa se reuna Viron maaksi, joka koskee Ingerin maahan; siitä kutsuivat Suomalaiset sekä koko Estlannin, että myös Liivin maan asukkaat, Virolaisiksi.
Olisiko se siis outo, jos Ruotsalaiset, jotka pohjan eli jäämeren rannalla kauppaa pitivät Permalaisten kanssa, olisivat koko tätä maata kutsuneet Permalaisten maaksi ?

-4-

Kauppa laivain kulku Viipurissa vuonna 1832.
( Jatkanto N:rosta 17. )
Seuravaiset laivat ovat v. 1832 tääldä pois menneet.
Laivain pääluku, ja mitä kukin vienyt on.
Mihinkä laivat ovat purjehtineet ja mitä kukin myötänsä vienyt on.
Kauppahuoneet. Tuotu. Viety.
Laivain luku. Lasti. Laivain luku. Maan paikat ja Kaupungit. Lasti.
116 Lautoja ja lankkuja. Lautoja ja palkkia. Lautoja ja tervaa. Suolaa ja jauhoja. ( Ballastina ) Tyhjänä ( Ballastilla ) Lautoja ( Jäi tänne talveksi. )
Amsterdam Ahrendahl Bordeaux Cadir Cettes Geoster Göteborg Honfleur Helsingfors Hull Ipsweatar Kirjola Liverpool Lovisa Lynn Mallaga Marseille NyCarleby S:t P:burg Stavanger Sevilla Wisbeatch Yarmouth ( Jäi tänne talveksi. )
Lautoja ja lankoja. Lautoja ja tervaa. Lautoja ja lankkuja. Tyhjänä Ball. Lautoja. Tyhjänä Ball. Lautoja. Suolaa ja jauhoja Ball. Tyhjänä Ball. Lautoja.
Hackman et C:o G. J. Heyno Rosenius et Sesemann T. Tichanoff
Lestiä. Lestiä. Ylimalkain
Pienin Laiva oli Suomalainen, 27. Lestiä kannattava.
Suurin Laiva oli myös Suomalainen, 275 1/2 Lestiä kannattava.
Ensimmäinen laiva tuli tänne 12. p. Toukokuuta.
Viimeinen läksi tääldä 15. p. Marraskuuta.
Seilaamisen aika oli siis edesmenneenä vuotena 6. kuukautta ja 13. päivää.
Hyviä siemen otria myydän Rapatin hovissa Cederholmilla 11. ruplasta tynnyri.
Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tykönä vuonna 1833.
Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.

Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1833 * Seuraava

Agricolaverkon vintti