Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 15. päivä Kesäkuuta 1833.N:o 24. Huomena Tois. Sunnunt. Kolminaisuud. p. saarnavat: Suomalaisessa seurakunnassa: Aamusaarnan Apulainen Relander; puolip. saarnan v. Kirkkoherra Poppius; Ruotsalaisessa: Phil. Doktori ja v. Kirkkoherra Wirenius; Saksalaisessa: Curam gerens Charenius. Vilu-Taudista. Muinen vanha Vilu-tauti, viksi-huuli, vihta-parta, roima-housu, home-silmä, jonga kallon harmaat karvat, hopiaiset, hohtavaiset, paistavat kuin päiväisellä tuohi-koivut kuusistossa, - muinen vanha vilu-tauti, kyssä-selkä, kongo-nokka, leuka-luiden louskuttaja, kulki kylmänä kesällä kauhtanassa karheassa, tappuraisessa takissa. Äijä hassu hallavana pitkin maata matkusteli ynnä pahan puolisonsa, poltto-taudin tuskallisen. Tämä paha parikunda emä eripuraisuuden, viipyi kerran vierahana kauan minun majassani, yli määrän matka-miehen. Ukko, se ukura-silmä, kova-koura, kylmä-kynsi, majan jääksi jahdyttäjä [ p.o. jähdyttäjä? ], jolla ovat otsan alla, ryppy-kynnöksen rajalla, silmä-ripseet riippuvaiset kaharassa kahden puolen nenän juurta juurevata, nosti metelin menoissa. Tämä ukko täydellinen, tämä kuuluisa kupias, ärjästeli äkeästi, kauas karkoitti kotoa ensin aina emändänsä, <> kovin hammasta kiristi, että silmät sameroiset iskit tulda tuimuudesta, parta jäisenä järisi, tukka luminen tutisi hartioilla hajallansa. -2-Vaan ei vaimot myöden anna miehen kourista kovangan. Niimbä tässäkin todella, takaisin nyt tulduansa, vino-silmä, vipsu-huuli akka aina voiton otti. Ämmän posket punehtuivat, eukko otsansa rypisti, veti löylyn laupiolle kylmyydessäkin kovassa, ajoi pakkaisen pakohon, että virsut vilahtelit, josta jälle julma vaiva, tuska polttava povehen tuli tuvan haldialle, että kurkkukin kihisi kieldä kastaissa vetehen, hiki kiehui karvan päihin ruumihista riutuvasta, tauti päätäni porotti. Muistutellen vielä muita, kautta oman koetuksen, mainittava ombi myöskin, kuingan vasta viekkahasti pääsin vieraista vapaaksi: - minä syötin, minä juotin heitä häpemättömiä ensin vierahan varoilla; mutta koskan koetellen tulin tavat tundemahan, syötin heillä karvaat kaakut, juotin juomat katkerammat, annoin maistaa kiinan kuorta, latkia leivätä liendä. - Havaittaissa huonot herkut, näin on muinen moni muukin vieras viipyvä paennut. Salomoni. Vertaus. Israelin kansan viisas Kuningas Salomoni oli istunut isänsä Davidin istuimella yli kolmen kymmenen vuoden ja ko-onnut koko-maailman tavaroita ympärillensä ja nautinnut kaikkia tämän elämän huvituksia. Yhtenä päivänä tapahtui, että Auringon terä pimeni, josta yli maakunnan pimeys muutamiksi hetkiksi leveentyi. -3-Näin istui hän yöhön asti, siksi kuin tähtein laumat taivaan laelle nousivat. - Nyt nosti hän silmänsä linnun rataa kohden ja ulospuhkesi: " Jumalan laumat, jotka yli auringon ovat, vaeltavat kaikki ijankaikkisessa kirkkaudessa ja lakkamattomassa ihanaisuudessa ja muuttumattomassa loisteessa, mutta päivän suuri tähti, joka maata valaisee, muuntuu kasvoiltansa ja pimenee; - ja kuun piirikka on lakkamata huikentelevainen, ja tähtein lennot alati kuun alla leimahtelevat ja revon tulet liekitsevät ja maan päällä huojuvat petolliset ilman tulet, ja kaikki ovat ne silmän räpäyksen luomat. " - " O, maailman huvituksia! " huokasi nyt Kuningas, teitä ihmiset etsiskelevät, ehkä he silmänsä yli tähtein nostaa taitavat. " - Näin muodoin istui hän kauvan aikaa katsellen taivasta. Sitten astui hän alas ja saarnasi: " Kaikki on turhuus auringon alla. " Koirista. Englannilainen Upsieri seisoi kerran Parisissa eli Frankriikin pääkaupungissa sillalla, joka juoksee Seini kymin ylitse. Koira joka juoksenteli siltaa myöden hieroi märillä käpälillänsä Herran saappaat, niin että hänen piti kutsuman saapasharjajaa puhdistamaan saappaansa, sillä tämänkaltaiset miehet seisovat tavallisesti suurissa kaupungissa aina valmiina niissä paikoissa, jossa paljo väkeä kulkee, pyytäen tällä tavalla elatuksensa. Mutta kuin sama asia usiamman kerran tapahtui, näki herra sen oudoksi, ja havaitsi pian, kuinka koira välistä meni jokeen, hiereli siellä itsiänsä mudassa, odotteli, jos joku kiiltävillä saappailla kulki sivun, joita hän sitten hiereli märjällä ruumillansa. Tämä koira oli nimittäin saapasharjajan koira, joka tällä tavalla hankki isännällensä työtä ja rahaa. Upsieri osti suurella summalla koiran, vei sen Englantiin, mutta kahden viikon perästä löydettiin hän jälleen Parisissa, entisellä isännällänsä. Lienekö hän uinut sen salmen yli, joka eroittaa Englannin Frankriikista ja joka kapiammasta kohdasta on puoli neljättä penikulmaa leviä ? ( Jatkanto toiste. ) Seka Sanomia. Irlannin pappi, joka tavallisesti luki saarnansa paperista, tuli kerran talonpojan tykö, joka luki Pyhässä Raamatussa Prophetan Efaiaksen ennustuksia. -4-" Minä ennustan " vastasi toinen. " Kuinka, sanoi saarnaja, ett hän sinä ennusta, sinä luet ainoastansa Prophetan ennustuksia. " Jos teidän saarnanne lukeminen on saarna, niin pitäähän ennustuksenkin lukeminen olla ennustus " kohtasi talonpoika. Vanhoina aikoina oli Ruotsissa se tapa, että koska miesi vaimonensa kulki pitoihin eli johonkuhun juominkiin, niin otti vaimo kerallansa ruumiin puetus vaatteet, sillä niin pian kuin mesi ja olut nousi miehille päähän, niin nousivat niistä tavallisesti tappelukset ja moni sai semmoisen kumauksen, että hän jäi paikalle, jossa sitten tämä puetus oli tarpeellinen. Seuravaiset Laivat ovat tänne sisälle juosneet : Kesäkuuta Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mistä paikasta. Millä Lastilla. 10. p. Elias. J. Tschurkin. St. Petersburg. Viljalla. 11. p. Morgenstern. J. Appel. D:o. Tyhjänä Ball. Virginia et Sophia. M. Havighorst. Bremen. 12. p. Camilla. A. Juell. Cadix. Suolalla. Susanna. Th. Daniel. Bremen. Tyhjänä Ball. 13. p. Place. Th. Harland. Hull. Seuravaiset ovat täältä pois lähteneet : Kesäkuuta. Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mihinkä paikkaan. Millä Lastilla. 7. p. Proven. J. Hansen. Öresund. Lautoilla. 8. p. Ajax. A. Storeij. Hull. Lankkuilla. Battens. Victorij. B. Paulsson. Götheborg. Lautoilla. Fiedelitas. H. J. Miedbrodt. Sevilla. Commerce. A. Korsholm. Mallaga. Mary-Ann. H. F. Heikens. D:o. 12. p. Snowdon. E. Edwards. Gloucester. Lankkuilla, Battens. Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tykönä vuonna 1833. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.
|