Agricolaverkko

Agricolaverkon vintti


Sanan Saattaja Viipurista 1833, nro 23
AGRICOLA


Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1833 * Seuraava

-1-

Sanan Saattaja Viipurista,

Lauvantaina 8. päivä Kesäkuuta 1833.
N:o 23.
Huomena Ensim. Sunnunt. Kolminaisuud. p. saarnavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa: Apulainen Relander; Suomalaisessa: Phil. Doktori ja v. Kirkkoherra Wirenius; Saksalaisessa: Curam gerens Charenius.
Maatiaisista kasvuista, joita kato-vuoden varaksi leiväksi kerättämän pitää.
Niitä jyvien laia, joita meillä viljellään, tässä ei kutsuta maatiaisiksi sentähden, ettei ne koskan ole itsestänsä Suomen metsissä kasvaneet; niitä ovat epäilemätä Suomalaiset osittain tuoneet myötänsä, koska he tälle maalle muuttivat, osittain myös täällä asuessansa muilta kansoilta saaneet.
Koska mainitut viljan lait niin muodoin eivät ole tämän pohjaisen maan luonnolliset, maatiaiset hedelmät, niin maan viljeliä Suomessa ei koskan kevät-vuodesta taida varmassa uskalluksessa olla, ettei suuri osa hänen työstänsä kuka tiesi mene hukkaan ja ettei hänen syksyllä pidä kato-vuotta niittämän.
Sen, joka tiuriimassa tilaisuudessa elää, pitäisi siis kaikena sulan aikana, niin pian kuin hän mahdollisesti joutaa, keräämän maatiaisia, ruokavia hedelmiä maasta, ettei hänen talvella, puutoksen päivinä, täytyisi, leipää saadaksensa käsin käymän petäjään, muussa mielessä kuin siinä, että hän sen kokonansa, eli laudoiksi särjettynä, eli tarvet-kaluiksi tehtynä saisi kaupiaalle kaupituksi; sillä jokainen arvaa kuinka vähä ruokavuutta petäjän kuoressa eineeksi löytyy, ja kuinka vaarallinen terveydelle paljas petäjäinen, niinkuin myös olkinen ja ruumeninen leipä mahtaa olla.
Ne ruokavammat ja leiväksi paremmin luonnistuvat kasvut meidän maassamme, joita kaikella mokomin pitäisi kerättämän ovat: <> 1:ksi Nummi- eli kangas-jäkälä eli kangas-karvet eli Islannin sammal ( Lichen islandicus ).

-2-

- Ennen kuin se ruoaksi kelpaa, pitää siitä katkeruus ensin pois eroitettaman, kylmällä lipiällä, eli kalkki-vedellä.
Yhdelle naulalle kuiville ja ruuvuista puhdistetuille jäkälille tarvitaan kolme kannua puhdasta kylmää vettä ja 4 luotia koivun tuhkaa eli 2 luotia puhdistettua potaskaa.
Senkaltaisessa lipiässä pidetään jäkälä vuorokauden, kynässä eli tappi-niekassa sammiossa ja hämmenetään väliste.
Vuorokauden päässä juoksutetaan lipiä pois ja puhdasta vettä kaadetaan päälle, jolla valellaan niin kauvan, kuin vesi ei enään ole vihavan makuinen.
Uutta kylmää vettä kaadetaan päälle ja seisatetaan yökauden eli enämmin, että lipiän maku tulisi tarkasti poisteroitetuksi.
Sitten pannaan jäkälä, pusertamata, ettei senkautta jäkälä-tärkkelys ja ruokava aine hukkaan menisi, kuivamaan.
Ettei mainittu ruokava aine katkeruuden kanssa jäkälästä häviäisi, katsotaan, ettei lipiä ole väkevämpää kuin neuvottu on.
Se niin muodoin kuivattu jäkälä survotaan ja jouhetaan [ p.o. jauhetaan] samoiksi tarpeiksi, kuin muutkin jauhot.
Katkeruus sanotaan myös jäkälistä saataman pois kalkki-vedellä *).

-2a-

[ *) Utomordentligt Bihang till Finlands Allmänna Tidning N:o 265 - År 1832. ]

-2-

Ruupuinensa, niinkuin se metsästä tuodaan, pannaan jäkälä tavalliseen kalkki-veteen, jossa sitä muutaman päiväkauden seisatetaan ja väliste hämmenetään.
Sen jälkeen pestään se puhtaaksi kalkki-vedestä ja puhdistetaan rikoista, kuivataan ja jauhetaan.
Mainittua lipiää on myös tehty yhdestä osasta kalkkia ja kolmesta tuhkaa, jossa jäkälä kahden vuorokauden päässä on eroitettu kaikesta luonnollisesta katkeruudestansa.
Sitten pitää jäkälät huhdeltaman ja jätettämän puhtaassa vedessä seisomaan 10 eli 12 tiimaa, että lipiän maku tulisi poiseroitetuksi.
( Jatkanto toiste. )
Vartian yö-huuto kellon lyötyä.
Varjelkon Jumala, jolla on valda, Kansa ja Kaupungi vaarojan alda !
Kello on kymmenen lyönyt.
Kello on yks'toista lyönyt.
Kello on kaks'toista lyönyt.
Kello on yksi jo lyönyt.
Kello on kaksi jo lyönyt.
Kello on kolme jo lyönyt.
Kello on neljä jo lyönyt.
eli Kello on kaikunut yksi; Kello on kaikunut kaksi; Kello on kaikunut kolme; Kello on kaikunut neljä.

-3-

Ätikkä-joki.
Eteläisessä Amerikassa, liki Popayan kaupungia, on joki, jota siellä kutsutaan Rio vinagre eli ätikkä-joeksi.
Se lähtee korkialda vuoren seläldä, juoksee matkan, ja menee maan sisään; muutamia virstoja siitä paikasta ilmestyy se jälle maan alda, nousee hyvin korkiasti pystyyn, ja langee taas maahan, niinkuin kaunis veden-vuoto eli veden konsti.
Jos kuka menee liki sitä paikkaa, missä joki nousee, niin hän pakoitetaan siitä pois hienolda vedensumulda, joka on kielellä hapan ja kirveldää silmiä.
Seka Sanomia.
Italian maassa on ilma hyvin lämmin ja vieno ja harvoin on siellä niin kovaa pakkaista, että veden pinta kävisi jäähän.
Kerran tuli Suomalainen alus Genua nimiseen kuuluisaan kaupunkiin Italiassa.
Nyt yhtyi kuitenkin olemaan niin karkia ilma että Genuan lahti jäätyi ja että se kannatti miehen.
Yksi Suomalaisista merimiehistä, jolla oli jääkengät eli luistimet mukana, sitoi ne jalkaansa ja läksi niillä liukua laskemaan.
Suurin osa kaupungin asukkaista kokoontui meren rannalle tätä ihmettä ja outoa juoksua katsentelemaan.
- Kuuluisa ja auto [!] rouva Englannin maalta, Lady Stanhope nimeltä, on, jo monta vuotta siitä takaisin, asettanut itsiänsä Syrian maahan, Libanonin vuoren tienoille.
Hän viljeli maan omenia eli potaattia tämän maan köyhien asukkaiten tarpeeksi, mutta he eivät millään tavalla tahtoneet tottua tähän ruokaan.
Vihdoin pani hän vahit potaatti-pelloille ja siinä paikassa teki varkaiten mieli saadaksensa tätä kielettyä ruoka-ainetta.
Ne varastivat, minkä jaksoivat ja tottuivat näin muodoin potaattia syömään.
- Varma metsämies lainasi kerran koiransa toiselle, mutta koska hän oli usiamman kerran turhaan ampunut, eikä yhtäkän lintua saanut, niin juoksi koira kotiinsa, eikä milläkän neuvolla sitä toisen kerran saatu seuramaan näin huonoa ampujaa.
- Kaksi ystävää Englannissa, yksi rikas, toinen köyhä, kävivät usiasti toinen toisensa tykönä, keskustelemassa ja juttelemassa kaikenlaisista asioista.
Muutaman päivän perästä lainasi rikas köyhälle rahaa.
Siitä päivästä huomaitsi <> rikas, että hänen velkamiehensä aina hiljemmin hänen kanssansa taisteli ja annoi hänelle voiton monessa asiassa, jotka näkyivät olevan hänen luuloansa vastoin.

-4-

Siitä kiivastu toinen ja sanoi: " taikka sinä taistele, taikka sinä velkasi maksa.
Eli luuletko sinä, että minä rahalla olen sinun suutas tukennut. "
Seuravaiset Laivat ovat tänne sisälle juosneet :
Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mistä paikasta. Millä Lastilla.
Kesäkuuta 1. p. Victorij. B. Paulsson. St. Petersburg. Tyhjänä ( Ballastilla )
4. p. Mary-Ann. H. F. Heikens. D:o.
5. p. Sparbanken. J. Albrechtson. D:o.
Snowdon. E. Edwards. Narva.
Seuravaiset ovat täältä pois lähteneet :
Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mihinkä paikkaan. Millä Lastilla.
Toukokuuta 31. p. Zephyr. W. Jurnlei. Hull. Lankkuilla, Battens Maria Charlotta. A. Falk. Helsingfors. Tyhjänä Ballastilla.
James. W. Honeyman. Hull. Lankkuilla.
Kesäkuuta 1. p. Johannes. J. F. Weurlander. Helsingfors. Tyhjänä Ball.
Johanna Christina. A. Sundström. Routsensalmi. Muutto-kaluilla.
Anglicania. T. A. Moling. Hull. Lankkuilla, Battens
Magdalena. R. Nicholsen. d:o.
Wesley. A. Willkins. d:o.
Wortley. T. W. Garrington. Gloucester. Lankkuilla.
Ceres. G. Åström. Fredrikshamn och Routsensalmi. Muutto-kaluilla.
3. p. Nicolai. W. Jeminoff. St. Petersburg. Tyhjänä Ball.
4. p. Alice. J. Wardle. Hull. Lankkuilla, Battens
Enterprize. J. Ayton. d:o.
6. p. Vänskapen. J. W. Snellman. Gloucester. Lankkuilla.
Argo. J. Armes. Lynn. Lankkuilla, Battens
Ne, jotka vaativat tätä aviisia postin kautta, ilmoittakoot itsiänsä lähimmäisessä postikontorissa, jossa he maksaavat 2 Ruplaa 87 1/2 kopekaa, ja ne, jotka itse tahtovat sitä hakea, antakoot tiedon Viipurin kirjan-painossa ja maksakoot 2 Ruplaa 50 kopekaa, niin he sisälle olevaisen kesäkuun loppuun asti voivat sen saada, alkain vuoden alusta.
Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tykönä vuonna 1833.
Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.

Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1833 * Seuraava

Agricolaverkon vintti