Agricolaverkko

Agricolaverkon vintti


Sanan Saattaja Viipurista 1833, nro 28
AGRICOLA


Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1833 * Seuraava

-1-

Sanan Saattaja Viipurista,

Lauvantaina 13. päivä Heinäkuuta 1833.
N:o 28.
Huomena Kuuten. Sunnunt. Kolminaisuud. päiv. saarnavat: Suomalaisessa seurakunnassa: aamu-saarnan Ojennus-huoneen Saarnaja Hougberg; puolip. saarnan Apulainen Relander; Ruotsalaisessa: Phil. Doktori ja v. Kirkkoherra Wirenius; Saksalaisessa: Curam gerens Charenius.
Maljan Juomingi.
Suomen arvo suuri on, miehen mieli verraton; työhön lapsensa laittaa, tytön nuorena naittaa.
Neito itse iloinen, sulhaiselle suloinen, kauan kukkana kestää, huolet elossa estää.
Vapaus on vakainen Kansakunnan omainen, eikä vaivuta vaivaan alla toivomme taivaan.
Työ ja toimi totinen, isäin indo endinen, pellon vaativat voimaan, saavat kandeleen soimaan.

-2-

Armo vanha ainian kasvattaapi kunnian; malja miehille juodaan, sydän neidoille suodaan.
Kaukasian vuorten asukkaat.
( Jatkanto N:rosta 27. )
Ne kielet, joita suuremmaksi osaksi Kaukasian vuorilla puhutaan, ovat, Tatarin, Lesgin, Tscherkessin ja Persian kieli, mutta paikoin kuullaan myös Suomen, Saksan ja Italian kielen sanoja.
Paitsi näitä löytyy tässä maassa monta muuta kansaa ja kieltä ja usiammilla niistä ei ole kirja-merkkiä eli bokstavia kan, sitä vähemmin kirjoja, joista heidän puhettansa taitaisi oppia.
Kuuluisammat näistä kansoista ovat Tscherkessit ja Lesgit.
Tscherkessit, yksi niistä kauniimmista kansoista maailmassa, ovat hyvin rohkiat ja pitkät kasvannotansa, kauniit näöltänsä, kuin myös urholliset ja miehuisat tappeluksessa, sekä jalka-että hevois-väessä.
Heidän vaimo-väki on myös hyvin soria ja kaunis, ja koska Turkkilaisilla, jotka pitävät Mahomedin uskoa, on lupa pitää monta vaimoa, niin pyytävät he Tscherkessilaisten maassa saadaksensa itsellensä vaimoväkeä ja moni köyhä Tscherkessiläinen myöpi suuresta hinnasta kauniin tyttärensä taikka Sultanin eli muun rikkaan Turkkilaisen vaimo-huoneseen eli Haremiin.
Lesgin kansan ovat oppineet arvelleet olevan Suomalaisen kansan.
Se asuu korkeilla vuorilla, on jaettu moneen pieneen seurakuntaan ja on kaikkein julmin rosvo-väki Kaukasian vuorilla.
Häntä pidetään niin kauhiana, että Grusianmaassa sanan-laskulla sanotaan: " Lesgan jalan alla ruoho näivettyy ja virkenee vasta seitsemän vuoden perästä. "
Tämä kansa pitää, niinkuin myös muut raa-at kansat, veri-kostoa, se on: jos joku heistä tapetaan taikka sodassa, taikka muussa tappeluksessa, niin pitävät hänen sukulaisensa velvollisuudenansa, niin kauvan vainota murhajaa, kuin he saavat verellä kostaneeksi toisen murhan teon.
Näin palajaa nuori Lesga <> eli Lesgiläinen usiasti, " evästetty emoltansa " vieraaseen maahan, etsimään sitä onnettomaa joka metelissä eli sodassa sattui tappamaan hänen isänsä eli veljensä.

-3-

Yöllä vetäiksee hän sala-teillä ja poluilla toisen koti-maille, peittäiksee siellä johonkuun luolaan eli myös puun taikka pehkon alle, odottaa siellä toisinaan koko vuorokaudet, ennen kuin hän näkee toisen yksinänsä; sitten karkaa hän hänen päällensä, tappaa eli haavoittaa hänen pakenee jällen kiirusti koti-maille.
Tästä julmasta tavasta nousevat ikuiset metelit ja kapinat, sillä koston pyydöllä loppua ei ole, ja " Viha vihan tuottaa, viha viepi viljan maasta. "
Muiten ovat Lesgiläiset hyvin toimellinen ja ahkera kansa.
He asuvat suurissa kylissä ja pienissä kaupungissa, juoksuttavat lähte veden jokia ja ränniä myöden paikasta paikkaan, rakentavat vuorille isot kryyti-maat, sillä tavalla, että he muualta kantavat multaa ja sulkevat sen kivi-aidan sisään.
Tämän yrtti-tarhan reunalle istuttavat he tavallisesti hedelmäpuita, joiden varjon alla he lepäävät.
Näin muodoin ovat heidän kylänsä hyvin kauniit näöltänsä ja myös tappeluksissa suojelee heitä tämä kivi aita niin kuin muuri.
Seka Sanomia.
Philadelphiassa, pohjaisessa Amerikassa sanotaan Fransmannilaisen kuolleen, joka on jättänyt perillisillensä 100 millionaa; mutta koska hän ei ole testamentissansa nimittänyt näitä hänen perillisiänsä, niin sanotaan jo 200 serkkua, 35 siskoa ja 8 isää hänelle ilmestyneen.
Manchesterin kaupungissa, Englannin maalla näytti Herra Davis kokouksessa leipää, joka oli sahajauhoista tehty ja kauran-leivän näkönen, jota Irlannissa syödään.
Millehä tuo lienee maistanut ?
- Lääkäri Frankriikissa antaa hyvän neuvon Choleraa vastaan: Ota 40 osaa lämmintä, sanoo hän, 5 osaa puhtautta, 1 osa kohtuutta, 1 osa ahkeruutta, 1 osa tervellistä ruokaa, 1 osa puhdasta ilmaa ja 50 osaa rohkeutta - niin sinuhun Cholera ei tartu.

-4-

Seuravaiset Laivat ovat tänne sisälle juosneet :
Heinäkuuta. Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mistä paikasta. Millä Lastilla.
2. p. Mariana. J. Josselin Fredrichshamn. Lautoilla.
Patrioten. N. Nielsen. Köpenhamn. Tyhjänä Ball.
10. p. Brittania. C. Plath. St. Petersburg.
Seuravaiset ovat täältä pois lähteneet :
Heinäkuuta.
Minä päivinä. Laivain nimi. Skepparit. Mihinkä paikkaan. Millä Lastilla.
6. p. Brodrick. R. Peart. Hull. Lankkuilla, Battens
Redlicheit. C. Kyhl. Bordeaux. Lautoilla.
Amphitrite. M. Potts. Sunderland. Lankkuilla, Battens
Nancij. W. Hall. Hull.
Mariana. J. Josselin. Fredrichshamn. Tyhjänä Ball.
Maria Charlotta. A. Falk. Helsingfors. Touvi-värkillä.
St. Joann. W. Suwaroff. St. Petersburg. Tyhjänä Ball.
8 p. Pauline. E. Dane. Bourdeaux. Lautoilla.
10 p. Camilla. A. Juell. Arendahl. Lankkuilla, Battens
11. p. Patrioten. N. Nielsen. Öresund. Lautoilla.
Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tykönä vuonna 1833.
Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.

Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1833 * Seuraava

Agricolaverkon vintti