Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Maanantaina 20. päivä Heinäkuuta 1833.N:o 29. Huomena Kristuksen Kirkastamisen päiv. saarnavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa: Apulainen Relander; Suomalaisessa: v. Kirkkoherra Poppius; Saksalaisessa: Curam gerens Charenius. Weinsbergin vaimot. Saksalaisten Keisari Kondrad kolmas, joka eli vuonna 1147, soti Baierin Herttuaa vastaan, joka pakeni Weinsbergin kaupungiin ja piti siellä puoltansa niinkauan kuin jaksoi. Keisari piiritti händä sotajoukollansa ja vihdoin loppui kaupungissa ruoka, niin että Herttua suuressa näljän pakossa anoi Keisarilda armoa ja lupasi hänelle kaikkia, mitä hän vaati, mutta Keisari oli niin suutuksissa, että hän vannoi tappava kaikki miespuolet, jotka vaan kaupungissa olivat. Vaimoväelle andoi hän, heidän anomuksensa päälle, luvan mennä kaupungista ulos ja ottaa parasta tavaratansa niin paljo kuin kukin jaksoi selässänsä kandaa. Kohta avattiin kaupungin portti ja katso! ensin astui ulos Herttuan oma puoliso kandain Herttuaa selässänsä, ja niin tuli jokainen vaimo miehinensä selässä, sisar kandoi veljeänsä ja kukin nainen vertaistansa ettei kaupungiin jäänyt yhtäkän miespuolta. Keisari katsoi päälle sotajoukkonensa ja ihmetteli tätä vaimon viisautta, josta hän tuli niin liikutetuksi, että kyyneleet vuosivat hänen silmistänsä. Hän andoi kaikille armon, teki sovinnon Herttuan kanssa ja valmisti Weinsbergin suloisille naisille suuren kestin, johon kutsuttiin niin ylhäiset kuin alhaisetkin. -2-Nuori räätäli sälli läksi, konttinen selässä, syntymä-paikastansa Kipperheimistä Saksan-maalla vaeldamaan, eikä tullut sinne takasin. - Vuonna 1830 kuoli Baroni ja Ritari Yrjän Stulz von Ortenburg koriassa kivihuoneessa Hieren kaupungissa Rankriikin maalla. Tällä vainaalla oli millioni rahaa ja hän saatettiin hautaan suurella kunnialla kaikilda kaupungin asukkailda ja siinä olevaisilda muukalaisilda, siunattuna kaikilda ja katkerasti kaivattu köyhildä ja onnettomilda. Hänen kirstunsa päällä oli baronin tunnusmerkki ja orteni, ja näiden vieressä nähtiin myös neula ja saksi. Tämä kunnioitettu ja rikas baroni oli sama köyhä räätäli sälli, joka Kipperheimistä läksi elatustansa etsimään. Ensin meni hän Englandiin ja tehtiin mestariksi Londonin pääkaupungissa. Siellä tuli hän konstillansa niin kuuluisaksi, että kaikki, jotka tahtoivat somasti tehtyjä vaatteita, andoivat hänelle työtä. Hän pääsi kuningaan hovin räätäliksi ja kolmessa kymmenessä vuodessa niin rikastui, että hän luopui ammatista, jätti Englandin ja asetti itsiänsä eteläiseen Rankriikiin, jossa hän eli ruhtinallisesti. Keisarin Bonapartin langemuksen jälestä tuli hänen rikkaudensa kaksinkertaiseksi paperi kaupalla. Mutta tämä rikas mies ei ylpeillyt sydämmessänsä suuresta tavarastansa, vaan oli nöyrä Jumalalle ja rakas ihmisille. Hän lahjoitti suuria summia kirkoille, pyhän raamatun seuroille ja parannus-huoneille. Hän muisti myös syndymä paikkansa, auttoi siellä vaivaisia ja rakensi sinne kirkon ja hospitalin. Parisin kaupungiin perusti hän huoneen köyhäin orpolasten kasvattamiseksi ja andoi paljo rahaa kaikenlaisiin hyviin tarkoituksiin, niin että kaikki hänen andimensa olivat ylimalkain 363,400 ruplaa. Hänen toimellisuudensa ja hyödyllisen asetustensa tähden korotettiin hän omalda ruhtinaldansa Badenin Suurelda-Herttualda baroniksi ja ritariksi jalopeuran ortenista. Hänen muistonsa pysyy Herran huoneissa, siunattuna köyhildä sairailda, vaivaisilda, orpolapsilda ja kaikilda rehellisildä ihmisildä. Onnettomia tapauksia Suomen maassa. Rengi Danieli Fredrikin poika Inderön kylästä Ulvilan pitäjästä joutui tuuli myllyssä ollessansa 4 päiv. toukokuuta rattaan ja brällin väliin, jossa hänen päänsä ja kätensä niin murrettiin, että hän siinä paikassa kuoli. -3-Samana päivänä paloi talonpojan Vähä-Mikkolan talo Köyrylän kylässä. Paimen tyttö Ester Matintytär Putkijärven kylästä Gustav Adolfin pitäjässä hävisi 21 päiv. edesmennyttä syyskuuta ja löydettiin kuolleena 20 p. toukokuuta Rouvajärvestä. Hänen eväskonttinsa remelit olivat sidotut kaulan ympäri ja kontti täytetty kivillä, niin että ruumis oli vedessä ja jalkaterät näkyivät vedenpinnassa. Siitä näkyy että händä ensin on lyötyy kuoliaksi ja sitte upotettu järveen; mutta, vaikka kyllä tarkasti on tutkittu tätä asiaa, niin ei ole vielä murhamiestä käsitetty. Talonpojan Juhana Isakinpojan Ojalan vaimo Saarijärven pitäjässä haudattiin 28 p. huhtikuuta, mutta seuravaisena päivänä kävi puhe, että hän oli kuollut miehensä käden kautta, jonga tähden ruumis kaivettiin ylös ja katsottiin, ja löydettiin myös siinä monda merkkiä, että hän oli kärsinyt väkivaldaa. Tämä asia on annettu lain tutkindoon. Edesmenneessä toukokuussa ovat varkaat käyneet Saarijärven emäkirkon sakarstiassa, niin myös Nurmon kappelin kirkossa Lapon pitäjässä, ja sieldä varastaneet rahaa. Kesäkuussa löydettiin tundematoin kuollut mies Vandajoessa Helsingin pitäjässä. Samassa kuussa löydettiin torpari Adam Yrjänänpoika Kuhalan kartanosta Mäntyharjun pitäjästä kuolleena paula kaulassa, joka oli sidottuna aitaan. Tämä mies oli lain tutkinnon alla sentähden, että hän varottiin olleen syynnä vaimonsa kuolemaan, jonga jälkeen hän tuli raskaalle mielelle ja luullaan itsiänsä lopettaneen omalla kädellänsä. Tämän vuotiset Kihlakunnan syys-käräjät alkaavat Viipurin läänissä seuravaisina päivinä : Rannan kihlakunnassa : Koiviston pitäjän, Kakin kappelin, Seiskaaren ja Lavansaaren käräjä 3 päivänä syyskuuta Brovikin kartanossa. -4-Viipurin pitäjän 5. p. marraskuuta Viipurin kaupungissa. Kymin kihlakunnassa : Virolahden käräjä 3 p. syyskuuta kirkonkylässä. Säkjärven pitäjän 20. p. syyskuuta kirkonkylässä. Pyhtään ja Kymin pitäjin niin myös Hoglandin ja Tyttersaaren 9. p. lokakuuta Kymin Kappalaisen kartanossa. Vehkalahden pitäjän ja Sippolan Kappelin 7. p. marraskuuta Haminan kaupungissa. Lappeen kihlakunnassa : Lemin ja Taipalsaaren pitäjän käräjä 6 p. syysk. käräjä-huoneessa. Savitaipaleen pitäjän ja Suomenniemen kappelin 4 p. lokak. käräjä-huoneessa. Valkialan pitäjän 1. p. marrask. Jokelan kylässä. Luumäen pitäjän 15. p. marrask. Haimilan kylässä. Lappeen pitäjän 29. p. marrask. Lappeenrannan kaupungissa. Seuravaiset Laivat ovat tänne sisälle juosneet : Heinäkuuta. Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mistä paikasta. Millä Lastilla. 15. p. Attention. J. Haesloop. St. Petersburg. Tyhjänä Ball. Hanseat. D. Dewers. D:o 16. p. Maria. A. Mäkelä. Fredrichshamn. Lautoilla. Mariana. J. Josselin. D:o. 17. p. Lutherus. H. Mäkelä. D:o. Seuravaiset ovat täältä pois lähteneet : Heinäkuuta. Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mihinkä paikkaan. Millä lastilla. 11. p. Anne. G. Wright. Hull. Lankkuilla, Battens 16. p. Maria. A. Mäkelä. Fredrichshamn. Tyhjänä. Mariana. J. Josselin. D:o. 17. p. Lutherus. H. Mäkelä. D:o. Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tykönä vuonna 1833. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.
|