Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 24. päivä Elokuuta 1833.N:o 34. Huomena 12. Sunnunt. Kolminaisuuden päiv. saarnavat: Suomalaisessa seurakunnassa: aamusaarnan Ojennus-huoneen Saarnaja Hougberg; puolip. saarnan Phil. Doktori ja v. Kirkkoherra Wirenius; Ruotsalaisessa: Apulainen Relander; Saksalaisessa: Curam gerens Charenius. Suomen Sanomia. Viipurin tienoissa oli 16. p. heinäkuuta halla, niin että alhaisissa paikoissa oli maa valkea ja vesi niittuilla jäässä, mutta ei siitä ole kuultu mitään vahingoa. Silloin loppui vari pouta ilma, joka oli niin hyvä rukiin hielmoimiselle ja kesti muutamia viikkoja, ja sitte myöden on täällä ollut enämbi sateisia kuin pouta päiviä, niin että maanviljeliäin työt ovat viipyneet. Rukiit ovat hyvät, missä vaan on pandu ajalla ja kelvollisella siemenellä, touvot ovat kirjavat. Pavuista on suuri köyhyys ja monessa kylässä ei ole kylvetty niin kourallista. - Kuopion läänissä on 11, 12, ja 13. päiv. heinäk. ollut monessa paikassa halla ja vahingoittanut maan omenia, muuta vastusta ei ole siitä nähty. - Suoramaan kylässä Kangasalan pitäjässä sytytti ukkoinen 3. p. heinäk. läävän ja tuli leveni aina enämmin, niin että 14. huonetta ja irtanainen tavara paloi. - Pudasjärven pitäjässä on samana päivänä rae-ilma hävittänyt rukiit viideldä maalda ja kirkkoherran tilalda, niin että olkia on niitetty viikatteella, mutta <> otraa toivotaan vielä vähän piristyvän, vaikka se on kyllä huono. -2-- Lapon pitäjässä on kesä ja heinäkuussa kuollut 139. hengeä sydämen tautiin ja 159 hengeä ovt vielä sairaana. Ilmolassa on siihen kuollut 32 hengeä, ja 60. ovat vielä taudissa. Seka Sanomia. Aachen nimisessä kaupungissa Saksan maalla meni vaskiseppä Keysers 20. p. kesäkuuta kolmen sällin kanssa kaivoon, parandamaan sitä, muuta kaikki neljä pyörtyivät pahasta ilmasta, joka oli kaivossa. Keyers huusi apua, ja tykkiväen sotamies Arets yritti mennä avuksi, mutta täytyi käändyä takaisin, sillä ilma tundui myös hänelle vaaralliseksi. Kuitengin astui hän uudestaan kaivoon ja toi sieldä kaksi sälliä. Muurmestarin Lambertin kanssa meni hän kolmannen kerran kaivon pohjaan, ja löysi siellä kolmannen sällin, riippuvan rapulla, ja vei ylös. Ehkä väsyneenä astui hän vielä kaivoon ja nosti myös mestarin maan pälle [!]. Ne kaksi sälliä, joita ensin tuotiin kaivosta pois, virkenivät kohta, mutta mestaria ja kolmatta sälliä, jotka kauvemman ajan olivat kaivossa, ei saatu eloon, vaikka heille tehtiin kaikki apu, kuin vaan mahdollinen oli. - Ölandin saaresta Ruotsin maalla kirjoitetaan, että kova ukkoinen, tuuli ja rakeet ovat monessa kylässä hävittäneet kaikki viljat, kaataneet yhdeksän tuulimyllyä ja yksi toista kymmendä latoa, turmelleet hedelmä puita ja tappaneet paljo linduja, joita löydettiin kuolleena maassa. Monda kaivoa ovat myös herenneet andamasta vettä. Tämän kovan ilman aikana luuli yhteinen kansa, että viimeinen päivä jo oli tulolla. - Chéne nimisessä kaupungissa Rankriikin maalla rakasti rahtörin poika Berthet nuorta ja kaunista Baurnon nimisen sepän tytärtä, mutta ei saanut händä itseensä suostumaan. Koska hän oli turhaan kirjoittanut tytölle monda kirjaa ja pyytänyt händä morsiameksensa, tuli hän kerran kahdella pistolilla tytön luoksi ja <> sanoi: " minä kysyn sinulda viimeisen kerran, tahdotko sinä tehdä minua onnelliseksi ja ottaa minua, taikka tahdotko sinä katsoa, kuinga minä kuolen sinun jalkaisi edessä. " -3-Berthet huusi: " no hyvä, sinä julma, sinun tahtosi pitää tapahtuman, mutta älä luule että sinä koskaan pääset toiselle, me tahdomme kuolla yhdessä. " Näillä sanoilla ambui hän tyttöä pistolilla. Luoti tapasi tytön olkapäätä ja hän rupesi huutamaan apua. Berthet aanoi: " minä tahdon lopettaa sinun vaivasi, " ja ambui toisella pistolilla tytön sydämeen, niin että hän kuoli. Koska nyt murhajalla ei ollut, millä itsiänsä olisi lopettanut meni hän kyökkiin ja huusi: " tulkat avuksi, hän on tapettu. " Ja kuin naiset juoksivat kyökistä, otti hän suuren veitsen, joka oli pöydällä, ja rupesi sillä leikkaamaan kaulansa poikki, mutta ei saanut vielä täyttää tahtoansa, koska naiset tulivat takaisin ja ottivat händä kiini. - Hän on itse tunnustanut kaikki ja luullaan vielä kostuvan, mutta hän sanoo, tahtovansa mennä sen perästä, jota hän elämässä rakasti. - Ruotsin maalla on 19. p. heinäkuuta ollut muutamissa paikoissa niin kova halla, että maan omenan varret ovat peräti palelduneet ja ryytimaiden kasvut saaneet vahingon. - Se mies, joka puujaloilla käypi Baierin maalta hamaan Grekan maahan asti, ja josta ennen on ollut puhe aviisissa, on jo tehnyt melkein puolen matkaa, ja ei muuta erinomaista ole tapahtunut hänen reisullansa vaan että hän liki Karlstatin kaupungia Kroatian maalla sai kovin selkäänsä, sentähden, että kaksi hevoista pelästyivät hänestä. Nyt hän liikkaa vähän toisella puujalallansa. - Vuonna 1831 ilmestyi tulda syöksevä vuori Keskimeressä Neapelin rannan puolella, ja hävisi taas. Nyt on tämä vuori ilmestynyt uudestaan. Kalamiehet, jotka niillä tienoilla olivat kalassa, näkivät 22. p. toukokuuta paksuja saivun pilviä nousevan samasta paikasta, jossa vuoren reikä ennen oli. Seuravaisena yönä havaitsivat he myös tuli säkeniä sauvussa. He ei tohtineet mennä likemmin, mutta muutamat oppineet miehet Italiassa aikovat purjehtia sinne, tutkimaan tätä luonnon ihmettä. -4-Amiraali Napier on myös purjehtinut sinne. Seuravaiset Laivat ovat tänne sisälle juosneet : Elokuuta. Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mistä paikasta. Millä Lastilla. 16. p. Alexander. L. Wasilijeff. St. Petersburg. Viljalla. Catharina. W. Seweroff. D:o. Seuravaiset ovat täältä pois lähteneet : Elokuuta. Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mihinkä paikkaan. Millä Lastilla. 16. p. St. Dmitrij. Ph. Jegoroff. St. Petersburg. Tyhjänä Ball. St. Stefan. K. Wlasoff. D:o. 10. p. Kapten Kook. J. Armstrong. Hull. Lankkuilla, Battens Argo. J. Armes. Lynn. 20. p. St. Joann. W. Seweroff. St. Petersburg. Tyhjänä Ball. 21. p. St. Nicolaij. G. Mackonen. D:o. 23. p. Alice. J. Wardle. Hull. Lankkuilla, Battens Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tykönä vuonna 1833. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.
|