Agricolaverkko

Agricolaverkon vintti


Sanan Saattaja Viipurista 1833, nro 45
AGRICOLA


Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1833 * Seuraava

-1-

Sanan Saattaja Viipurista,

Lauvantaina 9. päivä Marraskuuta 1833.
N:o 45.
Huomena 23. Sunnunt. Kolminais. päiv. saarnavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa: v. Kirkkoherra Poppius; Suomalaisessa: Ojennus-huoneen Saarnaja Hougberg; Saksalaisessa: Curam gerens Charenius.
Kristin uskon levittämisestä Suomessa.
Ennen vanhaan oli Kristityillä tapa vaeltaa Asiaan, Judan maalle, niille tienoille joissa Kristus oli elänyt ja kuollut, jossa sekä hänen syntymäpaikkansa kuin myös hautansa näytettiin sinne matkustavaiselle kansalle, joka täällä lähetteli rukouksiansa taivaaseen, ajatellen niiden olevan otollisemmat Jumalan edessä, jos ne näillä pyhillä mailla hänelle edeskannettiin.
Niin kauvan kuin Arabialaiset hallitsivat näitä paikkoja, niin Kristitytyt kansat rauhassa saivat tänne matkustella, mutta Turkkilaisen tultua hallitukseen itäisissä maissa, vainottiin matkustavaisia ja monen täytyi takaisin palata, niitä paikkoja näkemätä, joita hän niin kauvan oli halajanut tervehtiä.
Tästä nousi Kristityille suru, surusta harmi, harmista viha, vihasta sota ja pian päättivät monet kansat takaisin voittaa uskonsa vihollisilta niitä maita mantereita, jossa heidän kallis Vapahtajansa oli rakkaudessa elänyt ja monta vaivaa kärsinyt.
Näin muodoin alkoi kaiki se kulkeminen jota ajan tiedoissa kutsutaan " risti- matkoiksi " eli risti-juonteiksi " sillä kaiki [!] ne kuin seurasivat näitä parvia jotka Judan maalle matkustelivat, voittaaksensa sitä takaisin Turkkilaiselta, olivat olkapäällä merkityt punaisella ristillä, josta siis semmoisia parvia kutsuttiin " risti-joukoiksi.

-2-

Tämä kulkeminen alkoi vuonna 1096 K.s.j., kesti piammasti kaksi sataa ajastaikaa ja hävitti siis suuren kansan paljouden, sillä monta tuhannen tuhatta henkeä, semminkin eteläisestä Europasta joutui näihin parviin ja ulko-maille matkusti, pyytäen tällä tavalla osittain syntein anteeksi saamista, osittain ainoastansa täyttää sydämelistä haluansa ja osittain taas rikkauta, kunniaa ja muita maailmallisia etuja.
Mutta ne kansat jotka elävät Europan pohjaisessa kulmassa, harvoin itsiänsä antoivat näihin matkoihin, sillä kylmässä ja raa-assa maassa on ihmisellä kyllä sotimista kovaa luontoa vasten; vaikialla työllä ja pään hiessä täytyy hänen täällä etsiä elatuksensa.
Siihen suhteen on taas meidän mielemme vahvempi ja vakaampi, emmekän me niin väleen joudu turhiin edesottamisiin, kuin niiden maiten asukkaat, joiden veri kuohuvaksi keitetään auringon palavilta säteiltä.
Mutta myös pohjan maan ruhtinoita Paavi ei lakannut kehoittamasta etsimään sitä ansioa, jota muut toivoivat löytävänsä pyhällä maalla.
Noutaaksensa Paavin mieltä, kulki siis myös moni pohjan maan sankari matka-teille, vaan ei itäisille maille, mutta toisille pohjan tienoille, johon Kristin usko ei vielä levittänyt valoansa.
Näin läksi Ruotsin kuningas Erik yhdeksäs eli Pyhä Erik, joksi häntä myös kutsutaan, Suomen niemeen, jonka asukkaat silloin vielä elivät epäjumaluuden erhetyksissä.
Näitä pyysi hän kääntää Kristin uskoon ja aivoi myös Suomen maan voittaa itsellensä.
Oli siihen syynä sekin, että Suomalaiset siihen aikaan aluksillansa kulkivat kaukaisille maille, semminkin Ruotsiin, ja merirosvon virkaa toimittaissa, rasittivat ranta-maita ja ryöstivät tavaraa ja rahvasta, jonka asian myös vanha runo todistaa, jossa laiva surkuttelee onneansa, sanoen :
Muut purret, pahemmat purret Jotk' aina sotia käyvät Tuovat täytensä rahoja Alaisensa aartehia; Minä lahon lastuillani, Venyn veistämöisilläni.
( Jatkanto toiste. )
Uuden Hollannin Arvosta vastedes.
Uuden Hollannin asukkaat, jotka majan muuton kautta Englannista sinne ovat joutuneet, merkillisesti kiiruhtavat eteenpäin toimessa ja ylösvalaistuksessa.
Tämän <> maan pääkaupungissa Sidneissä loistuvat kaikki ne tiedon ja toimen edesottamiset, joita Europassakin harjoitetaan.

-3-

Kartanot rakennetaan kauniiksi; monet kirjanpainot levittävät Englannissa tehtyä kirjoja eli toimittavat myös itsekin avisia.
Vaikka Sidneissä on vaan 12,000 asukasta, löytyy siinä kuitengin kaksi Rahapankkia ja neljä Akademiaa, joiden jäsenet ovat ylösvalaistut miehet, jotka ovat ottaneet levittääksensä tarpellisia ja hyödyllisiä tietoja ja neuvoja.
Heidän johdatuksensa turvassa alotetaan uusien maan-paikkojen viljeleminen, ja ehkä varsin pitkä matka heitä Europasta eroittaa, aikovat kuitengin heidän maansa viljeliät varustaa eloa Englannin markkinoille, niinkuin he jo ennen ovat villoja näiden verka-Fabrikihin laittaneet.
Seura on siellä yhdistynyt asukkaita toimittamaan liki olevaisille saarille, jolta jo myös on laitettu muutamia Uuteen Seelanniin pellavia ja liinoja kasvattamaan, jossa maassa nämät kasvut kuuluvat ihmellisesti loistuvan ja erinomaisesti hyväksi joutuvan.
Tämän maan liinoja on tuotu Englanniin, jossa tätä tavaraa on hyvin tavoitettuna.
Port Jacksonin haminassa rakennetaan paljon laivoja.
Mutta kaikista Sidnein ympärillä työssä olevaisista rakennuksista on erinomainen kaunis Saha-laitos merkillisin ja omasta arvosta.
Se sahaa vähemmässä tuntia 250 kolmen tuuman eli myös 600 tuuman paksunaisia lautoja.
Tämä on omainen siellä löydetty Sahan-rakennus.
Englannissa jo tavataan porttia, jotka itsestänsä avautuvat ratasten lähestyissä.
Tämä neuvo sillä tavalla toimitetaan, että rattaat tullessansa ajavat hirrestä laitetun kynnyksen yli, joka vajotessaan muiden vipu-kaluen kautta aukaisee portin, ja koska rattaat ovat kulkeneet läpitse polkevat ne samallaisen kynnyksen päälle, joka taas vetää portin kiini.
Tulevana vuonna 1834 pitäisi näkymän yksi pyrstö tähti.
Vuodesta 1456 on sama pyrstö tähti näkynyt 5 kertaa ja on ainoa pyrstö tähteistä, jonka kulusta on laskettu luku niin tarkka kuin planeeteista.
Viimeksi näkyi se vuonna 1759 ja tarvitsee 75 eli 76 vuotta matkallansa kerran auringon ympäri.
Auringoa kulkee hän likemmin kuin Maa ja likemmin kuin Venus, vaan loitommalta kuin Mercurius.
Marraskuuta. Seuravaiset Laivat ovat tänne sisälle juosneet :
Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mistä paikasta. Millä Lastilla.
7. p. Toivo. T. Mulli. St. Petersburg. Viljalla.

-4-

Marraskuuta. Seuravaiset ovat täältä pois lähteneet :
Minä päivänä. Laivain nimi. Skepparit. Mihinkä paikkaan. Millä Lastilla.
1. p. St. Catharina. W. Severoff. St Petersburg. Tyhjänä Ball.
6. p. Hoppet. A. Leander. Helsingfors.
William. W. Garbutt. Hull. Lankkuilla, Battens
7. p. Cane Grove. J. Estell. D:o
Columbus. W. Neshett. D:o
Hengen kirjoitus Viipurin kaupungissa tapahtuu 18., 19. ja 20. päiv. tätä kuuta.
Jolla on Potaskaa taikka koivun tuhkaa myytävänä, kaupitkoon sitä C. Rothen luona, joka sitä ostaa.
Ne, jotka tulevaksi vuodeksi 1834. vaativat tätä aviisia postin kautta, ilmoittakot itsiänsä lähimmäisessä postikontorissa, jossa he maksaavat 2 Ruplaa 87 1/2 kopekaa, ja ne jotka itse tahtovat sitä hakea, andakot tiedon Viipurin kirjan painossa ja maksakot 2 Ruplaa 50 kopekaa.
Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tykönä vuonna 1833.
Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.

Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1833 * Seuraava

Agricolaverkon vintti