Agricola: alkuper�isaineistoa: Sanan Saattaja Viipurista 1833, nro 44

Agricolaverkon vintti

Sanan Saattaja Viipurista 1833, nro 44

AGRICOLA

Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1833 * Seuraava

-1-

Sanan Saattaja Viipurista,

Lauvantaina 2. p�iv� Marraskuuta 1833.
N:o 44.
Huomena Pyh�in Miesten p�iv�n� saarnavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa: Ojennus-huoneen Saarnaja Hougberg; Suomalaisessa: Phil. Doktori ja v. Kirkkoherra Wirenius; Saksalaisessa: Curam gerens Charenius.
Uhri Luojalle.
Herra, Luoja kaiken luonnon, Taivastengin teki�! sytytt�j� hyv�n suonnon pitkin maamme piiri� !
Kuule huuto hartauden lapsildasi, Laupias, ota uhri rakkauden vastaan, Kaikkivaldias.
Kuin ei jaksa j�rjen valo korkeuttas k�sitt��, tunnoissa on tieto jalo, joka hengen her�tt��.
Salli meid�n omas olla rakkauden riemussa, seurata nyt suosiolla k�skyj�si kilvassa.
Kalkin kelvollisuudesta Maan viljellykseen.
T�st� kirjoittaa Herra Joseph Rey * [ * Journal des travaux de l'Academie de l'industrie Francaise - - 1833, Maalis-kuun vihossa. ], joka pari vuotta sitte oli el�nyt l�ntisess� Frankriikissa ja n�hnyt kuinka maanviljeli�t siell� pit��v�t kalkkia tateen seassa ja asemassa, ja kiitt��v�t sit� sangen hy�dylliseksi, sek� raskaassa, savisessa maassa, ett� pehmi�ss�, hietaisessa mullassa.
Ainoasti kovin vesisille paikoille <> ei kelpaa kalkki, ennenkuin ne ojilla ovat tehdyt kuiviksi.

-2-

Kuiville hietamaille ei saa hajoittaa kalkkia muutoin kuin sekoitettuna tateen sekaan, joka sekoitus pit�� seisoman muutaman kuukauden p�iv�t eli kokonaisen ajastajan.
Kalkki on erinomaisesti sovelias niille kasvuille, joiden juuret menev�t suorasti maan sis��n ja ryytimain kasvuille.
Ne tulevat makuisammaksi ja maksaavat vaivan suuremmalla sis��n tulolla, kuin tavallisella lailla tadetut paikat, paitsi sit� suurta etua, ettei niit� paljo tarvitse kitke�, eik� pelj�t� matoja.
Potaatit eli kartohvelit, kaikenlaiset juuriskat, kaalit, pellavat ja liinat menestyyv�t hyvin kalkituissa maissa.
Saviselle pelolle [!] saa my�s kalkkia paljaaltaan hajoittaa, mutta multaiselle pit�� sit� ensin aina sekoitettaman tateen, taikka mudan ja tateen sekaan.
Jos paljasta kalkkia aivotaan panna, niin pit�� sammuttamatointa kalkkia vedett�m�n pieniin l�jiin pellolle, sellaisina pouta-p�ivin�, joina ei ole pelkoa sateesta ja pit�� j�tett�m�n seisomaan pari eli kolme p�iv��, siksi kuin kalkki rupea kostumaan ja murenemaan.
Pelto pit�� sit� ennen oleman kynnetty pehmi�ksi ja tasoitettu.
Kuin kalkki niin on murennut, hajoitetaan se ja pelto astuitaan eli karhitaan.
Muutamain p�iv�in per�st� kylvet��n.
Jos kohta kylvet��n, palaavat siemenjyv�t kalkissa.
- Koska tateen ja mudan kanssa sekoitettua kalkkia aivotaan pellolle panna, niin valmistetaan sekoitus my�s, jos mahdollinen on, pouta-aikana.
V�h�inen sade ei sent�hden pid� ty�t� est�m�n.
Kalkki ja tade ja muta vedet��n sille paikalle, jossa t�t� sekoittamista aivotaan toimittaa.
Kuuden eli kahdeksan jalan leveydelle ja pituudelle sen j�lkeen, kuin tavaran paljous my�den antaa, hajoitetaan ensin sammuttamatointa kalkkia, muutaman tuuman paksuudelta.
Sen p��lle hajoitetaan nyt tadetta, eli mutaa, taikka yhden verran molempia sekoitettuna, nelj� kertaa paksummalta kuin kalkkia, jota tavallisesti pannaan sekoitukseen viidenneksi osaksi.
Sitten levitet��n taas yhden paksulta kalkkia kuin ensi kerran, siihen asti kuin l�j� on tullut 5 jalkaa korkiaksi ja viimeinen kalkki-hajoitus on peitetty tateella ja mudalla.
Mutta jokaisella kerralla pit�� hajoitettaman aina v�hemmin ulos reunoille, niin ett� l�j� pienenee ylh�lt� ja tulee suipoksi, niin kuin suojan katto.
T�m� n�in muodoin valmistettu l�j� j�tet��n seisomaan 2 eli pitemm�lt� kolme p�iv��.
Jos se seisoo kauvemmin, kovettuu kalkki uudestansa.
Sen j�lkeen h�mmennet��n sekoitus kolmasti eli nelj�sti kahdessa viikossa ja m��r�t��n yht� paljo aikaa v�lill� kunkin h�mment�misen, <> jotka pit��v�t tapahtuman niin� v�liaikoina jos ilma on muuttelevainen, joina ei vett� sada.

-3-

Sen j�lkeen j�tet��n l�j� valmistumaan ( niinkuin sit� kutsutaan ), eik� kosketa ennen kuin se hajoitetaan pellolle, jota pit�� teht�m�n savikko-maille kaksi eli kolme viikkoa j�lkeen neuvotun sekoittamisen, ja autto-perille, ahderikoille ja paksumultaisille sit� j�lemmin, kuta kuivempi luontoinen maa on, vuosi-kauden, eli kahdeksan eli kuuden kuukauden p��ss�.
Senkaltainen l�j� tavoittaa useasti sytty� tuleen; vaan silloin ei pid� sammuttaman vedell�, vaan tallaamisella kokeman tulta tukauttaa.
Koska niittu-maita kalkki-sekoituksella tadetaan, pit�� sit� teht�m�n kohta j�lkeen hein�n tekoa, jos niittu syksyll� on vesinen; vaan muutoin, jos niittu on kuiva-per� odotettaman my�h�lle syksy� ja teht�m�n talven suussa.
Mutta hajoittaminen pit�� aina tapahtuman, jona p�iv�n� ei vett� sada.
Merkitt�v� on viel�, ettei t�m�n sonnittamisen hy�dytys kohta ensim�isell� vuodella ole niin silmin n�ht�v�; mutta pelto parantuu sitte vuosittain ja maan viljeli�t, jotka kolme- ja nelj�-kymment� vuotta ovat kalkilla tadettaneet, eiv�t ole koskan sit� katuneet.
Seka Sanomia.
Koska t�m�n viimeisen kato-vuoden kautta Ven�hell� jyv�n hinta hyvin on nousnut Pietarissa; niin on H�nen Majestetinsa Keisari auttaaksensa t�t� toimittanut, ett� kruunun Magasineist� pit� k�yhillen my�t�m��n jauhoja huokiaan hintaan, nimitt�in 19. Rublaan jauho-kuli.
- 22. p�iv�n� Syyskuuta on Donna Maria tullut Lissaboniin ja vastanotettu suurella ilolla.
14. samaa kuuta oli siell� taas tappelus tapahtunut, josta ei ole l�htenyt mit�n lis��.
Sill� Don Miguelin v�ke�, joka karkasi kaupungin p��lle, vastattiin niin miehullisesti, ett� sen t�ytyi palata takasin.
Bourmontin, Don Miguelin v�en p��miehen ja Frankrikista kotosin sanotaan ynn� muitten Franskalaisten Upserien kanssa j�tt�neen Don Miguelin palveluksen ja l�hteneen Hispaniaan.
Uusia tietoja ei t��lt� ole joutunut.
- Hispanian kuningaan kuoleman j�lkeen on Bilbaon kaupungissa nousnut munkkeilta sytytetty meteli nykyist� hallitusta vasten, ja Don Karlos, sen kuolleen kuningaan veli, joka nyt Portugalissa asuskele, on huudettu kuningaksi.
- Englannissa rautatiell� Liverpolin ja Manchesterin v�lill�, jossa H�yrylaivoille kuletaan, on my�s koeteltu liikuttaa ja ajaa keveit� vaunuja purjeilla.

-4-

T�m� koettelemus olisi my�s melkein hyv�sti onnistunut, niin ett� tunnissa t�t� matkaa teht�isin, jos ei sillat tiell� v�h� tekisi vastusta.
- Hienoksi hakatut ja kostetut olet eli silppu sanotaan olevan paras aine tulipaloa sammuttamaan.
Saksan maalla on t�t� asiaa monesti koeteltu.
Silput pit�� kiirusti viskattaman tulen p��lle ja sitten, jos mahdollinen on, h�mmennett�m�n.
Tarina.
Talonpoika kosioi pojallensa, joka oli melkein nuori.
Ei h�n sill� ole kiirett�, sanoi morsian; poika viel� on hyvin nuori, odotellaan, kunne h�nelle tulee enemm�n mielt�.
Ei mill�n tavalla, kohtaisi Talonpoika; sill� jos h�n kerran mieltyy, niin kyll� sit� sitten kest�� odottaa, kunne h�n naipi.
Lokakuuta. Seuravaiset Laivat ovat t�nne sis�lle juosneet :
Min� p�iv�n�. Laivain nimi. Skepparit. Mist� paikasta. Mill� Lastilla.
28. p. Helena. Ivan Popoff. Esthland. Viljalla.
Nya Lyran. C. Gr�ndahl. �bo. Suolalla.
Lokakuuta. Seuravaiset ovat t��lt� pois l�hteneet :
Min� p�iv�n�. Laivain nimi. Skepparit. Mihink� paikkaan. Mill� Lastilla.
25. p. Robert & Margareth. J. Wattson. Hull. Lankkuilla, Battens 28. p. Enterprize. J. Aylon. D:o.
V�nskapen. J. W. Snellman. Malaga. Lautoilla.
�resund. C. Frantzen. D:o.
30. p. Maria Anna. C. Havighorst. D:o.
31. p. Wilson. S. Pope. Hull. Tyhj�n� Ball.
Hengen kirjoitus Viipurin kaupungissa tapahtuu 19., 20. ja 21. p�iv. t�t� kuuta.
Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tyk�n� vuonna 1833.
Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.

Edellinen * Sanan Saattaja Viipurista 1833 * Seuraava