Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 9. päivä Helmekuuta 1833.N:o 6. Huomena Sunnunt. Seksag. saarnavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa: Theol. Doktori ja Rovasti Ottelin; Suomalaisessa: Phil. Doktori ja v. Kirkkoherra Wirenius; Saksalaisessa: Cur. gerens Charenius. Ulkomaan Sanomia. Konstantinopolista eli Turkin maan pääkaupungista toimittavat viimeiset Pietarborin aviisit : Tähän pääkaupungiin on tullut Venäjän Genrali Muravjev, joka Keisarinsa puolesta tarjoo Sultanille apua, saada Egyptin hallitsia lakkaamaan siitä metelistä, jota hän on nostanut Sultania vastaan. Turkkilaisten Sultanin sanotaan vastaneen tähän Venäjän Keisarin ystävälliseen lupaukseen: että hän toivoo omalla voimallansa voittaa vihollisensa, mutta että hän, koska tarvis vaatii, tahtoo mielisuosiolla vastaanottaa tämän tarjon. Mainittu Genrali Muravjev oli jo lähdöllä Aleksandriaan eli Egyptin maan pääkaupungiin, pyytääksensä sovittaa tämän maan hallitsiaa, nimeltä Mehmed Ali. Suomalaiset kansat nykyisessä Venäjän maassa. Ne kansat, jotka niinkuin ennenvanhaan Suomalaiset, karjalaista elämäta viettävät, ne erkanevat kohta, niin pian kuin ihmisiä lisäyntyy, moneen eri-kansakuntaan eli seurakuntaan niin että yhdet perhekunnat seuraavat yhtä, toiset toista päämiestä. Sitten kuin he näin ovat erkaneet, saavat he myös useimmin erinimensä, ehkä muukalaiset ja semminkin ne, jotka kaukana heistä asuvat näistä <> erinimeistä ei mitäkän tunne eikä tiedä. -2-Näistä nyt mainituista Skytiläisistä puhuu Grekalaisten kuuluisa tietojen Kirjoittaja Herodotos, että heidän maansa oli autia kangasmaa, ilman jotakuta mäkiä eli vuorta ja metsää ja niinkuin yhden hyvin oudon ja ihmeteltävän asian juttelee hän maanmiehillensä: kuinka Skytiläisten maassa talvi viipyi kahdeksan kuukautta ja kuinka talviaikana ilma siellä oli täynänsä hienoja höyheniä ( se on lumi-hiukkoja ), niin myös, kuinka vesien ja järvien pintta silloin seisahtui ja kovennui niin että rekilöillä sitä myöten ajettiin ja että myös sotajoukot pitivät tappeluksia veden kovan kuoren päällä. Eipä nämät asiat meistä oudut ole, ehkä heiltä kummaksi katsottiin, sillä yksi on ihmet yhdessä maassa, ihmet toinen toisessa maassa. Vielä nytkin löytyy Venäjän maassa monta jäännöstä ja nimiä, jotka osottavat Suomalaisten eli Tschudin kansan siellä ennenvanhaan asuneen ja niinkuin Suomessa löytyy monta nimiä, niinkuin Lapinrauniot, Lapinlinnat, Lapinhaudat, Lappeenranta ja niin edespäin, joista nähdään Lappalaisten ennenvanhaan meidän maassamme asuneen, niin merkitsevät Tschudin nimet Venäjässä että Suomalaiset muinon näitä maita pitivät omanansa. Ehkä suurin osa Suomalaisista kansoista asu pohja ja itä puolella Venäjän maata, niin on uskottava että joku niistä kulki ja matkusti alemmaksi hamaan mustan meren rannoille asti. Siellä asui myös kuuluisa ja suuri väki, joka kutsuttiin Alanen kansa ja tämää nimi osottaa, niinkuin olisi myös tämä kansa ollut Suomalaista sukua, sillä niinkuin se on uskottava, että ne Suomalaiset, jotka kutsuttiin Permalaisiksi, saivat nimensä siitä, että he asuivat pohjolan perämaassa, niin luulisin minä myös mielelläni että Syrjänen kansa merkitsee sitä samaa kuin syrjäläinen kansa ja että se väki kutsuttiin Alanen kansa, joka oli kulkenut alemmaksi etelään päin ja sinne asettunut. -3-Lautetaan kuin: Ecce novum gaudium. Talon-poika, taitava elon etsinnöissä, aina olen alkava päivät pellon töissä; näissä voiman näytän, kaikki hyvin käytän, aina työni täytän, urhollisesti. Ei omalla pellolla aura ( atra ) paljon paina, mies on itse ilolla ahkera siell' aina. Vaimo, kuva valon, ombi turva talon, riemu joukon jalon siivollisesti. Tämä sääty suurin on, suuri Suomen kansa, eikä ole osaton perhe pellollansa; itse täytän aitan, leivän paksun laitan, toisellekin taitan riemullisesti. Juhla jalo johdattaa kestin keskellemme, olut-kannu kuljettaa riemun rinnoillemme. Työ on alku elon, ihanaisen ilon, juotavangin jalon herkullisesti. Tavara on tallella tämän säädyn tiellä; siis on syytä suojella vapautta vielä; sydämellä, suulla, menollakin muulla Keisaria kuulla, uskollisesti. -4-Mutta mitä edemmäksi hän pakeni, sitä vetelämmäksi tuli suo ja vihdoin hän ei päässyt paikalta, sillä: " suo siellä, suo täällä, ei kuivaa kussaan. " Nyt vasta kiivastui Suomalainen, kiljui äriästi viholliselle Suomen kielellä, sanoden: " mitästä pakana minua kiusaat, " löi häntä pyssyn perällä, niin että toinen keikahti maahan, karkaisi sitten toisen Puolalaisen päälle, joka pyrki pakoon ja näin muodoin hätä häntä hädästä päästi. Viipurin Kaupungista on viimeisenä vuodena mertä myöden ulkomaalle lähetetty: 28,692 tonttia tavallista lautaa, 5828 tonttia battens lautaa; 24,609 tonttia lankkuja; 323 paria airopuita; 120 leiviskää touvia; 958 leiviskää potaskaa; 8004 leiviskää talikynttilää; 339 tynnyriä pikiä; 1262 tynnyriä tervaa; 132 tynnyriä silakka hailia ja 108 palkkia. Tänne on aluksilla tuotu : Ulkomaalta: 41,531 1/2 tynnyriä suolaa; 2023 tynnyriä silliä; 11,678 leiviskää rautaa ja 109 sahoja. Pietarista: 21,691 tynnyriä ruisjauhoja; 2899 tynnyriä vehnäjauhoja; 6102 tynnyriä ruista; 2809 tynnyriä kauraa; 715 tyn. otraa; 1453 tyn. maltaita; 204 tyn. herneitä; 1517 tyn. tattari-ryyniä; 222 tyn. kaura-ryyniä; 568 tyn. hers-ryyniä; 36 tyn. otra-ryyniä; 10,000 leiviskää gipsiä ja 2000 leiviskää talia. Helsingistä: 4311 leiviskää talia. Suolan hinnat Viipurissa : 1 tynnyri parasta ruskiaa eli Terra Wechian suolaa maksaa 10 ruplaa. 1 - parasta hienoa eli Liverpuolin suolaa " 8 ruplaa. 1 - järiää valkiaa eli Hyeren suolaa " " 7 rup. 60 kop. 1 - ryyni eli Kaditsin suolaa " " 7 - 60 - Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tykönä vuonna 1833 Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.
|