Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 2. päivä Helmekuuta 1833.N:o 5. Huomena Kynttilän päivänä saarnavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa: Apulainen Relander; Suomalaisessa: Ojenus huoneen Saarnaja Hougberg; Saksalaisessa: Cur. gerens Charenius. Ulkomaan Sanomia. Koska tulda puhaldava vuori Etna nimäldä Sicilian saaressa on jo ruvennut lakkaamaan syöksemästä sisäldänsä sauvua, tulda ja laava nimistä sulattua kiveä, niin kirjoitetaan Neapelin kaupungista Italian maalda 20:nä päivänä edesmännyttä Joulu kuuta, että siellä oleva tuli vuori Vesuvius on myös alkanut näyttää tapojansa. 15:nä päivänä tärisi vuoren sisus, että koko ymbäristön maa tutisi. Vuoreen ilmaundui kolme uutta reikää, kukin ymbäri 50 jalkaa, ja usiambia riimoja 30 - 40 jalkaa pitkiä ja 15 - 20 jalkaa syviä. Kaiken yötä kuului kova jyrinä vuoresta. Reijistä nousi korkia sauvun ja tulen patsas, ja ne viskoivat kiviä hyvin ylhälle pilviin päin. Riimoista vuosi sulattu ja tulinen kivi, laava nimeldä, joka juoksi niinkuin loistava koski vuoresta alhalle päin. Yksi tainkaltainen koski läksi vasemmalda puolelda 16:nä päivänä Joulu kuuta, ja jakoi itsiänsä kahteen haaraan, ja virtaa vuoren juurelle. Toinen tulinen koski läksi 20:nä päivänä puolen yön aikana oikialda puolelda, erkani myös kahteen haaraan ja juoksee Portici nimiseen kaupungiin päin. Keskeldä on tämä korkia vuori pimeä, mutta kumbaisetkin kupeet ovat tulessa ja andavat niin hirmuisen <> ja siinä sivussa myös kauniin näön, ettei sitä voi sanoilla selittää. -2-Pietarborin viimeisissä aviisiissa seisoo: että Egyptin vice Kuningaan poika Ibrahim Pascha on 21 päiv. Joulukuuta peräti voittanut Turkkilaisten sotajoukon Pienessä-Aasiassa ja saanut fangiksi Turkkilaisten päämiehen Suuren-Vesiirin. Venäjän maan Sanomia. Kiliasta Bessarabian maalla, 1903 1/2 virstaa Pietarista, kirjoitetaan, että 5:nä päiv. edesmennyttä Joulu kuuta on siellä tunnettu kepeä maan järinä, josta ei ole mitään vahingoa tapahtunut. Keisarillinen Huoneen hallituksen Seura Suomessa on 1:sestä päiv. marras kuuta 1831 samaan aikaan asti vuonna 1832 jakanut seuravaisia kunnian merkkjä [!] hyvän taidon ja toimen edestä. Hopiaisia metalia rinnalla kannettavia ovat saaneet: 1:o Talonpoika Matts Savikota Padasjoen pitäjästä, uuden kartanonmyllyn- ja sillan rakennuksesta, uusien peldoen- ja niittuin - niin myös kivisen aidan - tekemisestä. 2:o Talonpoika Eric Korjus Vehkalahden pitäjästä, pellon ja niitun laviammasta levendämisestä niin myös yhden järven alendamisesta. 3:o Talonpoika Daniel Hoffren Läppävirran pitäjästä, kivisen huoneen ja aidan tekemisestä ja pellon ja niitun toimellisesta ruukista. 4:o Kestkievari Eric Johan Michelinpoika Hauhon pitäjästä, siitä että hän on ambunut paljo raatelevaisia metsän petoja. Hopiaisia pikaria, 10-15 luotia painavaisia ovat saaneet : 1:o Rusthollari Johan Brunila Sysmän pitäjästä, kartanon muutoksesta ulos kylästä, pellon ja niitun toimellisesta ruukista ja kivisen aidan tekemisestä. 2:o Talonpoika Elias Horppu Lappeen pitäjästä, kivisen huoneen rakennuksesta, niin myös hyvästä pellon ja niitun ruukista. 3:o Kihlakunnan Lautamies Arlak Laiti Utsjoen Lapinmaan pitäjästä, uudesta rakennuksesta, ojain kaivamisesta ja maan viljelemisestä. -3-5:o Talonpoika Matts Johananpoika Paalain Michelin pitäjästä, kivihuonetten rakennuksesta sekä asundo- että karjanpuolella. 6:o Talonpoika Andreas Syjinen Sulkavan pitäjästä, toimellisen pellon ja niitun ruukista niin myös kivisen aidan tekemisestä. 7:o Talonpoika Johan Rindakoski Kauvatsan kappelista Huitisten pitäjästä, kosken perkamisesta, sillan rakennuksesta ja hyvästä pellon ja niitun ruukista. 8:o Talonpoika Thomas Andreaksenpoika Sysmän pitäjästä, kivisen huoneen rakennuksesta. Paitsi näitä on vielä lahjoitettu hopialusikoita ja rahaa, sekä ahkeran maanruukin, että maanomenien ja liinan kasvattamisesta, niin myös hienon palttinan kutomisesta. Hopiaisia hatun solkia ovat seuravaiset saaneet monen vuotisen ja uskollisen palveluksen edestä : 1:o Rengi Andreas Andreaksen poika Kiikan kappelista, joka palvelee Andreas Alatalon tygönä. 2:o Rengifouti Eric Erikinpoika Kuumon pitäjästä joka palveli Rovasti Avellanin tygönä. 3:o Rengi Adam Eliaksen poika Imeläin. 4:o Rengifouti Eric Matinpoika ja 5:O Rengi Johan Matinpoika Letalan pitäjästä, jotka palvelivat Rovastin G. Avellanin tygönä. 6:o Rengi Paval Lasonen Lappeen pitäjästä. 7:o Rengi Elias Eklund Ulvilan pitäjästä. 8:o Rengi Michel Sjöholm Ylänen pitäjästä. Piika Maria Christina Lumberg Leppävirran pitäjästä on saanut hopiaisen lusikan. Hushollerska Anna Nummelin Ulvilan pitäjästä on kaunistettu hopiaisella kaula nauhalla. -4-Viipurin Maanherran kuuloitus. Vaikka jo usiasti on kuuloitettu, ettei kennengän pitä vastan ottaman eikä luonnansa pitämän vallollisia ja passittomia ihmisiä, niin en kuitengin havaittu, että sekä karanneita sotamiehiä ja venäjän maan orjia, että myös karkuun pääsneitä arestanttia ja pahantekiöitä on kauvemman ajan säilytetty tässä läänissä, taikka laskettu vapaasti kulkemaan läänin läpi muihin maihin. Ja koska tainkalttainen asia andaa luulon että joku läänin asukkaista on tygönänsä taikka pitänyt senlaisia karkulaisia, taikka kuitengin laimiin lyönyt ruunun miehille ilmoittamasta ja kiiniottamasta vallollisia ja pahantapaisia kulku-ihmisiä, joista tulee kaikenlaisia pahennuksia ja vahingoja; niin tahdon minä tämän kautta muistuttaa yhteistä kansaa 4 §. 61 lu'un jälken pahanteon kaaressa, jokainen, joka pahantekiätä luonnansa pitää, vetää sakkoa 19 ruplaa 20 kop. hopiassa, taikka vielä enämmin, asian jälkeen; se joka vastaan ottaa kulku- kansaa, karanneita sotamiehiä eli orjia, maksaa korkiain asetuksten jälkeen saakkoa [!] yhdeksän ruplaa kuusi kymmendä kopekaa, ja paitsi tätä saapi hän vielä karanneesta sotamiehestä eli orjasta maksaa ruunulle eli orjan isännälle, päiväpalkan markegångin jälkeen, jokaisesta päivästä kuin sotamies eli orja hänen tygönänsä viipyy; ja siitä ei pidetä mitän lukua jos hän tietää miehen karanneeksi taikka ei. Mutta se, joka kiiniottaa ja likimäiselle sota herralle taikka ruunun-palvelialle viepi karannen sotamiehen, arestantin taikka pahantekiän, saapi jokaisesta karkulaisesta kymmenen ruplaa papeeri rahassa, joka palkindo maksetaan maalla ruunun foudilda ja kaupungissa magistratilda, kuinikään karkulaista tuodaan. Ja pitää sentähden kaikkein ruununpalveliain ja muiden asianomaisten tarkkaan peräänkatsoman, ettei mitän senkallaista karkulaista, ja passittomaa kansaa saa läänissä oleskella eikä läänin läpi liikkua. Annettu Viipurin maan kanselissa 15 päivänä Joulukuussa 1832. Ne, jotka vaativat tätä aviisia postin kautta, ilmoittakot itsiänsä lähimmäisessä postikontorissa, jossa he maksaavat 2 Ruplaa 87 1/2 kopekaa, ja ne, jotka itse tahtovat sitä hakea, andakot tiedon Viipurin apteikiin ja maksakot 2 Ruplaa 50 kopekaa, niin he tulevaisen kesäkuun loppuun asti voivat sen saada, alkain vuoden alusta. Uti Gården N:o 45 inom Fästningen finnes 4 rum jemte varmt kök att nu genast hyras. Viipurissa, painettu A. Cederwallerin tykönä vuonna 1833. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.
|