Agricolaverkon vintti
-1-Sanan Saattaja Viipurista,Lauvantaina 22 päivänä Touko-kuuta 1841.N:o 21. Huomena, 6:tena Sunnuntaina Pääsiäisestä saarnaavat: Ruotsalaisessa seurakunnassa Arkidiakonus Hougberg; Suomalaisessa seurakunnassa Kirkkoherra Norring ( virkaan asetus saarnan ); Saksalaisessa seurakunnassa v. Kirkkoh. Stolpe. ( Muualta saatu ) Keväimestä kesän tunnet, Havoistapa puut havahtet. Runo. Jopa joutuupi ihana Idän alta ilma kaunis, Suomehen suvi suloinen, Helle suuri hetemaahan, Pohjan kylmille kylille Jäitten pitkälle pesälle. Jop' on aurinko jotenkin Nosnut yli norositten, Kauas kaarelle kohonna, Ylös pohjahan ylennä Taemmaksi tuntureita. Tuolta loistaapi lovesta, Tuopi päivän tullessansa, Yötkin päiviksi pitensi; Kosti talven takkaluudet, Hävitti hämärän voiman, Valon siahan sioitti. Itse armas aurinkokin Ihanasti iloihteepi, Ilvehtiipi yli ilman Yökaudet ylähällä Venyy ilman vempelellä, Kaaren alla kaunihina, Juontaa kullan juontehessa, Taukoileepi taivahalla Ilman sinervän sisällä. Voipa suurta suloisuutta, Joita Luoja lahjoittaapi, Laitteleepi laumoillensa, Ihmiskunnalle iloksi. Vielä kansa kaarnehensa Kalat suuret kaunihimmat Vetää vesien läpitse, Suomen maitten suvantoihin, Kovain koskien kohuhun. Suot sulaapi sulollansa, Laittaa lumet lammikoiksi, Isot jäät ikivesiksi, Nurmekkehet nukkunehet, Olleet kauan kalviana <> Murhe pu'ulla puetut, Taas pukeepi muhkiaksi; Laksot, kedot kukkasilla, Kummut kullalla kutoopi, Lehdot, sinervät lepikot; Puutkin kauniit kukkuloilla Oksat levittää lehillä, Peittää korven kolkon muodon, Kaunistaapi kangasmaatkin, Verhoo vuorten vierustatkin Visikaaren karvaisiksi, Luoja pukeepi pu'ulla Viherjäisellä veralla, Joista tuhannen tuhatta Hellet, lämmin herättääpi Nurmen alla nukkunutta Hengellistä, hengetöintä Hangen hohtavan sylistä, Madot monet matelevat Maantomusta tullehina; Monet kukat kullervaiset Nousee ketoin kenturoille, Suolla korttehet koreat, Niityn maalla ruokaruohot, Paksut putket pensikoissa, Heinät vieressä hetetten, Tainat puitten tarhastoissa Veden sinervän sivulla Lähellä vesi-lähtehiä. -2-Juutalainen taru. Koska Abraham istui majansa ovella odottain saadaksensa tapansa jälkeen vastaanottaa vieraita, näki hän satavuotisen ukon, joka, vuosien ja työn alla köykistynyt, sauvansa nojassa lähestyi häntä. Hän kohtaisi häntä ystävällisesti, pesi sen maan tavan jälkeen hänen jalkansa, antoi valmistaa hänelle iltaisen ja käski hänen käydä ruoalle. Mutta koska hän huomaitsi ukon syövän rukoilemata, eikä anovan ruoankaan siunaamista, kysyi hän häneltä miks'ei hän kunnioita Taivaan Jumalaa. Vanha vastasi palvelevansa ainoastaan tulta, eikä uskovansa muun jumaluuden päälle. Tästä vihastui Abraham niin että hän näytti ukolle oven ja jätti hänen ulos yön ja ilman kauhistusten käsiin. Ukon poismentyä kutsui Jumala Abrahamin ja kysyi häneltä missä vieras on? Abraham vastasi: " minä ajoin hänen ulos siitä syystä ett'ei hän tahtonut kunnioittaa sinua, Herra! " Taivaan Herra sanoi sitten: " Minä olen kärsinyt häntä sata vuotta, vaikka hän on ylenkatsonut minun; kuinkas et taitanut kärseä häntä yhden yön, jona hän ei olisi vaivaksi ollut sinulle? " Nyt sanotaan Abrahamin takaisin hakeneen ukon, ravinneen häntä vieras-ystävällisesti ja antaneen hänelle monen hyvän opetuksen. -3-Heinänteko on talonruukin paras osa Islannin Saaressa. Heinä-kuun keskuspaikoilla alkaa heinänteko ja heinät kootaan sopivaisille paikoille kuivamaan; kaksi eli kolme kertaa käännettyä kannatetaan ne hevoisen seljässä kotiin, jossa ne pannaan pieleksiin. Köyhemmillä tiloilla niittävät sekä miehet että vaimot; mutta tavallisesti ovat vaimot apuna ainoastansa haravoimassa. Moni rikkaampi talon isäntä palkkaa kalamiehiä heinäntekoonsa, ja päivä-miehille maksetaan 30 naulaa voita viikossa. Ne niittävät määrän jälkeen, nimittäin 30 sylen pituisen ja saman levyisen paikan päivässä. Heinänteon päätettyä kootaan lampaat ja muut eläimet, jotka koko kesän olivat vuorilla; huoneet korjataan ja varustetaan talveksi, puita ja turpeita huoneitten lämmitykseksi vedetään kotiin. Lammasten ja raavasten korjuus on miesten haltussa, ja vaatii ainoastansa ruoan ja juoman annon raavaille, mutta lampaat ajetaan ulos päiviksi lumen alta elätystänsä etsimään; vaan jos lunta sattuu olemaan niin paksulta ett'eivät ne voi sitä pois kaapea niin paimen-pojat auttavat niitä. Annetaan heille myös vähän huonompia heiniä. Paremmat heinät syötetään lehmille. Kaikki hevoiset, paitsi joku mieluinen ratsu, jätetään koko talveksi laitumelle. Seuraavaiset laivat ovat tänne tulleet: Touko-Kuun 13 päivänä Laiva Österstjernan, nimeltä, viety H. J. Hansson, tuleva Lovisasta, tyhjänä; Lauritz, A. T. Jacobsen, Corsöer, rukiilla; 14 p. Marens Minde, H. M. Madsen, Danzig, rukiilla; Boliwar, James Beautyman, London, tyhjänä; 15 p. Henry W. P. Pelham, Hull, tyhjänä; Itowa, J. N. Dawids, Rewal, tyhjänä; Suomi, Carl M. Ek, Ekenäs, tyhjänä; 16 p. Fortuna, C. O. Åberg, Lovisasta, suoloilla; Friheden, L. Sjersöe, Niuwe Diep, tyhjänä; 17 p. Mathilda, Anders Kur ten, Helsingistä, suoloilla; James, J. Bessesen, Stawanger, sillillä; De to Söstre, Hans J. Hansen, Odense, rukiilla; Onon, J. G. Sundbäck, Liverpool, suoloilla; 18 p. Enigheden, A. S. Breche, Stawanger, sillillä; 19 Arnold, F. Hiorth, Kronstatista, tyhjänä; Carolina, Hans Pederson, Königsberg, rukiilla; Juelerne, P. Jensen, Pillau, rukiilla; Thorwald, H. Grönbeck, Kronstatista, tyhjänä; 20 p. Oline Cecilia, H. Risting, Assens, rukiilla; Maryanna, John Dunn, Newcastle, tyhjänä; Beawer, John Shield, Swinemünde, tyhjänä; Henry Elisabeth, T. Shaul, Fridericia, tyhjänä; Henry & Harriot, James Lawson, London, tyhjänä; William, George Bell, London, tyhjänä; Prowidence, Thomas Hutchinson, London, tyhjänä. Seuraavaiset ovat täältä pois lähteneet: Toukokuun 13 p. Concordia. A. A. Richardt, Kokkolaan, tyhjänä; Amalia, Jonas Kuckonen, Pietariin, laudoilla; Ruby, Henry Simm, Hull, lankuilla ja battensilla; 19 p. Thetis, W:m Richmond, Hull, lankuilla ja battensilla; Victoria, Edward Renardson, Hull, lankuilla ja battensilla; Henry, Charles Barras, Hull, lankuilla ja battensilla; 20 p. Österstjernan, H. J. Hansson, Lübeck, laudoilla. [Ruotsinkielistä tekstiä] -4-Viipurissa, painettu Johanna Cederwallerin ja Pojan tykönä vuonna 1841. Imprimatur. Censor Joh. Thessleff.
|